Koronavirukselle helpoimpia uhreja ovat
vanhukset, mutta kun pahaksi äityy, siinä menee nuoret sekä vanhat
samanlailla. Sitran Kansanvallan peruskorjaus -hankkeen nettisivuilla
varoittaa vanhempi neuvonantaja Petri
Tuomi-Nikula, että virus
voi tappaa myös kansanvallan. Tästä hän ottaa havainnolliseksi
esimerkiksi Unkarin, jossa koronahätätilaan vedoten siirryttiin
demokratiasta muodollisestikin Viktor
Orbanin yksinvaltiuteen.
Tuttu asia Tuomi-Nikulalle, sillä hän on Budapestissa
toimivan Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin hallituksen
jäsen.
Orbanin tapauksessa koronavirus tuli sopivaksi ja lopulliseksi tekosyyksi muutokselle, joka ilman sitäkin oli jo käynnissä. Nyt voitiin koronaa käyttäen säätää laki, jolla maata voidaan johtaa ilman parlamentin myötävaikutusta. Eikä kysymyksessä ole mikään väliaikainen tila, vaan diktaattorin yksinvalta päättyy vasta silloin, kun yksinvaltias niin päättää. No ei ainakaan Orbanin aikana, sillä hän on vasta mies parhaassa iässä, 57 vuotta.
Kiinan kansantasavallassa ei ole aivan näin, vaan presidentti Xi Jinpingin on kuunneltava Kiinan kansankongressia. Kommunistisen puolueen diktatuuri siellä joka tapauksessa on, ja koronakaaoksen alkuvaiheessa järjestelmä ei toiminut samalla tavalla haparoiden kuin lännessä.
Hitler nousi yksinvaltaan jokseenkin samalla tavalla kuin Orban nyt, ja Yuval Noah Harari pelottelee, että tätä voi tullaa lisää: uusien pandemioiden pelko voi johtaa siihen, että annamme hallituksille rajattomat mahdollisuudet valvontaan algoritmien ja muiden nokkelien keksintöjen avulla. Tuomi-Nikula kirjoittaa, että modernilla tietotekniikalla voidaan kansanterveyden lisäksi valvoa myös kansalaisten poliittisia mielipiteitä. Venäjän hallitus ilmoitti juuri ottavansa käyttöön sovelluksen, jolla se voi valvoa karanteenimääräysten noudattamista. Se varmasti kiinnostaa muitakin autokratioita ja siitä haaveilevia.
Kansanvallan uhreja voi siis tulla lisääkin. Meillä on mielenkiintoista odottaa, pysyykö hallitus pystyssä, kun koronaoperaatioiden onnistumisia aletaan jossain vaiheessa setviä. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat jo ärhäkkäinä Uudenmaan rajojen avaamisesta, mutta eipä oppositiolla nyt muutakaan tekemistä ole.
Oikein kimurantiksi jos menee, niin periaatteessa oppositio voidaan nyt hiljentää kokonaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo kehottanut hallitusta selvittämään, voiko päätöksenteko eduskunnassa perustua poikkeusoloissa yksinkertaiseen äänten enemmistöön.
Tv-uutisissa hallituspuolue Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki piti yllättävänä, että yksinkertainen enemmistö riitti poikkeustoimien käyttöönottoon. Vaikka toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi vietiin yksimielisesti eteenpäin, niin Arhinmäki sanoi, että periaatteellisella tasolla oppositiolla pitäisi aina olla mahdollisuus käyttää valtaansa, kun on kyse perusoikeuksista.
Demokraatti-lehdessä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemi (SDP) sanoi, että yksinkertaisen enemmistön nostamista määräenemmistöksi (2/3 tai 3/4) on pohdittava koronakriisin jälkeen. Erikoista oli, että persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi tv-uutisissa tätä asiaa juuri nyt vähemmän akuutiksi.
Perustuslakivaliokuntaa sanotaan aina sellaiseksi, että sitä ei puoluepolitiikka vie, vaan että se esittää kantansa aina tiukasti perustuslakiin nojaten. Hallituspuolueilla on enemmistö myös valiokunnassa, mutta ei politikoinnista pitäytyminen mikään sääntö ole. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on sanonut, että jos jokin ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta piittaamaton populistinen puolue saisi enemmistön eduskuntaan, voisi piru päästä irti:
”Unkari ja Puola ovat varoittavia eurooppalaisia esimerkkejä siitä, mitä ihmisoikeusnihilistinen enemmistövaltaan käsiksi päässyt nationalistis-autoritaarinen populismi saattaa merkitä ei vain ihmisoikeuksille, vaan myös demokratialle ja oikeusvaltiolle.”
Jos tällainen tilanne syntyisi Suomessa, saisi ko. puolue enemmistön myös perustuslakivaliokuntaan.
