Ralliautoilun maailmanmestari (1983)
Hannu
Mikkola (vas.) ja rata-autoilun kuusinkertainen Suomen mestari Jorma Airaksinen keskustelivat
tiistaina vanhojen autourheilijoiden Primulan Jengin kuukausitapaamisessa.
Kuvaan olisin halunnut myös toimittaja-kirjailija Erkki Vanhasen, mutta hän ei tällä kertaa ollut paikalla Blue Peter
-ravintolassa Lauttasaaressa. Vanhaselta on nimittäin vastikään ilmestynyt
Suomen rata-autoilun historiaa käsittelevä kirja Racing – Radalla! Pari vuotta sitten Vanhaselta ilmestyi
vastaava kirja rallista.
Vanhasen 400-sivuinen ratakirja on erityisen arvokas siksi, että rata-autoilusta on suomeksi ilmestynyt vähemmän tämänkaltaisia teoksia kuin ralliautoilusta. Mielenkiintoa lisää se, että kirjassa on suuri määrä kuvia, joita ei aikaisemmin ole julkisuudessa ollut. Niitä on saatu mm. ajajien omista albumeista.
Ensimmäiset kilpailut Suomessa järjestettiin talvella 1910 Papulanlahden jäällä Viipurissa. Voittajaksi ajoi Sergei Nikolajeff Jr. isänsä Adlerilla. Tuttu nimi, sillä 1905 perustettua Oy Nikolajeff Ab:tä pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena autoliikkeenä.
Ensimmäisen kansainvälisen voiton suomalaiset saavuttivat 1931, jolloin Karl Ebb (Auburn) ja Johan Ramsay (Chrysler) ajoivat kaksoisvoittoon Ruotsin ”Talvi GP:ssä”. Mukana oli myös 1930-luvun kärkiajajiin kuulunut Rudolf Caracciola, joka polttoaineputken katkeamisen hetkellä oli jo suomalaisten takana.
Seuraavana vuonna järjestettiin sitten ensimmäiset kilpailut Eläintarhan radalla Helsingissä, silloin nimellä ”Suomen Suurajo”. Parhaimmillaan Eläintarhan ajoissa oli noin 83 000 katsojaa (1958). Niin kova oli noihin aikoihin innostus autourheiluun, että 1958 ministeriökin antoi Curt Lincolnille ja Fred Geitelille poikkeusluvan testata rekisteröimättömiä Ferrari Testa Rossa -ajokkejaan Helsingin – Turun asvaltoidulla valtatiellä.
Tietä ei kuitenkaan suljettu muulta liikenteeltä. Niin sitten kävikin, että kun vastaan tulleen kaljatehtaan kuorma-auton perälauta hajosi sattumalta kriittisessä paikassa, levisi tuhansia litroja mäskiä maantielle juuri Geitelin auton eteen – Geitel autoineen liukasteli tieltä ulos ja auto romuksi.
Eläintarhan ajot loppuivat 1963 ruotsalaisen Örjan Atterbergin saatua surmansa Formula Junior -luokan lähtösuoralla. Eläintarhan ajojen keskinopeusennätykseksi jäi englantilaisen David Hitchesin (Lola) 128 km/t.
YHTYMÄKOHTA LINCOLNILLA
JA KEIJO ROSBERGILLA
Lincoln voitti Eläintarhassa 14 kertaa. Hänen merkittävin saavutuksensa oli kuitenkin viides tila Formula Junior -luokassa Monacossa 1960. Lincoln johti kilpailua viiden kierroksen ajan, mutta joutui sitten päästämään tehdastallien neljä kuljettajaa edelleen. Taakse jäivät kuitenkin mm. Jim Clark, Graham Hill ja tuleva vävypoika Jochen Rindt. Mukana kisassa oli myös Carl-Otto Bremer.
Myöhemmin Lincolnin perheen ja Keijo Rosbergin tiet yhtyivät mielenkiintoisesti. Kun Nina Rindtin (o.s. Lincoln) veli Lars Lincoln oli lopettamassa formulauraansa, hän myi Max Johanssonilta ostamansa Veemaxinsa Kekelle. Lars Lincoln muistelee: ”Keke pohti kaupanteossa, miltä tuntuisi ajaa noin isolla autolla mikroauton jälkeen. Saisit kyllä opettaa minua ajamaan, sanoi Keke.”
