keskiviikko 24. elokuuta 2016

Vakavan kaunis Julieta

Hyvä, että Pedro Almodóvar palasi kevyen hupailunsa Matkarakastajien (2013) jälkeen vakavamman aiheen pariin, kun se joka tapauksessa on hänen ominta aluetta. Julieta on taas kertomus naisista, joiden elämässä ei kaikki suju suunnitelmien mukaan. Tuttua Almodóvaria on, että tarina on kuin palapeli, jossa liikutaan kolmessa eri aikatasossa. Pohjana ovat Alice Munron kolme novellia, joista ohjaaja itse on koostanut käsikirjoituksen.

Almodóvar rakastaa kuvata naisia. Usein Almodóvarin elokuvanaiset ovat myös hyvin kauniita. Tämän elokuvan kaunotar on nuorta Julietaa esittävä Adriana Ugarte (kuvassa), johon minä ”ihastuin” aikaisemmin tänä vuonna nähdyssä sarjaelokuvassa Ommelten välinen aika (2014). Ei olisi yllätys, vaikka Almodóvarille olisi käynyt samoin, minkä jälkeen olisi palkannut Adrianan omaan elokuvaansa.

Almodóvarin yksi ratkaisu eri aikatasoissa liikkuvassa elokuvassa on, että hän on käyttänyt Julietan roolissa kahta eri näyttelijää, eikä ole väenväkisin muuttanut nuorta naista vanhemmaksi maskeeraamalla ja tukkaa harmaannuttamalla. Näin onkin parempi, koska ne keinotekoiset vanhentamisoperaatiot ovat monesti kömpelönoloisia.

Julietan kuvaaja on ranskalainen Jean-Claude Larrieur, joka on saanut varsinkin Adriana Ugartesta irti selvästi enemmän kuin tuossa parin vuoden takaisessa sarjaelokuvassa saatiin. Kun näihin varsinkin elokuvan alkupuolella oleviin kuviin lisätään Almodóvarille ominainen värinkäyttö, on lopputulos komeaa.

Värit ovat Almodóvarin useissa elokuvissa symbolisia, samoin kuin vaikkapa Alfred Hitchcockin värielokuvissa. Hitchcock kuvasi väreillä uhkaa ja vaaraa, Almodóvar esimerkiksi punaisella suuria tunteita, varsinkin rakkautta.

Kun elokuva sai ensi-iltansa Cannesissa keväällä 2016, sanoi Almodóvar kasvaneensa Technicolor-elokuvien ja pop-taiteen kanssa. Äitinsä hän kertoi pukeutuneen aina pelkkään mustaan, ja sekin on Almodóvarin väribaletissa merkitsevä väri. Julietan uuden miesystävän kasvot ovat yhdessä kohtauksessa lähikuvana, jossa takana oleva tapetti muuttuu juuri tämän pään takana: toinen puoli on suuren rakkauden punaista, mutta toinen puoli täysin musta (Juliet on juuri saanut tietää kadonneesta tyttärestään).

Julietan tytär on hylännyt äitinsä 18-vuotiaana. Julia asuu Madridissa ja on jo ikään kuin luovuttanut, mutta sitten hän saa tiedonsirun tyttärensä olinpaikasta. Tässä kohtaa siirrytään takautumiin ja niihin vaikeisiin asioihin, jotka ovat johtaneet äidin ja tyttären eroon.

Elokuva on vakava. Monista Almodóvarin elokuvista tuttua leikittelyä ei ole lainkaan. Pinnalla ovat epätietoisuus, syyllisyydentunto, suru. Tästä kaikesta syntyy kertomus, joka koskettaa.

Tästä huolimatta Julieta ei nouse tekijänsä parhaiden elokuvien tasolle. Ehkä syy on siinä, että Julietasta puuttuu Almodóvarille tavallisesti ominainen yllätyksellisyys ja ratkaisujen persoonallisuus.

