Saimaan kiertueteatterin viime
kesän näytelmä kertoi Saimaan demokraattisesta tasavallasta.
Moskovassa puolestaan julkaistiin 80 vuotta sitten politiikan
sanakirja, jossa Finlandija-hakusanan kohdalla oli laaja esittely
Suomen Demokraattisesta Tasavallasta. Polititsheskij
slovar -kirjan
löysi aikojen kuluttua Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimuksen
professorina 2005-15 toiminut Timo
Vihavainen.
Hän arveli,
että Suomea koskeva teksti oli jäänyt kirjaan siltä ajalta, kun
tämäntyyppisiä agitaattoreiden avuksi julkaistuja kirjasia
ilmestyi talvisodan aikana.
Kirja oli painettu ilmeisesti aika pian talvisodan jälkeen talvella/keväällä 1940, eikä oikoluku ollut noteerannut sitä, että Otto Wille Kuusisen Terijoen hallitus eli ”Suomen kansanhallitus” oli lakkautettu talvisodan päätyttyä. Tämä oli monille pettymys, koska itärajan takana oli tästä agitaatiokirjastakin päätellen ajateltu Suomen Demokraattisen Tasavallan syntymistä sodan seurauksena.
Jos Vihavaisen löytämän kirjan tekijät ovat olleet alan asiantuntijoita, vaikuttaa siis siltä, että Suomesta ei miehitettynä olisi muodostettu Suomen Sosialistista Neuvostotasavaltaa, vaan olisimme jääneet puoli-itsenäiseksi Neuvostoliiton satelliittivaltioksi.
Ilkka Remeksen jännärissä Pääkallokehrääjä (WSOY, 1997) kuvitelma meni loppuun asti, puna-armeija miehitti Suomen jatkosodan lopussa ja Suomi muutettiin Suomen Demokraattiseksi Tasavallaksi.
Ei demokratiassa tietenkään vikaa ole, mutta valtion viralliseen nimeen yhdistettynä se merkitsee erikoisesti nimenomaan sitä, että kysymyksessä ei ole todellinen demokraattinen valtio, siis kuten Saksan ja Kongon demokraattiset tasavallat.
Eikä ihme, että käsitteet menevät sekaisin. Vuonna 2017 perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara aloitti maanpuolustusta koskevan eduskuntakyselynsä: ”Suomen demokraattisen tasavallan itsenäisyyden, arvojen ja elämäntavan puolustaminen on kaikkien suomen kansalaisten tehtävä.”
Koska hän varmaan oli kirjoittanut kysymyksen paperille, josta sen luki, niin oleellista olisi tietää, oliko siinä ”demokraattinen tasavalta” kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla. Jos oli pienillä, niin kyllähän Suomi on sekä demokraattinen että tasavalta.
Kirja oli painettu ilmeisesti aika pian talvisodan jälkeen talvella/keväällä 1940, eikä oikoluku ollut noteerannut sitä, että Otto Wille Kuusisen Terijoen hallitus eli ”Suomen kansanhallitus” oli lakkautettu talvisodan päätyttyä. Tämä oli monille pettymys, koska itärajan takana oli tästä agitaatiokirjastakin päätellen ajateltu Suomen Demokraattisen Tasavallan syntymistä sodan seurauksena.
Jos Vihavaisen löytämän kirjan tekijät ovat olleet alan asiantuntijoita, vaikuttaa siis siltä, että Suomesta ei miehitettynä olisi muodostettu Suomen Sosialistista Neuvostotasavaltaa, vaan olisimme jääneet puoli-itsenäiseksi Neuvostoliiton satelliittivaltioksi.
Ilkka Remeksen jännärissä Pääkallokehrääjä (WSOY, 1997) kuvitelma meni loppuun asti, puna-armeija miehitti Suomen jatkosodan lopussa ja Suomi muutettiin Suomen Demokraattiseksi Tasavallaksi.
Ei demokratiassa tietenkään vikaa ole, mutta valtion viralliseen nimeen yhdistettynä se merkitsee erikoisesti nimenomaan sitä, että kysymyksessä ei ole todellinen demokraattinen valtio, siis kuten Saksan ja Kongon demokraattiset tasavallat.
Eikä ihme, että käsitteet menevät sekaisin. Vuonna 2017 perussuomalaisten kansanedustaja Tiina Elovaara aloitti maanpuolustusta koskevan eduskuntakyselynsä: ”Suomen demokraattisen tasavallan itsenäisyyden, arvojen ja elämäntavan puolustaminen on kaikkien suomen kansalaisten tehtävä.”
Koska hän varmaan oli kirjoittanut kysymyksen paperille, josta sen luki, niin oleellista olisi tietää, oliko siinä ”demokraattinen tasavalta” kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla. Jos oli pienillä, niin kyllähän Suomi on sekä demokraattinen että tasavalta.
kari.naskinen@gmail.com