Vanhasen kirja on täynnä tällaista historiatietoa. Senkin Vanhanen palauttaa mieliin, että 1966 Frank Williams oli kolmas Keimolan F3-kilpailussa. Ajettiinhan siellä kerran F2-luokan kilpailukin, mukana Jack Brahman, Jim Clark, Dennis Hulme, Niki Lauda ja Jochen Rindt
Yhdessä kuvassa puolestaan esiintyy TPS:n ykkösketju 1960-luvun puolivälistä: Juhani Tamminen - Juhani Wahlsten – Pertti Kuismanen. Kuva siksi, että ”Severi” Kuismanen kuuluu myös suomalaisen rata-autoilun historiaan – ja myös nykyaikaan, sillä Kuismanen (69) kilpailee edelleen Euroopan radoilla. TPS:n joukkueessa Kuismanen pelasi 99 ottelua ja pelasi myös KalPassa sekä oli maajoukkueessa kaksissa MM-kisoissa.
Entä tiesittekö sitä, että ruotsalainen Curt Lincoln otti Suomen kansalaisuuden vasta 1961?
Miksi sanotaan Primulan Jengin jäsenluetteloa? Lähtöluetteloksi.
SM-MITALITAULUKON KÄRJESSÄ
JORMA ”BISSE” AIRAKSINEN
Kirjan tilasto-osuus on hyvä. Kun laskin sen pohjalta kaikkien aikojen SM-mitalitilaston asvalttiratasarjojen osalta, nousi ykköseksi Formula Vee -kuski Jorma ”Bisse” Airaksinen. Eniten mitaleita on kuitenkin koppiautoilla ajaneella Ilkka Jutilalla.
Alla oleva kaikkien aikojen kulta-hopea-pronssitilasto on kuitenkin vajaa, sillä F3 Midgettien SM-kilpailuista tai -sarjoista 1960 ja 1961 eivät ole kuin voittajat eli Heimo Hietarinta ja Curt Lincoln. Edes jatkotutkimuksissani en vielä ole onnistunut löytämään SM-hopeita ja -pronsseja saavuttaneiden nimiä.
K H P
6 2 1 Jorma Airaksinen
6 1 0 Kari Salonen
5 9 3 Ilkka Jutila
5 3 0 Olli Haapalainen
5 3 3 Raimo Mäkelä
5 2 1 Heikki Salmenautio
5 0 0 Yrjö Aalto
5 0 0 Pauli Toivonen
5 0 0 Nils-Gustav Wiik
4 5 3 Juhani Koskinen
4 3 1 Jouko Kallio
4 3 1 Kalle Sarlin
4 3 0 Markku Kuusijärvi
4 2 1 Markku Fingerroos
4 2 0 Sami Pensala
4 1 3 Matti Niskanen
4 0 1 Hans Laine
4 0 0 Timo Mäkinen
4 0 0 Toni R. Ruokonen
4 0 0 Joonas Salmimäki
3 5 5 Tuisku Urpiala
3 4 0 Arto Laitinen
3 3 0 Matti J. Kemiläinen
3 3 0 Leif Wiik
3 2 3 John Westman
3 2 0 Pasi Lähteenmäki
3 1 2 Harri Ruusu
3 1 1 Matti Hiltunen
3 1 0 Heimo Hietarinta
3 1 0 Jouko Karhumäki
3 1 0 Marko Nevalainen
3 1 0 Olav Westman
3 0 1 Pekka Virtanen
3 0 1 Ahti Vaara
3 0 0 Antti Buri
3 0 0 Hannu Lappalainen
3 0 0 Toni Ruokonen
2 4 0 Sven Hollming
2 3 0 Tuomo Alitalo
2 2 3 Tauno Laine
2 2 1 Jari Koivisto
2 2 1 Heikki Liedes
2 2 1 Esa Salonen
