maanantai 31. elokuuta 2009

Antero Mäkelä haki selitystä epäoikeudenmukaisuudelle Mika Waltarin teksteistä

Lausuntataitelija Antero Mäkelä kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 26.8. Lahden kaupunginsairaalassa 77-vuotiaana. Diabeteksen takia jouduttiin Mäkelältä amputoimaan toinen jalka, ja viime vuodet hän oli myös sokea. Sotaveteraanien lukemattomissa tilaisuuksissa esiintynyt Mäkelä kuitenkin osasi olla kiitollinen – hän sai elää pitkän elämän, koska sitä ei häneltä väkivalta katkaissut.

Talvisodan syttyessä Antero Mäkelä oli 7-vuotias. Talvisota oli myös hänen sinivalkoisen lausuntaohjelmistonsa keskeisiä aiheita. Vielä viime vuonna hänen voimakastunnelmaisesta Talvisodan tuntoja -lausuntaohjelmastaan tehtiin hienot dvd- ja cd-levyt Isänmaa - suomalaisen sisun sankaritarinoita.

Antero Mäkelän lausujanura oli alkanut jo nuorena, kun hänellä oli ensimmäinen keikkansa Lahden seudun osuusmeijerin piimäjuhlilla 1955. Lausuntaa ja äänenmuodostusta hän oli sitä ennen opiskellut kolme vuotta Viipurin musiikkiopistossa Lahdessa. Lahden konserttitaloa ei ollut vielä rakennettu ja musiikkiopisto toimi Rautatienkadulla vanhaa Kauppahotellia vastapäätä. Opettajana toimi ensin Laina Kalmari ja hänen jälkeensä Kyllikki Krohn. Oman lausuntaensi-iltansa Mäkelä piti 1956, ohjelmassa Juhani Ahoa, Aleksis Kiveä, Eino Leinoa, Toivo Pekkasta ja Unto Seppästä.

Antero Mäkelä oli syntynyt Kalvolassa, mutta jo pienenä hän muutti vanhempiensa kanssa Hollolan Hatsinaan. Viisivuotiaana hän oli oppinut lukemaan.

"Meillä oli vaatimaton koti, mutta kirjoja oli. Jukolan veljeksistä innostuin. Eivät ne asiat niin vaikeita olleet, etteikö niitä jo pienenä poikana olisi osannut ymmärtää. Veljekset lukivat ABC-kirjaa lukkarin koulussa ja minä kotona, ja Männistön muorin kananpesällä kävivät. Kyllä lapsi osaa eläytyä aikuisille tehtyyn tekstiinkin, niin nykyisinkin", sanoi Mäkelä, kun tein hänestä jutun 50-vuotistaiteilijajuhlan alla talvella 2005.

"Aleksis Kiven kuvat ovat selkeitä ja riemukkaita. Kiven tekstissä on henkeä ja tunnelmaa. Kiven tuotanto on seurannut minua noista pikkupoika-ajoista alkaen, ja kyllähän Kivi suuri on."

Kun konserttitalo sitten oli valmistunut, järjestettiin siellä mittava Kivi-ilta. Mäkelä lausui ja paikalla oli mm. Kivi-seuran silloinen puheenjohtaja Paavo Eini.

Läheisestä Kivi-suhteestaan huolimatta Mäkelällä oli ”pinon päällimmäisenä” silti Mika Waltari:

"Kun en koskaan niin paljon Raamattuun ole turvautunut, niin sen on korvannut Waltari. Kun mieltäni on vaivannut jokin sellainen maailman epäoikeudenmukaisuus, johon en ole selitystä löytänyt, olen tarttunut Waltariin."

Iso tekijä Mäkelälle oli myös Väinö Linna. Jo 1950-luvulla Mäkelä esitti Linnan tekstejä WSOY:n kirjaesittelytilaisuuksissa kirjakauppiaille. Hän luki mm. Pohjantähden tekstejä painokoneesta saaduilta liuskoilta ennen ensimmäisen osan ilmestymistä. Linnaan itseensä Mäkelä tutustui Lahden konserttitalossa pidetyssä tilaisuudessa, jossa Linna ja Tuntemattoman sotilaan teilannut arvostelija Toini Havu muka löivät sovinnonkättä. Myöhemmin Mäkelä vieraili myös Linnan kotona Tampereella.

Mäkelän suosikkilistan yläpäässä olivat myös Pentti Haanpää, Veikko Huovinen, Kaarlo Sarkia, Lauri Viita ja Paavo Haavikko. Yhtään ulkomaista kirjailijaa ei Mäkelän listalle mahtunut.

"Minun juureni ovat niin suomalaisissa jalanjäljissä, että en saa pitävää otetta muista kuin suomalaisista. Muut eivät ole suunmukaisia, ovat vieraita", sanoi Mäkelä.

kari.naskinen@gmail.com