Sitran Kansanvallan peruskorjaus -ohjelmassa ollaan tärkeällä asialla, mutta ei tässä Suomen systeemissä mitään ihmeellistä korjattavaa ole, vaikka Kalle Jokinen, Rami Lehto ja Jari Ronkainen nyt sen verran ärisevätkin, että saivat kuvansa lehteen. Kepun Hilkka Kemppi taas on narisevinaan siksi, että pysyy pinnalla tavoitellessaan ensin puolueen varapuheenjohtajuutta ja sen jälkeen tietysti pääpuheenjohtajuutta.
kari.naskinen@gmail.com
Orbanin tapauksessa koronavirus tuli sopivaksi ja lopulliseksi tekosyyksi muutokselle, joka ilman sitäkin oli jo käynnissä. Nyt voitiin koronaa käyttäen säätää laki, jolla maata voidaan johtaa ilman parlamentin myötävaikutusta. Eikä kysymyksessä ole mikään väliaikainen tila, vaan diktaattorin yksinvalta päättyy vasta silloin, kun yksinvaltias niin päättää. No ei ainakaan Orbanin aikana, sillä hän on vasta mies parhaassa iässä, 57 vuotta.
Kiinan kansantasavallassa ei ole aivan näin, vaan presidentti Xi Jinpingin on kuunneltava Kiinan kansankongressia. Kommunistisen puolueen diktatuuri siellä joka tapauksessa on, ja koronakaaoksen alkuvaiheessa järjestelmä ei toiminut samalla tavalla haparoiden kuin lännessä.
Hitler nousi yksinvaltaan jokseenkin samalla tavalla kuin Orban nyt, ja Yuval Noah Harari pelottelee, että tätä voi tullaa lisää: uusien pandemioiden pelko voi johtaa siihen, että annamme hallituksille rajattomat mahdollisuudet valvontaan algoritmien ja muiden nokkelien keksintöjen avulla. Tuomi-Nikula kirjoittaa, että modernilla tietotekniikalla voidaan kansanterveyden lisäksi valvoa myös kansalaisten poliittisia mielipiteitä. Venäjän hallitus ilmoitti juuri ottavansa käyttöön sovelluksen, jolla se voi valvoa karanteenimääräysten noudattamista. Se varmasti kiinnostaa muitakin autokratioita ja siitä haaveilevia.
Kansanvallan uhreja voi siis tulla lisääkin. Meillä on mielenkiintoista odottaa, pysyykö hallitus pystyssä, kun koronaoperaatioiden onnistumisia aletaan jossain vaiheessa setviä. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat jo ärhäkkäinä Uudenmaan rajojen avaamisesta, mutta eipä oppositiolla nyt muutakaan tekemistä ole.
Oikein kimurantiksi jos menee, niin periaatteessa oppositio voidaan nyt hiljentää kokonaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo kehottanut hallitusta selvittämään, voiko päätöksenteko eduskunnassa perustua poikkeusoloissa yksinkertaiseen äänten enemmistöön.
Tv-uutisissa hallituspuolue Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Paavo Arhinmäki piti yllättävänä, että yksinkertainen enemmistö riitti poikkeustoimien käyttöönottoon. Vaikka toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi vietiin yksimielisesti eteenpäin, niin Arhinmäki sanoi, että periaatteellisella tasolla oppositiolla pitäisi aina olla mahdollisuus käyttää valtaansa, kun on kyse perusoikeuksista.
Demokraatti-lehdessä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemi (SDP) sanoi, että yksinkertaisen enemmistön nostamista määräenemmistöksi (2/3 tai 3/4) on pohdittava koronakriisin jälkeen. Erikoista oli, että persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi tv-uutisissa tätä asiaa juuri nyt vähemmän akuutiksi.
Perustuslakivaliokuntaa sanotaan aina sellaiseksi, että sitä ei puoluepolitiikka vie, vaan että se esittää kantansa aina tiukasti perustuslakiin nojaten. Hallituspuolueilla on enemmistö myös valiokunnassa, mutta ei politikoinnista pitäytyminen mikään sääntö ole. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on sanonut, että jos jokin ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta piittaamaton populistinen puolue saisi enemmistön eduskuntaan, voisi piru päästä irti:
”Unkari ja Puola ovat varoittavia eurooppalaisia esimerkkejä siitä, mitä ihmisoikeusnihilistinen enemmistövaltaan käsiksi päässyt nationalistis-autoritaarinen populismi saattaa merkitä ei vain ihmisoikeuksille, vaan myös demokratialle ja oikeusvaltiolle.”
Jos tällainen tilanne syntyisi Suomessa, saisi ko. puolue enemmistön myös perustuslakivaliokuntaan.
Sitran Kansanvallan peruskorjaus -ohjelmassa ollaan tärkeällä asialla, mutta ei tässä Suomen systeemissä mitään ihmeellistä korjattavaa ole, vaikka Kalle Jokinen, Rami Lehto ja Jari Ronkainen nyt sen verran ärisevätkin, että saivat kuvansa lehteen. Kepun Hilkka Kemppi taas on narisevinaan siksi, että pysyy pinnalla tavoitellessaan ensin puolueen varapuheenjohtajuutta ja sen jälkeen tietysti pääpuheenjohtajuutta.
kari.naskinen@gmail.com