2 1 1 Jari Koiranen
2 1 1 Esa Schroderus
2 1 0 Jaakko Markula
2 1 0 Hannu Pohjola
2 1 0 Tomi Veijalainen
2 1 0 Heikki Välimäki
2 0 2 Heikki Kemiläinen
2 0 1 Curt Lincoln
2 0 1 Jussi Pinomäki
2 0 0 Mika Arpiainen
2 0 0 Mikko Eskelinen
2 0 0 Jari Haavisto
2 0 0 Jukka Honkavuori
2 0 0 Seppo Huupponen
2 0 0 Olli Kaurala
2 0 0 Antti Kytölä
2 0 0 Antero Lindqvist
2 0 0 Kalle Mäkelä
2 0 0 Hannu Ruohorinne
2 0 0 Indrek Sepp
2 0 0 Tero Simonen
2 0 0 Mika Vähämäki
1 3 3 Hans Koch
1 3 2 Risto Autio
1 3 1 Helge Snabb
1 3 0 Jari Kotivuori
1 3 0 Arto Salmenautio
1 2 4 Jari Kämäräinen
1 2 3 Juhani Länsikorpi
1 2 2 Pentti Rantanurmi
1 2 1 Kauko Eriksson
1 2 1 Kimmo Joutvuo
1 2 1 Harri Kangas
1 2 1 Jarmo Kyllönen
1 2 1 Esko Leppäniemi
1 2 1 Harry Nurminen
1 2 1 Jarmo Sukava
1 2 0 Kalle Jokinen
1 2 0 Petri Lappalainen
1 2 0 Heikki Välimäki
1 1 5 Olli Virtanen
1 1 2 Juhani Haapala
1 1 2 Janne Koistinen
1 1 1 Mikko Lempinen
1 1 1 Keijo Rosberg
1 1 1 Teemu Tanninen
1 1 0 Antti Aarnio-Wihuri
1 1 0 Tomi Furu
1 1 0 Harri Juvonen
1 1 0 Jarmo Kaitainen
1 1 0 Jesse Krohn
1 1 0 Ari Laivola
1 1 0 Robert Lappalainen
1 1 0 Tomi Limmonen
1 1 0 Olli Lyytikäinen
1 1 0 Ilkka Melaja
1 1 0 Mika Salo
1 0 4 Sauli Kangas
1 0 3 Arto Taimi
1 0 2 Matti Brännare
1 0 2 Kari Laakso
1 0 2 Eero Vesenterä
1 0 1 Tommi Anttila
1 0 1 Klaus Bremer
1 0 1 Mikko Heino
1 0 1 Hannu Janhonen
1 0 1 Ulf Johansson
1 0 1 Matti Kärki
1 0 1 Juha-Pekka Wikman
1 0 1 Reijo Yli-Koivisto
1 0 0 Andrea Belicchi
1 0 0 Risto Einto
1 0 0 Pekka Herva
1 0 0 Pekka Hiltunen
1 0 0 Miikka Honkanen
1 0 0 Mika Häkkinen
1 0 0 Juha Hämäläinen
1 0 0 Heikki Jaakkola
1 0 0 Jyrki Järvilehto
1 0 0 Jarno Kalliomäki
1 0 0 Lauri Kivipelto
1 0 0 Janne Knuutinen
1 0 0 Keijo Kolehmainen
1 0 0 Mikko Kozarowitzky
1 0 0 Pertti Kuismanen
1 0 0 Miika Kunranta
1 0 0 Juhani Kynsilehto
1 0 0 Jussi Lailavuo
1 0 0 Janne Laitinen
1 0 0 Kalle Lamminen
1 0 0 Simo Lampinen
1 0 0 Pertti Lievonen
1 0 0 Toni Lähteenmäki
1 0 0 Marko Mankonen
1 0 0 Kari Mäenpää
1 0 0 Valle-Oskar Mäkelä
1 0 0 Markus Niemelä
1 0 0 Marketta Oksala
1 0 0 Aku Pellinen
1 0 0 Viljo-M. Sainio
1 0 0 Tomi Salomaa
1 0 0 Erkki Siitarinen
1 0 0 Kari O. Sohlberg
1 0 0 Pirkka Syvänoro
1 0 0 Mikko Tiainen
1 0 0 Ari Timonen
1 0 0 Harri Toivonen
1 0 0 Henri Toivonen
Ilman SM-kultaa jääneistä paras mitalilukema on Markus Hietamäellä: 0 4 3.