Hän itsekin myönsi Cannesissa: ”Olen vanha mies (66), olen valinnut terveen elämän (ilmeisesti lopettanut ryyppäämisen), vaikutukset näkyvät elokuvissani, joita nyt teen.”

kari.naskinen@gmail.com

tiistai 23. elokuuta 2016

Uusi moottoritie häätää nuoret mikroautoilijat pois


Pipon moottoriurheilualue Lahdessa lopetetaan, koska se jää Lahden uuden ohitustien alle. Mikroautoilu, kansainväliseltä nimeltään karting, on jo muutaman kymmenen vuotta ollut se autourheiluharrastuksen laji, mikä on käytännöllisesti katsoen ainoa aloitusvaihe esimerkiksi tuleville Formula 1 -ajajille. Valtteri Bottaskin sai alkuoppinsa Pipon radalla, joka valmistui 1980.

Mikroautoilun kautta raivasivat tiensä kilpa-autoilun huipulle myös F1-maailmanmestarit Keke Rosberg, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen.

Aikoinaan ei mikroautoilun merkitystä ymmärtänyt edes Autourheilun kansallinen keskusliitto (AKK). Suomen mikroautourheilun harrastajat perustivat 1968 Suomen Karting-liiton siksi, että AKK oli ilmoittanut kielteisen kantansa mikroautoiluun. AKK:n mukaan se ei katsonut voivansa pitää piirissään toimintaa, joka oli liiaksi harrastelijapohjalla ja ajajat liian nuoria.

Karting-liiton perustavassa kokouksessa ravintola Jyväshovissa Jyväskylässä liiton puheenjohtajaksi valittiin kaupungineläinlääkäri Lars Rosberg Iisalmesta. Hän oli 1962 saavuttanut lajin ensimmäisissä SM-kilpailuissa pronssia B-luokassa.

Omaksi keskusjärjestökseen Karting-liitto sai Suomen Autoklubin (AK), joka oli kansainvälisen liiton FIA:n jäsen. Vuonna 1972 AK yhdistyi Suomen Autoliiton kanssa ja syntyi nykyinen Autoliitto. Myöhemmin myös AKK ymmärsi asian oikean laidan ja hyväksyi Karting-liiton jäsenekseen.

Pipon kartingradan kierrosennätys A-luokassa on Lahden Formula K -kerhon Valtteri Bottaksen ajama 40,786 (30.7.2006). Ensimmäisen kilpailunsa Pipossa Valtteri ajoi 7-vuotiaana 1996. ICA-junior-luokan ennätys on Hyvinkään UA:n Teemu Sunisen 42,718 (20.5.2007). Toivottavasti korvaava rata-alue löytyy nopeasti, ettei mikroautoharrastus Lahden seudulla lopu. Iittiin tuleva Kymi Ringin moottoriurheilualue ei asiaa auta, sillä se on liian kaukana.

kari.naskinen@gmail.com

perjantai 19. elokuuta 2016

Ns. urheiluselostajat

Viime vuosina ovat television urheiluselostajat tulleet niin aroiksi, etteivät uskalla sanoa asioita niin kuin ne ovat. Kun jossakin kilpailussa on kärkiryhmä selvästi muiden edellä, selostaja puhuu ”niin sanotusta kärkiryhmästä”. Vastaavasti pääjoukkoa sanotaan ns. pääjoukoksi. Kun maantiepyöräilijät olympiakisoissa lähtivät toiselle kierrokselle, selostaja sanoi ajajien lähteneen ns. toiselle kierrokselle. Jossakin pallopelissä ennakkosuosikkina ollut joukkue johti ottelua ylivoimaisen selvästi, se ei ollut voittajille helppo peli, vaan ns. helppo peli.

