Koska
olen yli 60-vuotias, en saa puolustusvoimien reserviläisille lähettämää
sotakirjettä. Kun asia nyt kuitenkin on voimakkaasti esillä, lähetin
puolustusvoimien Hämeen aluetoimistoon Lahteen ilmoituksen, että haluan näin
jälkikäteen vaihtaa sotilasarvoni (sotamies) siviilipalvelusmieheksi. Ei
onnistunut. Ilmoitukseni saatuaan aluetoimistosta soitettiin ja kerrottiin,
että olen myöhässä. Puhuin asiasta jonkun majurin kanssa, ja hän sanoi, että
minua ei voi enää muuttaa ”sivariksi”, koska minusta ei enää ole minkäänlaisia
tietoja armeijan tiedostoissa. Jään siis ”ruutiukoksi” loppuiäkseni, ja kadun
nuoruudenerhettäni.
Nuorempien osalta hommaa kuitenkin hoituu. Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä täydennyspalvelushakemuksen (sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen) ja toimittamalla se armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Tällaisen hakemuslomakkeen saa myös Aseistakieltäytyjäliitosta.
Hakemuksen voi jättää koska vain varusmiespalveluksen jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitusmuodollisuus.
Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä kesto on tällä hetkellä viisi päivää. Viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui runsaat 300 henkilöä. Tänä vuonna määrä tulee kasvamaan merkittävästi, päästään arviolta yli tuhannen.
eroa-armeijasta.fi
Aseistakieltäytyjäliitto on vastikään avannut internetissä infosivuston eroa-armeijasta.fi, joka jakaa tietoa reservinkieltäytymisestä. Kieltäytyminen on ollut mahdollista kaikille reserviläisille jo vuosia, mutta asia ei ole ollut laajasti tiedossa. Nyt tiedot löytyvät helposti yhdeltä sivustolta.
Eroa-armeijasta.fi-sivustolla kerrotaan kattavasti reservinkieltäytymisestä ja sen seurauksista. Sivustolle on koottu tilastoja kieltäytyneiden määrästä ja tilasto-osassa seurataan kieltäytyneiden määrän kehitystä kuukausittain. Tilastojen lähde on Lapinjärven siviilipalveluskeskus.
Sivustolla on jo luettavissa useita reservistä kieltäytyneiden henkilökohtaisia kertomuksia, joissa kirjoittajat käsittelevät kieltäytymiseensä johtaneita syitä ja kertovat myös kokemuksiaan viiden päivän täydennyspalvelusjaksolta, jonka jokainen armeijasta eronnut nykykäytännön mukaan joutuu suorittamaan.
Nyt kun sotauhoa iltapäivälehtien lööppien johdolla voimistetaan, kannattaa vakavasti harkita sotareservistä irtisanoutumista. Reservinkieltäytyminen on mielipiteen ja omantunnon vapauteen perustuva laillinen teko, joka tehdään täyttämällä tarkoitusta varten laadittu lomake.
Siviilipalvelus nuorille
Siviilipalvelus on ollut lain takaama vaihtoehto sotaväki-ikäisille jo vuodesta 1931. Viime aikoina siihen on hakeutunut vuosittain noin 2500 nuorta. Siviilipalveluksen kesto on 347 vuorokautta. Tämä palvelusaika koskee myös kaikkia niitä, jotka ovat aloittaneet palveluksensa pidemmän palvelusajan voimassa ollessa.
YK:n ihmisoikeuskomitea totesi heinäkuussa 2013, että siviilipalveluksen kesto on edelleen rangaistuksenluontoinen ja rikkoo Suomea sitovaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta.
Asevelvollinen voi hakeutua siviilipalvelukseen kutsunnoissa tai koska vain niiden jälkeen, myös varusmiespalveluksen aikana. Hakeminen tapahtuu täyttämällä hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen.
Nämäkin hakemukset hyväksytään ilman tutkintaa, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.
kari.naskinen@gmail.com
Nuorempien osalta hommaa kuitenkin hoituu. Armeijan käynyt voi kieltäytyä reservistä hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä täydennyspalvelushakemuksen (sama kaavake, jolla haetaan myös siviilipalvelukseen) ja toimittamalla se armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Tällaisen hakemuslomakkeen saa myös Aseistakieltäytyjäliitosta.
Hakemuksen voi jättää koska vain varusmiespalveluksen jälkeen, myös kertausharjoitusmääräyksen saamisen jälkeen ja vielä itse harjoitusten aikanakin. Se hyväksytään automaattisesti, joten käytännössä kyseessä on ilmoitusmuodollisuus.
Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä kesto on tällä hetkellä viisi päivää. Viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui runsaat 300 henkilöä. Tänä vuonna määrä tulee kasvamaan merkittävästi, päästään arviolta yli tuhannen.
eroa-armeijasta.fi
Aseistakieltäytyjäliitto on vastikään avannut internetissä infosivuston eroa-armeijasta.fi, joka jakaa tietoa reservinkieltäytymisestä. Kieltäytyminen on ollut mahdollista kaikille reserviläisille jo vuosia, mutta asia ei ole ollut laajasti tiedossa. Nyt tiedot löytyvät helposti yhdeltä sivustolta.
Eroa-armeijasta.fi-sivustolla kerrotaan kattavasti reservinkieltäytymisestä ja sen seurauksista. Sivustolle on koottu tilastoja kieltäytyneiden määrästä ja tilasto-osassa seurataan kieltäytyneiden määrän kehitystä kuukausittain. Tilastojen lähde on Lapinjärven siviilipalveluskeskus.
Sivustolla on jo luettavissa useita reservistä kieltäytyneiden henkilökohtaisia kertomuksia, joissa kirjoittajat käsittelevät kieltäytymiseensä johtaneita syitä ja kertovat myös kokemuksiaan viiden päivän täydennyspalvelusjaksolta, jonka jokainen armeijasta eronnut nykykäytännön mukaan joutuu suorittamaan.
Nyt kun sotauhoa iltapäivälehtien lööppien johdolla voimistetaan, kannattaa vakavasti harkita sotareservistä irtisanoutumista. Reservinkieltäytyminen on mielipiteen ja omantunnon vapauteen perustuva laillinen teko, joka tehdään täyttämällä tarkoitusta varten laadittu lomake.
Siviilipalvelus nuorille
Siviilipalvelus on ollut lain takaama vaihtoehto sotaväki-ikäisille jo vuodesta 1931. Viime aikoina siihen on hakeutunut vuosittain noin 2500 nuorta. Siviilipalveluksen kesto on 347 vuorokautta. Tämä palvelusaika koskee myös kaikkia niitä, jotka ovat aloittaneet palveluksensa pidemmän palvelusajan voimassa ollessa.
YK:n ihmisoikeuskomitea totesi heinäkuussa 2013, että siviilipalveluksen kesto on edelleen rangaistuksenluontoinen ja rikkoo Suomea sitovaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta.
Asevelvollinen voi hakeutua siviilipalvelukseen kutsunnoissa tai koska vain niiden jälkeen, myös varusmiespalveluksen aikana. Hakeminen tapahtuu täyttämällä hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varusmiespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko armeijan aluetoimistoon tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen.
Nämäkin hakemukset hyväksytään ilman tutkintaa, joten käytännössä kyseessä on ilmoitus.
kari.naskinen@gmail.com