Jos kaikkien aikojen mitalitaulukkoon otetaan mukaan ralliautoilu, nousee tällaisen autourheilutilaston kärkeen 12 mestaruutta voittanut Kyösti Hämäläinen. Sekä radalla että rallissa mestaruuksia saavuttaneista paras on Timo Mäkinen, jolla on radalta neljä ja rallista kolme suomenmestaruutta.
kari.naskinen@gmail.com
Vanhasen 400-sivuinen ratakirja on erityisen arvokas siksi, että rata-autoilusta on suomeksi ilmestynyt vähemmän tämänkaltaisia teoksia kuin ralliautoilusta. Mielenkiintoa lisää se, että kirjassa on suuri määrä kuvia, joita ei aikaisemmin ole julkisuudessa ollut. Niitä on saatu mm. ajajien omista albumeista.
Ensimmäiset kilpailut Suomessa järjestettiin talvella 1910 Papulanlahden jäällä Viipurissa. Voittajaksi ajoi Sergei Nikolajeff Jr. isänsä Adlerilla. Tuttu nimi, sillä 1905 perustettua Oy Nikolajeff Ab:tä pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena autoliikkeenä.
Ensimmäisen kansainvälisen voiton suomalaiset saavuttivat 1931, jolloin Karl Ebb (Auburn) ja Johan Ramsay (Chrysler) ajoivat kaksoisvoittoon Ruotsin ”Talvi GP:ssä”. Mukana oli myös 1930-luvun kärkiajajiin kuulunut Rudolf Caracciola, joka polttoaineputken katkeamisen hetkellä oli jo suomalaisten takana.
Seuraavana vuonna järjestettiin sitten ensimmäiset kilpailut Eläintarhan radalla Helsingissä, silloin nimellä ”Suomen Suurajo”. Parhaimmillaan Eläintarhan ajoissa oli noin 83 000 katsojaa (1958). Niin kova oli noihin aikoihin innostus autourheiluun, että 1958 ministeriökin antoi Curt Lincolnille ja Fred Geitelille poikkeusluvan testata rekisteröimättömiä Ferrari Testa Rossa -ajokkejaan Helsingin – Turun asvaltoidulla valtatiellä.
Tietä ei kuitenkaan suljettu muulta liikenteeltä. Niin sitten kävikin, että kun vastaan tulleen kaljatehtaan kuorma-auton perälauta hajosi sattumalta kriittisessä paikassa, levisi tuhansia litroja mäskiä maantielle juuri Geitelin auton eteen – Geitel autoineen liukasteli tieltä ulos ja auto romuksi.
Eläintarhan ajot loppuivat 1963 ruotsalaisen Örjan Atterbergin saatua surmansa Formula Junior -luokan lähtösuoralla. Eläintarhan ajojen keskinopeusennätykseksi jäi englantilaisen David Hitchesin (Lola) 128 km/t.
YHTYMÄKOHTA LINCOLNILLA
JA KEIJO ROSBERGILLA
Lincoln voitti Eläintarhassa 14 kertaa. Hänen merkittävin saavutuksensa oli kuitenkin viides tila Formula Junior -luokassa Monacossa 1960. Lincoln johti kilpailua viiden kierroksen ajan, mutta joutui sitten päästämään tehdastallien neljä kuljettajaa edelleen. Taakse jäivät kuitenkin mm. Jim Clark, Graham Hill ja tuleva vävypoika Jochen Rindt. Mukana kisassa oli myös Carl-Otto Bremer.
Myöhemmin Lincolnin perheen ja Keijo Rosbergin tiet yhtyivät mielenkiintoisesti. Kun Nina Rindtin (o.s. Lincoln) veli Lars Lincoln oli lopettamassa formulauraansa, hän myi Max Johanssonilta ostamansa Veemaxinsa Kekelle. Lars Lincoln muistelee: ”Keke pohti kaupanteossa, miltä tuntuisi ajaa noin isolla autolla mikroauton jälkeen. Saisit kyllä opettaa minua ajamaan, sanoi Keke.”