Kummallisen yleistymisen on kokenut myös sana ”kohtuullinen”. Kun urheilija suorittaa hommansa hyvin, sitä pidetään usein kohtuullisena. Tarkoitetaan kuitenkin kohtalaista. Jos suoritusta sanotaan kohtuulliseksi, se tarkoittaa vain kohtuuden rajoissa pysyvää, sellaista mikä ei ole liian kovaa tai lujaa. ”Kohtuullisella” ilmaistaan, että jokin asia on sopiva, asianmukainen, tarkoituksenmukainen, oikeudenmukainen, laatuunkäyvä tai kunnollinen. Kohtuullisen sijasta oikeampi termi ns. urheiluselostajien tarkoittamissa tapauksissa olisi kohtalainen tai melko.

Se on myös merkillistä, että kun Antti Ruuskanen
heittää, niin viisi kertaa tunnin aikana selostaja muistuttaa, että kysymyksessä on ”Suomen Antti Ruuskanen”.

Jatkuvasti toistuvia fraaseja on paljon. Kun yksi selostaja jonkin uuden keksii, niin kohta kaikki muut ovat kuin papukaijoja. Kaikissa urheilulajeissa on nykyisin ”draaman kaari”, hitaista suorituksista ”kello ei tykkää”, tilanteet ratkeavat ”näillä näppäimillä” ja kun esimerkiksi pelin tulos alkaa olla selvä, ”tämä peli on taputeltu”.

Eräs urheiluselostaja oli ilahtunut asioista Rio de Janeirossa: ”Kyllä brasilialaisten huolet unohtuu, kun pääsee rannalle katsomaan auringonlaskua.” Tähän varmaan yhtyy koko Brasilian kansa.

kari.naskinen@gmail.com

torstai 18. elokuuta 2016

Hiihtosiskot, Lahden Naiset, Lahden Neekerit, Lahti Blue, Mega Boys, T-Ford-kerho...

Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Poistouhan alla on noin 40 000 sellaista yhdistystä, joilta ei ole tullut ilmoitusta yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen. Jos poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys kuitenkin jatkaa toimintaansa, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12.1.2017 mennessä.

Nyt käynnistetty poistomenettely perustuu tänä vuonna voimaan tulleeseen yhdistyslakiin. Lain yhtenä tavoitteena on lisätä yhdistysrekisterin ajantasaisuutta ja mahdollistaa toimimattomien yhdistysten poistaminen rekisteristä.

Poimin poistettavien listalta Lahden kotipaikakseen ilmoittaneita yhdistyksiä, tässä niistä ehkä 4/5:

