perjantai 10. huhtikuuta 2020

Katoovaisuudesta

Etkös ole, ihmisparka aivan arka.
Koskas itket päivät yöt.
Koska suret suuttumatta, puuttumatta
Muistain tuonen murhatyöt.

Tapa vanha tappavalla vierahalla
Luojan laitoksen perään:
Hyvät, huonot lapsinensa, lankoinensa
Syöksee, sulloo maan poveen.

Syöksee, haaskaa, särkee, sortaa,
maaksi murtaa
Hirmukourilla kovin;
Turhat toivot, toivotukset, voivotukset
Parkusuussa pelkurin.

Ei niin vähää, väetöntä, voimatonta,
Jota surma säästänee;
Ei niin vahvaa, väellistä, voimallista,
Joka kuolon kestänee.

Täm' on tuoni tulisella taivahalla,
Tämä tähtein pesällä,
Täm' on ikä ihanalla auringolla,
Vahvuus tää vahvuudella!

Siis ei ole olevata, pysyvätä
Tämän mailman menoissa:
Kaikki kaatuu, kaikki muuttuu,
kaikki puuttuu.

Kosk'et koskaan kuolematta, katoomatta
Sinne täältä tulla saa;
Sydän sulla, syntisparka, aivan arka,
Että suret kuolemaa!

Tämän pitkänperjantain virreksi sopii numero 612. Tuossa siitä muutama säkeistö, jotka ovat peräisin vuoden 1701 Uudesta Suomalaisesta Wirsi-Kirjasta. Virsi on Johan Cajanuksen (1655 - 1681) Etkös ole, Ihmis parca (teksti nykysuomeksi muutettuna). Tämä tutkielma katoavuudesta ja kuolemanpelosta käsitti kaikkiaan 23 säkeistöä. Vuonna 1680 Cajanuksesta tuli filosofian ylimääräinen professori Turkuun, mutta liiallisen työn aiheuttama sairaus johti varhaiseen kuolemaan seuraavana vuonna. Tämän virren hänen kerrotaan kirjoittaneen omaksi lohdutuksekseen.

Virren alkuperäinen nimi oli Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan, nijn myös cuinga ihminen cuolemata wastans itziänz lohdutta taita.

Nykyisessä virsikirjassa siitä on jäljellä 13 säkeistöä. Lyhennettynäkin ja kieleltään nykyaikaistettuna Etkö ole, ihmisparka on yhä virsikirjan vaikuttavimpia. Sävelmä on alkujaan hollantilainen. Vuonna 1936 Uuno Klami sävelsi tekstiin modernistisen kuoro- ja orkesteriteoksen Psalmus.

Vuoden 1701 virsikirjassa virret olivat osastoittain, pääsiäistä varten mm. seuraavat:

- Sen pyhä Ruu
mis uhrattin
- Caritz kärsei cuoleman
- Haudattu haudast heräs ylös
- Helwetin häwitt
- Me olem synnist päästetyt
- Syökäm ja hywin eläkäm

SYNKKÄÄ AJANTIETOA

Turussa Johan Winterin kirjapainossa 1701 painetussa virsikirjassa olivat myös Catechismus, Jumalan Kymmenen Käskyä, Uscon tunnustus, Herran Rucous, Dawidin Psalmit ja muitakin raamatullisia tekstejä sekä lisäksi maallinen kalenteri ja ajantieto-osa, jossa käytiin läpi menneitä merkkitapahtumia, esimerkiksi:

Vuonna 70 ryöstettiin Jerusalemin Templi.
140 Tehtin Upsala Ruotzin Pääkaupungixi.
1150 Lähetti Cuningas S:t Ericus 9. S:t Henrikin ensimmäisex Pispax Suomehen.
11
65 Pyhä Erick surmattiin ja caula leicattiin Dannmarkin Cuningald.
1260 Alcoi Turkin Waldacunda ja Pawin sanomatoin Ylpeys
1300 On Turun Duomiokircko Rakettu
1318
Poldettin Turcu Wänäläisild ja Kircko ryöstettiin.
1415 Poldettin Johan Huss Christelisen uscon tähden.
1425
Paloi coco Caupungi Kirckon canssa.
1429
Paloi taas Kircko ja enin osa isot puolest.
1459
Poltti Uckoisen walkia Kirckon ja Caupungin.
1483 Syndyi D. Martin Lutherus.
1522
Ryösti Söfringi Norbyyst Caupungin ja Nils Andin Poica poltti sen.
1530 Publicerattiin aussburgin Tunnustus.
1540 Tehtin Ruotzi Perindö Waldacunnaxi.
1580 Oli Suomes suuri Yskä Wuosi.
1601 Oli Suomes suuri halla wuosi

1612 Jään sulut weit Caupungin Sillan.
1614
Paloi Turun Linna.
1621 Pimeni Auringo coconas.
1629 Oli Rutto Turusa.
1656
Paloi iso puoli ja Duomio Kircon wascicatto.
1675 Oli Rutto Ruotzis / Suomes / Rigas / Narwas / Wiburis / Wirois.
1685
S
atoi Turun Caupungis äkist yhden hetken sisäll nijn paljo wettä että Wenhellä olis pian dsaanut soudella linnan Cadulla.

kari.naskinen@gmail.com