Ainopuiston teatteri esitti viime jouluna Lahden
kaupungintalon sisäpihalla Satusetä Taulon näytelmän pormestarin uusista
vaatteista. Ensi vuonna nähdään, millaiset vaatteet kaupungin
oikealla pormestarilla tulevat olemaan. Entä mitä uusi järjestelmä
raha-asiana tarkoittaa veronmaksajien kannalta:
Tilanne nyt palkka- ja palkkiomenojen osalta: kaupunginjohtaja Pekka Timonen 155 000 euroa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén 60 000 euroa, varapuheenjohtaja Juha Rostedt 30 000 euroa, varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä 30 000 euroa. YHTEENSÄ 275 000 euroa.
Tilanne pormestarimallissa: pormestari 114 000 euroa, kaksi apulaispormestaria yhteensä 144 000 euroa ja lisäksi tulee uusi kansliapäällikön virka, jonka palkkaa ei kai vielä ole päätetty, mutta ehkä se on 120 000 euroa. YHTEENSÄ 378 000 euroa.
Kysymys ei siis varsinaisesti ole rahasta, ero vuositasolla ei ole kuin sata tonnia. Tuolla summalla ei Kisapuiston uutta katsomorakennusta varten saa kuin yhden tukitolpan. Jos kerran poliitikot ovat päättäneet muuttaa kaupungin johtamisjärjestelmän paremmaksi, niin tuo hinta siitä ei ole iso. Eri asia sitten on, että monet veronmaksajat eivät ole samaa mieltä pormestarijärjestelmän paremmuudesta, vaikka eivät perusteluja siihen kunnolla tuntisikaan. Vanha kunnon kaupunginjohtajasysteemi tuntuu tutulta ja turvalliselta.
Yksi perustelu uudistukselle on, että kaupungin poliittinen päätöksenteko ”saa kasvot”. Enää ei riitä tieto siitä, mitkä puolueet ovat pinkan päällä. Tämä on sitä nykymaailmassa muotiin tullutta henkilöitymistä, minkä myötä poliittiset järjestelmät ja ideologiat hämärtyvät.
Myös Turussa siirrytään ensi vuonna pormestarimalliin. Siellä asiaa arvioinut työryhmä näki, että politiikan henkilöityminen ja vallan keskittyminen heikentävät demokraattista päätöksentekoa. Niin ikään on seurauksena pitkäjänteisyyden heikentyminen, koska pormestarin toimikausi on aina vain neljä vuotta kerrallaan. Kaupunginjohtajamallin puolesta puhui Turun raportin mukaan sekin, että siinä viranhaltijaorganisaatiota johdetaan virkatyönä poukkoilevan poliittisen johtamisen sijaan.
Ei Lahdessakaan pormestarimalli kokonaan syrjäytä kaupunginjohtajamallia, sillä uutena virkamiehenä aloittaa ensi vuonna kansliapäällikkö. Pormestari ja kaksi apulaispormestaria eivät siis pysty hommia hoitamaan ilman uutta virkamiesjohtajaa.
Varmaankin pormestaripäätöksen takana on sellainenkin asia, että kaupungin johtaminen ja päätöksenteko sujuvat paremmin, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja ovat yksi ja sama henkilö. Tässä kohtaa tulee kuitenkin se, että pormestaripuolueen vaikutusvalta kasvaa luultavasti vaalien tuloksen osoittamaa suuremmaksi. Lisäksi on niin, että kun yksi poliitikko nousee selvästi muita hallitsevampaan asemaan, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa korostuvat. Siksi pitäisi pormestariksi haluavat poliitikot panna psykologisiin testeihin ennen heidän asettamistaan ehdokkaiksi ensi kevään kunnallisvaaleissa.
kari.naskinen@gmail.com
Tilanne nyt palkka- ja palkkiomenojen osalta: kaupunginjohtaja Pekka Timonen 155 000 euroa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén 60 000 euroa, varapuheenjohtaja Juha Rostedt 30 000 euroa, varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä 30 000 euroa. YHTEENSÄ 275 000 euroa.
Tilanne pormestarimallissa: pormestari 114 000 euroa, kaksi apulaispormestaria yhteensä 144 000 euroa ja lisäksi tulee uusi kansliapäällikön virka, jonka palkkaa ei kai vielä ole päätetty, mutta ehkä se on 120 000 euroa. YHTEENSÄ 378 000 euroa.
Kysymys ei siis varsinaisesti ole rahasta, ero vuositasolla ei ole kuin sata tonnia. Tuolla summalla ei Kisapuiston uutta katsomorakennusta varten saa kuin yhden tukitolpan. Jos kerran poliitikot ovat päättäneet muuttaa kaupungin johtamisjärjestelmän paremmaksi, niin tuo hinta siitä ei ole iso. Eri asia sitten on, että monet veronmaksajat eivät ole samaa mieltä pormestarijärjestelmän paremmuudesta, vaikka eivät perusteluja siihen kunnolla tuntisikaan. Vanha kunnon kaupunginjohtajasysteemi tuntuu tutulta ja turvalliselta.
Yksi perustelu uudistukselle on, että kaupungin poliittinen päätöksenteko ”saa kasvot”. Enää ei riitä tieto siitä, mitkä puolueet ovat pinkan päällä. Tämä on sitä nykymaailmassa muotiin tullutta henkilöitymistä, minkä myötä poliittiset järjestelmät ja ideologiat hämärtyvät.
Myös Turussa siirrytään ensi vuonna pormestarimalliin. Siellä asiaa arvioinut työryhmä näki, että politiikan henkilöityminen ja vallan keskittyminen heikentävät demokraattista päätöksentekoa. Niin ikään on seurauksena pitkäjänteisyyden heikentyminen, koska pormestarin toimikausi on aina vain neljä vuotta kerrallaan. Kaupunginjohtajamallin puolesta puhui Turun raportin mukaan sekin, että siinä viranhaltijaorganisaatiota johdetaan virkatyönä poukkoilevan poliittisen johtamisen sijaan.
Ei Lahdessakaan pormestarimalli kokonaan syrjäytä kaupunginjohtajamallia, sillä uutena virkamiehenä aloittaa ensi vuonna kansliapäällikkö. Pormestari ja kaksi apulaispormestaria eivät siis pysty hommia hoitamaan ilman uutta virkamiesjohtajaa.
Varmaankin pormestaripäätöksen takana on sellainenkin asia, että kaupungin johtaminen ja päätöksenteko sujuvat paremmin, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja ovat yksi ja sama henkilö. Tässä kohtaa tulee kuitenkin se, että pormestaripuolueen vaikutusvalta kasvaa luultavasti vaalien tuloksen osoittamaa suuremmaksi. Lisäksi on niin, että kun yksi poliitikko nousee selvästi muita hallitsevampaan asemaan, hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa korostuvat. Siksi pitäisi pormestariksi haluavat poliitikot panna psykologisiin testeihin ennen heidän asettamistaan ehdokkaiksi ensi kevään kunnallisvaaleissa.
kari.naskinen@gmail.com
