Sää kilpailupäivänä oli huono ja rata kurjassa kunnossa. Jo varikolta lähtöpaikalle siirryttäessä autoja jouduttiin työntämällä auttamaan kuravellissä. Kilpailu vietiin läpi pareittain, ja huippupariksi oli valittu Ebb - Isberg. Startti näytti heti, että Bugatti oli kova menijä. Ennakkosuosikki Isberg johti kilpailua, mutta loppukierroksilla hänen autonsa vauhti hyytyi ja Ebb meni ohi. Isbergin mekaanikot totesivat kilpailun jälkeen, että 40 000 kierrosta minuutissa kiertävä kompressori oli niellyt liikaa Käpylän mutaa, mikä vei tehot.
Seuraavana päivänä kilpailu uusittiin. Bugatti oli yöllä korjattu Autokeskuksen hallissa, ja nyt se kulkikin hyvin loppuun asti. Isberg voitti Ebbin 9 sekunnilla, keskinopeus 82 km/t.
Seuraavana viikonvaihteena ajettiin Viipurin raviradalla, missä Isberg voitti ylivoimaisesti. Keväällä 1930 kilpailtiin taas Käpylässä, jossa ensimmäisen kilpailun voitti Isberg, mutta toisessa kilpailussa koettiin yllätys, kun Ebb voitti ja jyväskyläläinen Bruno Nyström tuli myös maaliin ennen Isbergiä. Nyström ajoi Dodgella.
Ensimmäisen kerran suomalaisia kilpa-ajajia kutsuttiin Ruotsiin kesällä 1930, jolloin Solvallan hyväkuntoisella radalla järjestettiin Ruotsin GP. Yhteen ottivat taas samat kilpakumppanit: Isberg voitti, Ebb oli toinen ja suomalainen Georg Dugin (Dodge) kolmas.
(Raviradat olivat autourheilun alkuaikoina pääasialliset kilpailupaikat. Vielä 1960-luvun lopulla järjestettiin Jyväskylän Suurajojenkin pikataipaleita joillakin raviradoilla.)
Karl A. Ebb (1896 - 1988) oli monipuolinen urheilija, hän oli autourheilun lisäksi myös alppihiihdon uranuurtajia Suomessa. Ebb oli ensimmäinen ulkomailla kilpaillut suomalainen alppihiihtäjä. Hän voitti pujottelun SM-kultaa 1938 ja SM-hopeaa 1943.
Vuonna 1939 Ebb osti Janakkalan Kiianlinnan alueen ja raivasi sinne yhdessä poikansa Heimon kanssa laskettelurinteen, joka oli ensimmäisen kerran käytössä marraskuussa 1939. Sodan jälkeen Ebb teki Kiianlinnaan toisenkin laskettelurinteen ja rakensi sinne 1950 Suomen ensimmäisen hiihtohissin. Ebb myi Kiianlinnan 1970-luvulla viereisen Kalpalinnan omistajille. Ebb oli myös perustamassa Suomen Slalom-liittoa 1941.
Pariisin olympiakisoihinkin Karl A. Ebb osallistui 1924 ja oli viides 3000 metrin estejuoksussa. Samana vuonna hän saavutti SM-pronssia 400 metrin aitajuoksussa. Helsingin Jyryssä hän hankki 1919-22 juoksulajeissa kuusi henkilökohtaista TUL:n mestaruutta sekä 10 viesti- ja joukkuemestaruutta. Ebbillä oli myös SM-pronssi 200 metrin rintauinnissa ja useita piirinmestaruuksia pyöräilyssä.
Autourheilun puolella Ebb oli mukana käynnistämässä Eläintarhan ajoja, ja hän voitti niissä 1933 ja 1935. Eläintarhanajojen synty ajoittuu lokakuuhun 1931. Suomalaiset olivat käyneet toistamiseen kilpailemassa Solvallassa Tukholmassa ja kotimatkalla laivalla he ryhtyivät keskustelemaan kilpailujen järjestämisestä Helsingissä. Periaatepäätöksen kilpailujen järjestämisestä tekivät tuolloin Karl A. Ebb, Otto Brandt, Karl-Gustaf Granberg, Vilho Holming, S.P.J. Keinänen, Raine Lampinen, Alfred Lönnfors, Gösta Nielsen, Theodor Lönnfors ja John Ramsay. Näin myös kävi, joskin ensimmäisten kilpailujen nimenä 1932 oli Suomen Suurajot.
Kuvassa Ebb ajaa Mercedes-Benz SSK:lla, mihin hän oli vaihtanut Auburninsa.
- - - - -
Tälle päivämäärälle 31.8. osuus myös autourheilumies Yrjö Palotien syntymäpäivä (s. 1944). Hän on formula-autoilun edistämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi perustetun 500-kerhon kunniapuheenjohtaja. Hänen isänsä Veikko Palotie oli yksi kerhon perustajista 1947, muut olivat Lars Finnilä, Fred Geitel, Nikolai Kozarovitzky, Karl-Erik Kronqvist, Curt Lincoln ja Anatol Stunkel. Kerhon kunniajäseneksi on kutsuttu mm. Nico Rosberg.
kari.naskinen@gmail.com