Adelfia ry
Ahtialan Alkavat r.y.
Ahtialan Demokraattiset Nuoret r.y.
Ahtialan Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y.
Alppituki ry
Altair ry
American Motorcycle Club ry
Anttilanmäen Ala-asteen Oppilaskunnan tuki
Askon Keilaajat r.y.
Badminton Invite Club r.y.
Basket-Lahti ry
Billiard-Starmen r.y.
Brake Men Team ry
Carnegie-Klubi Lahti r.y.
Cherry r.y.
Dreamers r.y.
Eetu Salin -seura Lahdessa r.y.
Elokuvakerho Bluffi ry
Elokuvarengas r.y.
Enso-Gutzeit Lahden tehtaiden Kansandemokraatit r.y.
Erstaan Omakotiyhdistys ry
Etelä-Hämeen Demokraattinen Vaihtoehto r.y.
Etelä-Hämeen mielisairaanhoitajat ry
Etelä-Hämeen Perhehoitajat r.y.
Etelä-Hämeen Vasemmistonuoret ry
Nastola ry
Olympic Lahti ry
Fellmannin Pallo r.y.
Fellu-92 ry
Finnish National Speed-Team
Fitness Training Club ry
Football Club King Kongs ry
Footballclub Gibbon ry
Furaha ry
Gay-nuoret r.y.
Gremon Pallo ry
Haka r.y
Hiihtosiskot r.y.
Hockey Reipas ry
Hämeen yritystoiminnan kehittämisen tuki r.y.
Immilän Nuorisoseura ry  
Immilän-Arrajoen maamiesseura r.y.
Itsenäisyyden Puolesta, Lahti r.y.
Itä-Hämeen Sikatarkkailuyhdistys r.y.
Jad-Hashmonan ystävät r.y.
Joutjärven Kokoomuksen Nuoret ry
Joutjärven Postimerkkikerho r.y.  
Joutjärven sos.-dem. yhdistys r.y.
Jovin nuorten tuki ry
Jääkäriliitto - Jägärfonbundet Lahden alaosasto r.y.
Kankaan Pientaloyhdistys r.y.
Kannaksen lukion entiset abiturientit r.y.
Kansainvälinen forumi ihminen ja arkkitehtuuri ry  
Kansan Paras Valinta ry
Kansan Raittiusliiton Etelä-Hämeen Piiri r.y.
Kariniemi-Seura ry
Karjalan Haukat ry
Kasakkamäen omakotiyhdistys r.y.
Kaukalopalloseura Hurjat-Ukot ry
Keijunpallo ry
Keijupuiston Demokratian Pioneerit r.y.
Keilaseura Ares r.y.
Keilaseura Feminat r.y.
Keilaseura Jacky r.y.
Keilaseura Laune ry
Keilaseura Sysäys ry
Kempin Keilaseura r.y.
Kerinkallion Omakotiyhdistys r.y
Kilpiäisten-Lehtolan omakotiyhdistys r.y.
Kiveriön Yhteiskoulun Seniorit r.y.
Kivimaan Nuoret Pioneerit r.y.
Kivimaan-Kiveriön Asukasyhdistys r.y.
Kommunistisen Työväenpuolueen Keski-Lahden osasto
Kouluharju-seura r.y.
Kukkasen Pateri r.y.
Kulttuurityöntekijäin Liiton Lahden yhdistys
Kymppisijoittajat r.y.
Kärpäsen Demokratian Pioneerit r.y.
Kärpäsen Terä r.y.
Lahden alueen liikenneopettajat ry
Lahden ammatillisen kurssikeskuksen henkilökuntayhdistys
Lahden Asehistoriallinen Kilta r.y.
Lahden Autokilta r.y.
Lahden ay-klubi r.y.
Lahden Bändikoulun tuki r.y.
Lahden Demokraattiset Nuoret r.y.
Lahden Demokratian Pioneerit r.y.
Lahden Elintarvike-Vasemmisto ry
Lahden Esperanto-Kerho
Lahden Esteratsastajat r.y.
Lahden Freestyle Club r.y.
Lahden Gospel r.y.
Lahden Hotelli- ja Ravintolaoppilaitoksen Oppilasyhdistys
Lahden hotelli-ja ravintolaoppilaitoksen opettajayhdistys