Vanhasen kirja on täynnä tällaista historiatietoa. Senkin Vanhanen palauttaa mieliin, että 1966 Frank Williams oli kolmas Keimolan F3-kilpailussa. Ajettiinhan siellä kerran F2-luokan kilpailukin, mukana Jack Brahman, Jim Clark, Dennis Hulme, Niki Lauda ja Jochen Rindt
Yhdessä kuvassa puolestaan esiintyy TPS:n ykkösketju 1960-luvun puolivälistä: Juhani Tamminen - Juhani Wahlsten – Pertti Kuismanen. Kuva siksi, että ”Severi” Kuismanen kuuluu myös suomalaisen rata-autoilun historiaan – ja myös nykyaikaan, sillä Kuismanen (69) kilpailee edelleen Euroopan radoilla. TPS:n joukkueessa Kuismanen pelasi 99 ottelua ja pelasi myös KalPassa sekä oli maajoukkueessa kaksissa MM-kisoissa.
Entä tiesittekö sitä, että ruotsalainen Curt Lincoln otti Suomen kansalaisuuden vasta 1961?
Miksi sanotaan Primulan Jengin jäsenluetteloa? Lähtöluetteloksi.
SM-MITALITAULUKON KÄRJESSÄ
JORMA ”BISSE” AIRAKSINEN
Kirjan tilasto-osuus on hyvä. Kun laskin sen pohjalta kaikkien aikojen SM-mitalitilaston asvalttiratasarjojen osalta, nousi ykköseksi Formula Vee -kuski Jorma ”Bisse” Airaksinen. Eniten mitaleita on kuitenkin koppiautoilla ajaneella Ilkka Jutilalla.
Alla oleva kaikkien aikojen kulta-hopea-pronssitilasto on kuitenkin vajaa, sillä F3 Midgettien SM-kilpailuista tai -sarjoista 1960 ja 1961 eivät ole kuin voittajat eli Heimo Hietarinta ja Curt Lincoln. Edes jatkotutkimuksissani en vielä ole onnistunut löytämään SM-hopeita ja -pronsseja saavuttaneiden nimiä.
K H P
6 2 1 Jorma Airaksinen
6 1 0 Kari Salonen
5 9 3 Ilkka Jutila
5 3 0 Olli Haapalainen
5 3 3 Raimo Mäkelä
5 2 1 Heikki Salmenautio
5 0 0 Yrjö Aalto
5 0 0 Pauli Toivonen
5 0 0 Nils-Gustav Wiik
4 5 3 Juhani Koskinen
4 3 1 Jouko Kallio
4 3 1 Kalle Sarlin
4 3 0 Markku Kuusijärvi
4 2 1 Markku Fingerroos
4 2 0 Sami Pensala
4 1 3 Matti Niskanen
4 0 1 Hans Laine
4 0 0 Timo Mäkinen
4 0 0 Toni R. Ruokonen
4 0 0 Joonas Salmimäki
3 5 5 Tuisku Urpiala
3 4 0 Arto Laitinen
3 3 0 Matti J. Kemiläinen
3 3 0 Leif Wiik
3 2 3 John Westman
3 2 0 Pasi Lähteenmäki
3 1 2 Harri Ruusu
3 1 1 Matti Hiltunen
3 1 0 Heimo Hietarinta
3 1 0 Jouko Karhumäki
3 1 0 Marko Nevalainen
3 1 0 Olav Westman
3 0 1 Pekka Virtanen
3 0 1 Ahti Vaara
3 0 0 Antti Buri
3 0 0 Hannu Lappalainen
3 0 0 Toni Ruokonen
2 4 0 Sven Hollming
2 3 0 Tuomo Alitalo
2 2 3 Tauno Laine
2 2 1 Jari Koivisto
2 2 1 Heikki Liedes
2 2 1 Esa Salonen
2 1 1 Jari Koiranen
2 1 1 Esa Schroderus
2 1 0 Jaakko Markula
2 1 0 Hannu Pohjola
2 1 0 Tomi Veijalainen
2 1 0 Heikki Välimäki
2 0 2 Heikki Kemiläinen
