Viivi kysyy Wagnerilta, onko tämä tehnyt uudenvuodenlupauksen. Kyllä on: "Aion ottaa entistä rennommin".Hyvä lupaus. Olen nyt ollut eläkkeellä puolitoista vuotta, ja ajankäytöstäni 45 % on ollut laiskottelua, 45 % vetelehtimistä ja 10 % sellaisia puolipakollisia hommia kuten kaupassakäyntejä, kevyttä syömistä ja iltapesuja.
Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) hallituksen puheenjohtaja Sampsa Kataja (37) ei tällaista nautiskelua hyväksy. Kevan lehden etusivulla Kataja sanoo kammoavansa ajatusta, että eläkeikä olisi vain toimettomuuden aikaa.
Kataja on tehnyt töitä 10 vuotta. Odotetaanpa nyt reilut 30 vuotta, niin vieläkö Kataja on sitä mieltä, että eläkkeelläkin pitää painaa niska limassa. Toisaalta työnteko ei ehkä Katajaa enää koskaan rasitakaan, sillä hän on Kokoomuksen kansanedustaja, joka hyvinkin voi jatkaa eduskunnassa vielä pari vaalikautta ennen siirtymistään eläkkeelle alle 50-vuotiaana.
Eläkeikäkeskustelussakin on kummaa se, että esimerkkiä työuransa pidentämisellä ei ole näyttämässä kukaan niistä, jotka vaativat eläkeiän nostamista jopa 68 vuoteen. Olkoon millainen herra politiikassa, elinkeinoelämässä tai ay-liikkeessä, niin ei siellä töissä olla yli 63-vuotiaaksi.
Perussyy eläkeiän korottamishaluille on väite siitä, että "räjähtää eläkepommi". Viime aikojen tutkimustieto ei kuitenkaan puolla tätä väitettä. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen on muistuttanut, että tulevat eläkeläiset maksavat saamistaan eläkkeistä tuntuvasti enemmän välittömiä veroja kuin eläkeläiset nyt. Pienituloisten eläkeläisten osuus tulee nopeasti vähenemään ja eläkkeiden keskitaso nousemaan siksi, että tulevista eläkeläisistä valtaosa on palkansaajia, joiden työeläkkeet ovat kertyneet täysimääräisiksi.
Hoivamenoista puolestaan palautuu nykyistä isompi osuus valtiolle ja kunnille, koska pääosa näistä menoista on henkilökunnan palkkoja, joista maksetaan normaalit palkkaverot. Näistä kertyvien välittömien verojen lisäksi Parkkisen laskelmassa ovat mukana välilliset verot ja sosiaaliturvamaksut. Kansantaloutta rapauttavaa eläkepommia ei siis Parkkisen mukaan tule.
Suomen virallinen eläkeikä on nyt 63-68 vuotta. EU-maista alemmalla tasolla ollaan Ranskassa (60 vuotta) ja Ruotsissa (61-65 vuotta). Muissa kehittyneissä EU-maissa miesten virallinen eläkeikä on 65 ikävuotta. Naisten viralliset eläkeiät ovat hieman alempia.
kari.naskinen@gmail.com
