Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Kok) kävi Tukholmassa ja pääsi perehtymään Ruotsin valtion kuntapolitiikkaan. Ruotsin hallituksen suhtautuminen kuntasektoriin näin laman aikana on kovin erilainen kuin on Suomen hallituksen, kuten Myllyvirta kirjoittaa Lahden kaupungin internetsivuilla:”Ruotsin hallitus ilmoitti 10 miljardin kruunun eli miljardin euron lisätuesta kunnille ensi vuoden budjetissa. Aiemmin oli jo päätetty noin 700 miljoonan euron tuesta. Hallituksen perustelu oli, että tällä voidaan torjua tarvetta irtisanomisiin kuntasektorilla.”
Tuosta voi päätellä, että Myllyvirta on eduskunnan opposition kanssa yhtä mieltä siitä, että meilläkin valtion tulisi auttaa kuntia enemmän. Matti Vanhasen (Kesk) hallitus esittää ensi vuodeksi kunnille vain 90 miljoonan lisärahoitusta, vaikka tiedossa on, että kuntia uhkaa ensi vuonna lähes 900 miljoonan euron alijäämä. Jo yli sata kuntaa on ilmoittanut korottavansa kunnallisverojaan, ja velkaa pitää ottaa lisää paljon.
Oheisessa pylväikössä näkyy, miten kuntien velkatilanne on kehittynyt vuoteen 2007 asti. Kehitys on jatkunut kiihtyvänä: tällä hetkellä kuntien velat ovat yhteensä yli 10 miljardia euroa ja ensi vuonna ne tulevat olemaan 15 miljardia.
Suomessa valtio ei tule vastaan kuntia, vaikka se niille jatkuvasti uusia velvoitteita asettaakin. Ainoa vastaus kuntien ahdingosta huolestuneille on, että karsikaa löysät pois, olkaa tehokkaita. Kuntatalouden ykkösekspertti Heikki Helin sanoo, että joutuessaan joskus kuuntelemaan yritysjohtajien urputusta kuntatalouden löysyydestä hän vastaa: ”Mitä sanoisitte, jos teidän asiakkaanne maksaisivatkin minkä verran lystäävät ja milloin huvittaa – eivät laskun mukaan eivätkä eräpäivään mennessä.” (Suomen Kuvalehti 11.9.)
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok) vaatii kunta-alalle palkkamalttia. Kuitenkin hän itse on syyllinen siihen, että kuntien palveluksessa olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluista tulee vaikeat. Ennen eduskuntavaaleja 2007 Katainen puhui ns. tasa-arvotuposta ja saavutti Kokoomukselle vaalivoiton lupaamalla sairaanhoitajien palkkoihin kunnon korotukset. Tehy saikin sopimuksensa ja nyt muut ammattikunnat penäävät oikeutetusti samaa.
Koska Suomi ei ole Ruotsi, joutuvat kunnat nostamaan asukkaidensa asumiskustannuksia, leikkaamaan palveluja ja siirtämään investointeja. Kuntien velkakanta nousee hallituksen kehysesityksen mukaan noin 8 prosenttiin kansantuotteesta. Kansainvälisesti vertaillen Suomi kuuluu Euroopan vähävelkaisimpiin valtioihin, mutta Suomen paikallishallinto eli kunnat omassa sarjassaan kaikkein velkaisimpiin.
Veronalennuksilla hallitus on pysyvästi vähentänyt valtiontalouden tuloja ja heikentänyt julkisen talouden rahoituspohjaa 3500 miljoonalla eurolla, se on 1500 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa määritellään.
Kuntatalouden tilanteen kurjuuden kertoo verotulojen kehitys: tänä vuonna ne vähenevät 2,4 % ja ensi vuonna vielä lisää 2 %; vastaavasti kuntien toimintamenot lisääntyvät tänä vuonna 4,5 % ja ensi vuonna 3,5 %.
Suomen Kuvalehdessä haastatellaan myös kuntajohtajia. Pieni kunta tai iso kaupunki, viesti on sama: "Valtio väsyttää kunnat uusilla tehtävillä, lisääntyvällä ohjauksella, ministeriöiden hankkeilla ja hallinnollisilla laatikkoleikeillä, joilta puuttuu yhteinen punainen lanka. Samalla kun opposition kansanedustajat ovat huutaneet lisärahaa kuntien talouteen, on eduskunnassa solahtanut läpi laki, joka on tehnyt kunnista jopa tupakan myyntilupien valvojia."
kari.naskinen@gmail.com