Lahden humanistiyhdistys r.y.
Lahden Jalometallityöväen Ammattiosasto r.y.
Lahden Juniorijääkiekon Tuki r.y.
Lahden Junioripurjehtijat r.y.
Lahden Järjestöyhdistys r.y.
Lahden Kamerakerho ry
Lahden Kansan Raittiusyhdistys r.y.
Lahden Kasineljä Junnut Tuki ry
Lahden Kaukalopalloerotuomarit ry
Lahden kaupunginvaltuuston Urheilukerho r.y.
Lahden Keilaajat r.y.
Lahden Kiekkoilun Kannattajat ry
Lahden Kommunistinen Koululaisyhdistys r.y.
Lahden Kukkakauppiasyhdistys r.y.
Lahden Kulttuuridemokraatit r.y.
Lahden kulttuuripoliittinen sos.dem. yhdistys r.y.
Lahden Kumuri r.y.
Lahden Kunnallistekniikan Rakentajat r.y.
Lahden Kunto r.y.
Lahden Lastentarhanopettajat r.y.
Lahden Liike- ja Virkanaiset ry  
Lahden Luistelijat ry
Lahden Lähetysyhdistys r.y.
Lahden Metallidemokraatit r.y.
Lahden metsänparannuspiirin toimipaikkaosasto r.y.
Lahden mikrotietokonekerho r.y.
Lahden myyntimiesten kannatusyhdistys r.y.
Lahden Naiset r.y.
Lahden Neekerit ry.
Lahden Nuoret Kotkat Aluejärjestö r.y.
Lahden Nuorisopostimerkkeilyn Tuki r.y.
Lahden nykyaikaiset viisiottelijat r.y.
Lahden Opettajakuoro r.y.
Lahden Pallosalamat r.y.
Lahden Pelastussukeltajat ry
Lahden piirin säästöpankkilaiset r.y.
Lahden Pohjoinen Sos.dem. Työväenyhdistys ry  
Lahden Ratsastajien Nuorisokerho r.y.
Lahden Rauhanpuolustajat r.y.
Lahden Ravintolavahtimestarit r.y.
Lahden Reippaan Edustusjoukkueet r.y.
Lahden Rugby-seura r.y.
Lahden Rysty r.y.
Lahden Sampo r.y.
Lahden Seudun Inkeri-seura ry
Lahden Seudun Kemikalikauppiaat r.y.
Lahden Seudun kioskikauppiaat r.y.
Lahden Seudun Kuluttajat ry
Lahden Seudun Kunnalliset Rakennusmestarit ry
Lahden Seudun Leirintämatkailijat r.y.
Lahden Seudun Naisten Raittiuskeskus r.y.
Lahden Seudun Reisjärveläiset r.y.
Lahden Seudun Suomi-Australia-yhdistys ry
Lahden Sorsastajat r.y.
Lahden Sos.-dem Raittiusyhdistys r.y.
Lahden Sos.-dem. Nuoriso-osasto r.y.
Lahden sosiaalialan opettajat ry
Lahden Suomalais-Englantilainen Kerho r.y.
Lahden Suomi-Kreikka-yhdistys r.y.
Lahden Sävel ry
Lahden talousalueen sitoutumattomat eläkeläiset ry
Lahden tiistaiseura r.y.
Lahden Tilikeskuksen pörssikerho r.y.
Lahden Työväen Mieskuoro r.y.
Lahden Työväen Raittiustyönkeskus r.y.
Lahden Tähtitytöt r.y.
Lahden Uurim ry
Lahden Vaatetusteknikko-opiskelijat ry
Lahden Vasemmistonaiset ry
Lahden vegetaarinen yhdistys r.y.
Lahden Vehreät r.y.
Lahden Verhoilijamestarit r.y.
Lahden Vesihiihto Klubi r.y.
Lahden Yrittäjäin Kokoomus ry
Lahden Yrityspalveluhenkilöstö ry
Lahti Boule ry
Lahti Cricket Club ry
Lahti Gym's Champions r.y.
Lahti Kongressit ry
Lahti Mustangs r.y.
Lahti Regatta ry  
Lahti Thai-Boxing ry
Lahti Winning Saints r.y.
Lahti-Kiekko r.y.
Laidun-Seura r.y.
Lastenelokuvakerho Leffis r.y.
Lauluyhtye Copia ry
