Tässä ollaan, mutta kuinka tästä tullaan,
kysyy Aapo Hiidenkivellä. Nyt meitä on täällä yhdenlaisella
hiidenkivellä enemmän kuin seitsemän miestä. Mitäs
tehdään?
Tuomas sanoo, että hän tekee niin kuin yhteiset asetukset vaatii. Nyt ovat asetukset kovat. Olkaa siellä kivellä niin pitkään kuin määrätään. Voi mennä kauankin.
Ranskalainen filosofi Bernard-Henri Lévy sanoo tämän päivän Helsingin Sanomissa, että pahinta on, jos sisäänpäinkääntyminen jää päälle. Jos käpertymisestä tehdään hyve, siitä voi tulla koronavirustarinalle huono päätös.
Tuskin tuollaisesta isoa pelkoa on, mutta kuten Lauri Hiidenkivellä kysyy, mitä maksaa elämä ja maailma. Miten kova hinta kannattaa elämästä maksaa? Jonkun mielestä voi tuntua mitättömältä asialta, jos kesä-heinäkuulta peruuntuu neljä tai viisi tapahtumaa, jotka on kalenteriin jo vuosi sitten tai talvella merkinnyt ja liput ostanut, kun tässä nyt kuitenkin ollaan vakavamman asian kanssa tekemisissä. Ei se ihan niin kuitenkaan ole.
Kun elämällä itsellään ei ole mitään varsinaista merkitystä, niin jotain sillä kuitenkin on tehtävä, ettei vain käperry. Ei elämiseksi riitä se, että toivoo huomennakin elävänsä.
Alkoholi aiheuttaa Suomessa melkein 2000 kuolemaa vuosittain, tupakointi 5000. Näistä molemmista nautintoaineista on silti iloakin, eikä niitä siksi pidäkään kieltää. Silloin tällöin olen käynyt juomassa pari olutta ja kossun ravintola Hiidenkivessä Rautatienkadulla, mutta nyt se on ollut remontin takia kiinni pitkään, jo ennen koronamääräyksiä. Eikä ole pahaa tehnyt, päinvastoin, siis käyminen siellä.
Bernard-Henri Lévyn lisäksi Helsingin Sanomissa haastatellaan tänään toistakin filosofia, 23-vuotiasta kaupanmyyjää Heidi Kohosta, joka neuvoo meitä säästäväisiksi. Heräteostoksia ei pidä tehdä. Ruokakaupan kassajonossa ei saa napata hihnalle suklaapatukkaa, eikä verkkokaupassa kannata ostoskoriinsa lisätä mitään sellaista, joka ei ole ollut tarkoituksena nettikauppaan mennessä. Leivällekään ei filosofi-Heidi varmaankaan pane makkaransiivua, koska se ole välttämätöntä.
Hän ei tällaisia virheitä tee. Heidi sijoittaa joka kuukausi satasen johonkin tuottavaan kohteeseen ja tämän ansiosta hän on asettanut tavoitteekseen jäädä eläkkeelle 45-vuotiaana! Tällaisia työnvieroksujia on muunkinlaisilla verukkeilla.
Lévy ei usko, että maailma ihmeemmin muuttuu entisestä koronaviruksen jälkeen. Ehkä jotkin asiat voisivat kuitenkin olla toisin. Kun nyt on todettu, että tietotekniikan etäyhteyksilläkin voidaan hommia hoitaa, niin esimerkiksi lentoja Brysseliin voisi vähentää. Onko kauppojen oltava auki 14 tuntia vuorokaudessa – Hannu Aaltosen Citymarket Turussa 24 tuntia – koska nyt on nähty, että ihmiset kyllä pystyvät halutessaan suunnittelemaan ostosreissunsa järkevästikin?
Jotain tasa-arvoon liittyvääkin tässä nykytilanteessa on. Eliitti ei pääse Savonlinnan oopperajuhlille patsastelemaan, tavallisempi kansa ei pääse katsomaan kesäteatterihupailuja, eikä Iitissä ajeta kilpaa. Niin kuin Juhanikin sanoi Hiidenkiveltä selvittyään Viertolan patruunalle: ”Kaikilla on meillä yhteinen laki, jonka edessä me seisomme verta-verroin. Sillä ämmän kohdusta olet sinä astunut ulos juuri niinkuin minäkin ja yhtä paljaana, ei tuumaakaan parempana. Ja sinun aatelisuus? Sen päälle tehköön pienen konstin meidän vanha, nilkosilmäinen kukko. Yhteinen laki!”
kari.naskinen@gmail.com
Tuomas sanoo, että hän tekee niin kuin yhteiset asetukset vaatii. Nyt ovat asetukset kovat. Olkaa siellä kivellä niin pitkään kuin määrätään. Voi mennä kauankin.
