Näistä asioista on nykyisessä kapitalismissa kysymys – raha ei lepää koskaan, ja raha määrittelee kaikkea. Joskus on määritelty niin, että markkinatalous on markkinataloutta, mutta kapitalismi on sellaista markkinataloutta, missä kaikki keinot ovat mahdollisia, lainvastaisetkin. Tästä on ajankohtaisena esimerkkinä veroparatiisijärjestelmä, ja siihen liittyen se tosiasia, että rikkaat voivat toimia eri tavalla kuin me muut.
Nykymeno hirvittää jo kovia porvareitakin. Kun vuoden 2008 finanssikatastrofi Yhdysvalloissa oli puhjennut ja ulottanut vaikutuksensa ympäri maailman, kirjoitti entinen pörssinjohtaja ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosentti, ylipormestari Raimo Ilaskivi: ”Ei se mitään markkinataloutta ole, jos onnistumisen hedelmät korjataan osakkeenomistajien ja yritysjohdon taskuun, mutta hädän tullen pannaan veronmaksajat avoimen loppulaskun maksumiehiksi.” (Kanava 8/2008)
Ilaskivi sanoi markkinatalouden joutuneen ytimensä osalta niin mittavaan kriisiin, että sen voidaan sanoa olevan nykymuodossaan tiensä päässä. Nyttemmin on nähty, että tie ei päättynyt tähän, vaan sen jälkeen jatkui toinen tie, kapitalismin yksisuuntainen moottoritie.
Eikä mikään ole muuttunut. Suomessakin mm. valtionyhtiöiden johtajat tienaavat entistä suurempia tulospalkkioita, vaikka yhtiöiden tulokset huononisivatkin. Ilaskivi: ”Johtajien huomio kiinnittyy aivan liikaa niihin tekijöihin, joilla hänen omaa ansaintaansa nostavia tunnuslukuja parannellaan sen sijaan, että yksioikoisena ja ainoana päämääränä olisi yrityksen hyvä.”
Martin Scorsese on myös tehnyt elokuvan tällaisesta rosvokapitalismista: The Wolf of Wall Street (2013) kuvaa todellisen huijarimiljardöörin Jordan Belfortin elämää. Belfortin elämänfilosofia on yksiselitteinen: ”Tärkeintä elämässä ovat huumeet ja nussiminen – paitsi että niitäkin tärkeämpää on raha.” Jos ei tätä tajua, menköön McDonaldsille myymään hampurilaisia.
Talouslehti Forbes teki Belfortista ison jutun 1991. Siinä todettiin, että Belfort on nykyajan versio Robin Hoodista – ottaa rikkailta, mutta ei anna köyhille, vaan pitää itse.
Kohta on kulunut kahdeksan vuotta markkinatalouden nykyisen kriisin kärjistymisestä. Silloin rahoitusmarkkinoilla keinotellut Lehman Brothers ajautui Yhdysvaltain historian suurimpaan konkurssiin. Jo aikaisemmin oli reaalisosialismi kaatunut, ja nyt on markkinatalous jumissa – mutta ei hätää, kapitalismi voi hyvin, eikä raha nuku.
kari.naskinen@gmail.com