Launeen terveysaseman henkilökuntayhdistys ry
Launeen Yhteislyseon-Salinkallion Koulun Seniorit ry
Lazaretti r.y.
Lentokerho Tintit r.y.
Lentopalloseura Junnut -82 r.y.
Liberaalisen Kansanpuolueen Keski-Lahden osasto r.y.
Liipolan Demokraattiset nuoret r.y.
Liipolan Demokratian Pioneerit r.y.
Liipolan Kisa r.y.
Lions Club Lahti/Kartano r.y.
Lumiere r.y.
Luovan Kasvatus-, Kulttuuri- ja Sosiaalityön Liitto r.y.
Lähiökiekko ry
Läntinen Vasemmistoliitto ry
Maaseudun Raittiusliiton Lahden Seudun paikallisosasto
Maataloustuottajain Lahden Yhdistys MTK-Lahti ry
Martial Arts Lahti ry
Mega Boys ry
Merkkimestarimuurariloosi Lahti No 3 r.y.
Messipallo r.y.
Metsäkangas Seura r.y.
Metsäkankaan koulun vanhempainyhdistys ry
Metsäkankaan Ryhmä-Rämä r.y.
Metsästysseura Pyy-pojat r.y.
Metsätaloussuunnittelijat ry
Mikko r.y.
Monster's Team ry
Moottorikelkkailijat Group T'NT ry
Mukkulan Demokraattiset nuoret r.y.
Mukkulan Sos.-dem. yhdistys ry
Mukkulan Yhteiskoulun Seniorit r.y.
Myllylammen urheilijat r.y.
Märklin Club of Finland ry  
Möysän Demokraattiset Nuoret r.y.
Nastolan Auto ja Pyörä Team - Nap Team r.y.
Nastolan Demokraattinen Kunnallisjärjestö r.y.
Nastolan Demokraattinen yhdistys r.y.
Nastolan Demokraattiset Naiset r.y.
Nastolan Elävän musiikin yhdistys
Nastolan Judo r.y.
Nastolan Kokoomuksen Nuoret r.y.
Nastolan Kuorma-autoilijat ry
Nastolan maamiesseura r.y.
Nastolan maamiesseuraliitto r.y.
Nastolan Metsäkylän maa- ja kotitalousseura ry
Nastolan Mieskuoro r.y.
Nastolan Nuoret Pioneerit r.y.
Nastolan Pyhäntaan-Vanajan maamiesseura r.y.
Nastolan Squash r.y.
Nastolan Taekwondo Chun ry
Nastolan Vesaiset r.y.
Neilikat r.y.
Neloskanava r.y.
Nukketeatteri Pulcinella ry
Nuoren Keskustan Liiton Lahden osasto r.y.
Nuoren Taiteen Tuki r.y.
Paavolan Asukasyhdistys r.y.
Painin tuki Lahti ry
Pallasmäen Seniorit ry
Palloseiskat r.y.
Parasta Lapsille Lahden osasto r.y.
Peli-Veikot r.y.
Pikari Porras r.y.
Pilkki-82 r.y.
Päijät-Hämeen avoimen korkeakoulun oppilasyhdistys
Päijät-Hämeen Elatusvelvolliset r.y.
Päijät-Hämeen Erityisnuorisotyöntekijät r.y.
Päijät-Hämeen Isännöitsijäyhdistys r.y.
Päijät-Hämeen lasten ja nuorten mielenterveyden tuki r.y.
Päijät-Hämeen Leipomoyhdistys r.y.
Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry
Päijät-Hämeen Metsänhoitajat ry
Päijät-Hämeen Raty ry
Päijät-Hämeen Rehtorit r.y.
Päijät-Hämeen sijaisopettajat r.y.
Päijät-Hämeen Sikakerho r.y.
Päijät-Hämeen Tekstiilikauppiaat r.y.
Päijät-Hämeen Työteknikot ry
Päijät-Hämeen Työterveysyhdistys r.y.
Päijät-Hämeen Valokuvaajat r.y.
Päijät-Hämeen Verso ry
Päijät-Hämeen Väestönsuojeluyhdistys ry
Päijät-Uistelijat r.y.
Radioliikkeiden Liiton Lahden Seudun piiriyhdistys r.y.
Rauma-Repola Oy Lahden Tehtaiden Keilaajat r.y.