Ranskalainen filosofi Bernard-Henri Lévy sanoo tämän päivän Helsingin Sanomissa, että pahinta on, jos sisäänpäinkääntyminen jää päälle. Jos käpertymisestä tehdään hyve, siitä voi tulla koronavirustarinalle huono päätös.
Tuskin tuollaisesta isoa pelkoa on, mutta kuten Lauri Hiidenkivellä kysyy, mitä maksaa elämä ja maailma. Miten kova hinta kannattaa elämästä maksaa? Jonkun mielestä voi tuntua mitättömältä asialta, jos kesä-heinäkuulta peruuntuu neljä tai viisi tapahtumaa, jotka on kalenteriin jo vuosi sitten tai talvella merkinnyt ja liput ostanut, kun tässä nyt kuitenkin ollaan vakavamman asian kanssa tekemisissä. Ei se ihan niin kuitenkaan ole.
Kun elämällä itsellään ei ole mitään varsinaista merkitystä, niin jotain sillä kuitenkin on tehtävä, ettei vain käperry. Ei elämiseksi riitä se, että toivoo huomennakin elävänsä.
Alkoholi aiheuttaa Suomessa melkein 2000 kuolemaa vuosittain, tupakointi 5000. Näistä molemmista nautintoaineista on silti iloakin, eikä niitä siksi pidäkään kieltää. Silloin tällöin olen käynyt juomassa pari olutta ja kossun ravintola Hiidenkivessä Rautatienkadulla, mutta nyt se on ollut remontin takia kiinni pitkään, jo ennen koronamääräyksiä. Eikä ole pahaa tehnyt, päinvastoin, siis käyminen siellä.
Bernard-Henri Lévyn lisäksi Helsingin Sanomissa haastatellaan tänään toistakin filosofia, 23-vuotiasta kaupanmyyjää Heidi Kohosta, joka neuvoo meitä säästäväisiksi. Heräteostoksia ei pidä tehdä. Ruokakaupan kassajonossa ei saa napata hihnalle suklaapatukkaa, eikä verkkokaupassa kannata ostoskoriinsa lisätä mitään sellaista, joka ei ole ollut tarkoituksena nettikauppaan mennessä. Leivällekään ei filosofi-Heidi varmaankaan pane makkaransiivua, koska se ole välttämätöntä.
Hän ei tällaisia virheitä tee. Heidi sijoittaa joka kuukausi satasen johonkin tuottavaan kohteeseen ja tämän ansiosta hän on asettanut tavoitteekseen jäädä eläkkeelle 45-vuotiaana! Tällaisia työnvieroksujia on muunkinlaisilla verukkeilla.
Lévy ei usko, että maailma ihmeemmin muuttuu entisestä koronaviruksen jälkeen. Ehkä jotkin asiat voisivat kuitenkin olla toisin. Kun nyt on todettu, että tietotekniikan etäyhteyksilläkin voidaan hommia hoitaa, niin esimerkiksi lentoja Brysseliin voisi vähentää. Onko kauppojen oltava auki 14 tuntia vuorokaudessa – Hannu Aaltosen Citymarket Turussa 24 tuntia – koska nyt on nähty, että ihmiset kyllä pystyvät halutessaan suunnittelemaan ostosreissunsa järkevästikin?
Jotain tasa-arvoon liittyvääkin tässä nykytilanteessa on. Eliitti ei pääse Savonlinnan oopperajuhlille patsastelemaan, tavallisempi kansa ei pääse katsomaan kesäteatterihupailuja, eikä Iitissä ajeta kilpaa. Niin kuin Juhanikin sanoi Hiidenkiveltä selvittyään Viertolan patruunalle: ”Kaikilla on meillä yhteinen laki, jonka edessä me seisomme verta-verroin. Sillä ämmän kohdusta olet sinä astunut ulos juuri niinkuin minäkin ja yhtä paljaana, ei tuumaakaan parempana. Ja sinun aatelisuus? Sen päälle tehköön pienen konstin meidän vanha, nilkosilmäinen kukko. Yhteinen laki!”
kari.naskinen@gmail.com
