Kokoomus käyttää vastaavanlaista jäsenäänestystä, mutta sen tuloksia en tähän hätään löytänyt. Muiden puolueiden systeemeistä en tiedä.
Listavaalissa äänestäjä antaa äänensä puolueelle, ja valituiksi tulevat ehdokkaat siinä järjestyksessä, missä he oman puolueensa listalla ovat. On olemassa myös sekamalleja, joissa ehdokas tulee valituksi ohi ennakkojärjestyksen siinä tapauksessa, että hän saa henkilökohtaisia ääniä kovin runsaasti. Ruotsissa on tämä systeemi, siellä ehdokas menee läpi listajärjestyksestä riippumatta, jos saa yli 8 prosenttia puolueensa äänistä vaalipiirissä.
Listavaalin etu olisi, että vaalikampanjoissa voitaisiin nykyistä paremmin keskittyä puolueidenvälisiin eroihin. Nyt keskitytään enemmän mainontaan. SDP:n viime puoluekokoukseen jätti SDP:n 2. varapuheenjohtaja Sanna Marin aloitteen listavaalin käyttöönotosta europarlamenttivaaleissa. Aloite ei mennyt läpi, mutta sen puolesta ovat ottaneet kantaa ainakin Jouni Backman ja Johanna Ojala-Niemelä.
”Listavaali kohdistaisi huomion puolueiden vaaliteemoihin ja vaaleissa käsiteltäviin asiakysymyksiin. Eri puolueiden vaihtoehdot tulisivat äänestäjille selkeämmin esiin, kun vaaleissa keskityttäisiin näiden vertailuun. Nykyisessä henkilövaalissa korostuu liiaksi yksittäisten vaalikampanjoiden budjetti ja ehdokkaiden medianäkyvyys. Vaalit vaativatkin kohtuuttomasti rahallisia ja ajallisia panostuksia yksittäisiltä ehdokkailta”, sanoi Sanna Marin aloitteessaan.
Listavaalin vastustajat sanovat, että listojen tekeminen johtaisi puoluejyräykseen. Nyt ollaan rahajyräyksen järjestelmässä, joskin sunnuntaina käydyissä vaaleissa tuli todistetuksi, että edes jättibudjeteilla ei aina mennä läpi.
SDP:n edellinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on myös puolustanut listavaalia:
”Nykyjärjestelmän lieveilmiö, julkkis- ja urheilijaehdokkaat, eivät jäsenäänestyksissä välttämättä menestyisi samalla tavalla kuin nyt, eikä media voisi nostaa ´ykkösehdokkaitaan´ esiin kuten nykyisin. Listoilla olisi kärkipäässä luultavimmin toimintaan sitoutuneet pitkän linjan ihmiset, jotka eivät pienen vastoinkäymisen tullen vaihda puoluetta tai jätä hommaa yhteen kauteen. Uudet tulokkaat saisivat varmasti kannatusta jäsenäänestyksessäkin, jos heillä on esittää aitoa kiinnostusta ja osaamista. Monilla päättävillä paikoilla, esimerkiksi kunnissa, on tulokkaita, joilla on intoa enemmän kuin tietoa tai osaamista, ja se ei ole pelkästään hyvä asia.”
”Tuloksekas politiikka edellyttää sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei musta tuntuu -periaatteella porukkaan tulleet hallitse. Toisaalta politiikka ei ole vanhojen jäärien yksinoikeus. Olen varma, että moni vanha jäärä olisi jäsenäänestyksessä pudonnut pelistä pois paljon aikaisemmin kuin äänestäjät ovat asiassa ratkaisunsa tehneet”, sanoi Jutta Urpilainen. (Uutispäivä Demari 4.10.2009)
Nykyisessä mallissa on sekin erikoisuus, että vaalit ovat henkilökohtaiset, mutta kun työ eduskunnassa alkaa, muuttuu toiminta täysin puoluepoliittiseksi.
Näin lahtelaisena kun vaalien tuloksia tarkastelee, niin huomionarvoisia asioita olivat, että Päijät-Häme voitti Kanta-Hämeen 8 – 6 ja että Lahdessa SDP nousi takaisin kärkeen ohi Kokoomuksen.
Vaalivalvojaisiin Lahden Sibeliustalolle unohdin ottaa kameran mukaan, mutta sain Uuden Lahden päätoimittajalta Tommi Bergiltä käyttööni kuvan, jossa lahtelaisten läpimenoa ja onnistunutta sukupolvenvaihdosta juhlittiin illan päätteeksi, vasemmalta Mika Kari, Jouko Skinnari, puolisonsa Tertta Saarikko ja Ville Skinnari.
kari.naskinen@gmail.com