Rauten Kalakerho r.y.
Red & White r.y.
Reissuteatteri r.y.
Renkomäen koulun vanhempainyhdistys ry
Renkomäen Omakotiyhdistys r.y.
Päijät-Hämeen avoimen korkeakoulun oppilasyhdistys r.y.
Renkomäen Omakotiyhdistys r.y.
Sta-Ke r.y.
Step-Time ry
Suhake r.y.  
Sukellussuunnistajat r.y.
Sulka-Club Lahti ry
Suomen Beach volley -liitto r.y.
Suomen Eläkeläisten Puolueen Lahden Seudun paikallisosasto
Suomen Jalkineliikkeenharjoittajain Liiton Lahden osasto r.y.
Suomen Jalokivihiojien Liitto r.y.
Suomen Kelkkailuliitto r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Ahtialan-Laitumen osasto
Suomen Kommunistisen Puolueen Askon osasto r.y.
Suomen Kommunistisen puolueen Kempin osasto r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Keski-Lahden osasto r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Lahden Ali-Juhakkalan os.
Suomen Kommunistisen Puolueen Lahden aluejärjestö r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Lahden Metsämaan os.
Suomen Kommunistisen Puolueen Lahden Möysän osasto ry.
Suomen Kommunistisen puolueen Lahden työpaikkojen os.
Suomen Kommunistisen Puolueen Nastolan Alueen osasto ry
Suomen Kommunistisen Puolueen Oululaisen osasto r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Pirttiharjun osasto r.y.
Suomen Kommunistisen Puolueen Päijät-Hämeen Aluejärj.
Suomen Kommunistisen Puolueen Tornatorin osasto r.y.
Suomen Maaseudun Puolueen Keski-Lahden puolueosasto ry
Suomen Maaseudun Puolueen Lahden Pohjoinen puolueos.
Suomen Maaseudun Puolueen Lahden seudun nuoriso-os.
Suomen muovikorjaamot ry
Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Lahden Piirijärjestö 
Suomen Nuorten Moottoriurheilijoiden Tuki r.y.
Suomen Palloliiton Lahden piiri r.y.
Suomen Rauhanpuolustajain Nastolan paikallisyhdistys ry.
Suomen Taido Dan-yhdistys ry
Suomen T-Ford Kerho ry
Suomen Tikkaurheiluliiton Lahden seudun piiri r.y.
Suomen Vapakalastuksen Edistämisseura ry
Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Ahtialan osasto r.y.
Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Lahden Läntinen osasto ry
Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Lahden piirijärjestö r.y.
Svenska folkpartiet i Lahtis r.f.
Sytykerran-88 r.y.
Sävelet Soimaan ry
Tanssiteatteri Plus:n Tuki ry
Tiivistys-, Saumaus- ja Eristysliikkeiden liitto
Tikkakerho Lahti Blue r.y.
Tivy ry
Tuomiston Vesiyhdistys r.y.
Tuunari-teatterin kannatusyhdistys r.y.
Työtekniikan Suunnittelijat r.y.
Urheilujoukkojen ja -koulun kilta ry
Vaajan Erä ry
Vapaan Suomen Liitto, Lahti ry
Vasemmistoliiton Lahden Eteläinen Yhdistys 
Vesijärven Kokoomus r.y.
Vuokraamoveturit ry
X-Ball ry
Ydinyrittäjät r.y.
Y-kilta Salpaus r.y.
Ys Mens Club Lahti - Lahden Y-mieskilta ry
kari.naskinen@gmail.com