2 0 1 Curt Lincoln
2 0 1 Jussi Pinomäki
2 0 0 Mika Arpiainen
2 0 0 Mikko Eskelinen
2 0 0 Jari Haavisto
2 0 0 Jukka Honkavuori
2 0 0 Seppo Huupponen
2 0 0 Olli Kaurala
2 0 0 Antti Kytölä
2 0 0 Antero Lindqvist
2 0 0 Kalle Mäkelä
2 0 0 Hannu Ruohorinne
2 0 0 Indrek Sepp
2 0 0 Tero Simonen
2 0 0 Mika Vähämäki
1 3 3 Hans Koch
1 3 2 Risto Autio
1 3 1 Helge Snabb
1 3 0 Jari Kotivuori
1 3 0 Arto Salmenautio
1 2 4 Jari Kämäräinen
1 2 3 Juhani Länsikorpi
1 2 2 Pentti Rantanurmi
1 2 1 Kauko Eriksson
1 2 1 Kimmo Joutvuo
1 2 1 Harri Kangas
1 2 1 Jarmo Kyllönen
1 2 1 Esko Leppäniemi
1 2 1 Harry Nurminen
1 2 1 Jarmo Sukava
1 2 0 Kalle Jokinen
1 2 0 Petri Lappalainen
1 2 0 Heikki Välimäki
1 1 5 Olli Virtanen
1 1 2 Juhani Haapala
1 1 2 Janne Koistinen
1 1 1 Mikko Lempinen
1 1 1 Keijo Rosberg
1 1 1 Teemu Tanninen
1 1 0 Antti Aarnio-Wihuri
1 1 0 Tomi Furu
1 1 0 Harri Juvonen
1 1 0 Jarmo Kaitainen
1 1 0 Jesse Krohn
1 1 0 Ari Laivola
1 1 0 Robert Lappalainen
1 1 0 Tomi Limmonen
1 1 0 Olli Lyytikäinen
1 1 0 Ilkka Melaja
1 1 0 Mika Salo
1 0 4 Sauli Kangas
1 0 3 Arto Taimi
1 0 2 Matti Brännare
1 0 2 Kari Laakso
1 0 2 Eero Vesenterä
1 0 1 Tommi Anttila
1 0 1 Klaus Bremer
1 0 1 Mikko Heino
1 0 1 Hannu Janhonen
1 0 1 Ulf Johansson
1 0 1 Matti Kärki
1 0 1 Juha-Pekka Wikman
1 0 1 Reijo Yli-Koivisto
1 0 0 Andrea Belicchi
1 0 0 Risto Einto
1 0 0 Pekka Herva
1 0 0 Pekka Hiltunen
1 0 0 Miikka Honkanen
1 0 0 Mika Häkkinen
1 0 0 Juha Hämäläinen
1 0 0 Heikki Jaakkola
1 0 0 Jyrki Järvilehto
1 0 0 Jarno Kalliomäki
1 0 0 Lauri Kivipelto
1 0 0 Janne Knuutinen
1 0 0 Keijo Kolehmainen
1 0 0 Mikko Kozarowitzky
1 0 0 Pertti Kuismanen
1 0 0 Miika Kunranta
1 0 0 Juhani Kynsilehto
1 0 0 Jussi Lailavuo
1 0 0 Janne Laitinen
1 0 0 Kalle Lamminen
1 0 0 Simo Lampinen
1 0 0 Pertti Lievonen
1 0 0 Toni Lähteenmäki
1 0 0 Marko Mankonen
1 0 0 Kari Mäenpää
1 0 0 Valle-Oskar Mäkelä
1 0 0 Markus Niemelä
1 0 0 Marketta Oksala
1 0 0 Aku Pellinen
1 0 0 Viljo-M. Sainio
1 0 0 Tomi Salomaa
1 0 0 Erkki Siitarinen
1 0 0 Kari O. Sohlberg
1 0 0 Pirkka Syvänoro
1 0 0 Mikko Tiainen
1 0 0 Ari Timonen
1 0 0 Harri Toivonen
1 0 0 Henri Toivonen
Ilman SM-kultaa jääneistä paras mitalilukema on Markus Hietamäellä: 0 4 3.
Jos kaikkien aikojen mitalitaulukkoon otetaan mukaan ralliautoilu, nousee tällaisen autourheilutilaston kärkeen 12 mestaruutta voittanut Kyösti Hämäläinen. Sekä radalla että rallissa mestaruuksia saavuttaneista paras on Timo Mäkinen, jolla on radalta neljä ja rallista kolme suomenmestaruutta.
kari.naskinen@gmail.com