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Upolaiset ja paskasakki

Turun historiaan perehtyessäni löysin erikoisen termin: Turun upolaiset. Lahtelaisella kodinkonetehtaalla ei Turussa ole koskaan ollut toimintaa, mutta upolaisia siellä oli. Upolaiset nimittäin muodostuivat nuorisojoukosta, joka tunnettiin mm. siitä, että he ajelivat isoissa ryhmissä Vespa-skoottereillaan. Nimitys tuli Humalistonkadulle 1961 avatusta Aschanin baarista, jossa upolaiset kokoontuivat, ja koska se oli Aschanin kolmesta baarista upouusin, tuli porukan nimeksi upolaiset. Vai olikohan nimityksen takana se, että baarin lähellä oli kiinteä UPO:n mainos?

Upolaiset olivat pääasiassa 16-18-vuotiaita oppikoululaisia. Upolaisten kannalta myönteinen asia oli, että toista tunnettua porukkaa kutsuttiin paskasakiksi, joka koostui enimmäkseen kansalais- ja ammattikoululaisista.

Turun rokkihistoriaan keskittyvällä Föribeat-verkkosivustolla kerrotaan, että upolaiset olivat trendikkäitä, pojatkin tietenkin hieman pitkätukkaisia. Tyylitietoa toivat Englannissa käyneet vaihto-oppilaat ja kielikurssilaiset. Beatles-tyylinen otsatukka tuli myöhemmin. Monet käyttivät samettitakkeja, ja housut olivat nilkkapituiset farkut tai leveäraitaiset samettihousut. Nahkainen lippalakkityyli oli kopsattu John Lennonilta.

Suurimmillaan 1960-luvun puolivälissä upolaisia oli noin 200.

Paskasakkilaiset eivät olleet yhtä tyylitietoisia, ja heidän porukoitaan olikin erityylisiä eri puolilla kaupunkia. Parhaiten heidät erotti 1950-luvun pärinäpojilta lainatusta nahkatakkityylistä.

Upolaiset tunnettiin myös tempauksistaan. Skootteriajelu sai joskus outojakin piirteitä, kuten Teijo Holmstén kertoo Föribeat-sivulla: ”…oli muistaakseni 30 Vespaa peräkkäin. Mä vedin sitä letkaa ja kierrettiin ristiin rastiin. Sit ajettiin Hospitziin, mis mennään Hospitziin sisälle, siitä pääsi pientä käutävää Betel-kirkon sisäpihalle, sieltä se nous sinne ylös ja sit sieltä puutalon portista ulos. Kun mä tulin ulos, ni osa letykasta meni vasta sisään.”

Joskus upolaiset ajoivat myös baarien läpi, pääovesta sisään ja takaovesta ulos. Porttikieltoja tuli.

Nuortenlehti Stump kuvaili turkulaisia nuoriryhmiä 1967: ”Upot ovat kaupungin POP-ihmisiä. Heidät tuntee vaatetuksesta. Sametti, pörröisiä turkiksia hupuissa, pojilla pitkähkö letti. Tyttöjen meikeissä vaaleaa huulipunaa, ihananvärisiä sukkia, lyhyitä hameita ja huutavia värejä. Toiselle puolelle nuorisoa kuuluvat p-sakkilaiset eli Paskikset. Heillä on pienempiä alaryhmiä kuten pärtsärit, rättisirtikkalaiset ja kartsalaiset. Tytöt kulkevat pitkiksissä ja toppatakeissa maalattuina ja tukka tupeerattuna.”

kari.naskinen@gmail.com

maanantai 15. elokuuta 2016

Pääkaupungin siirtäminen Helsinkiin oli vääryys

Tein tutustumismatkan Turkuun, kohteina Turun linna, tuomiokirkko, Jussi Vareksen kantapaikka Uusi Apteekki, lounasravintola Hus Lindman, illallisravintola Brahen kellari ja Pentti-Oskari Kankaan jazzravintola Vaakahuone sekä yöpymispaikkana Holiday Club Caribia. Tuliaisekseni kotiin ostin Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentin Rauno Lahtisen kirjoittaman Turun historian (Turkuseura, 2014).

Nyt kun olen kirjan lukenut, olen vakuuttunut siitä, että Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin 1812 oli virhe. Turku on Suomen alku, kaiken sivistyksen sekä maallisen että hengellisen hallinnon syntymäpaikka. Tämä jäi kuitenkin sivuseikaksi, kun Aleksanteri I:n kenraaliadjutantti Gustav Mauritz Armfelt halusi kostaa Turulle. Armfelt kirjoitti, että Turku on ”Sodoman ja Gomorran lihallinen serkku ja sen asukkaat ovat inhottavaa roskaväkeä. Turku pitäisi sytyttää tuleen ja polttaa poroksi.” Polttamistoive toive toteutuikin 1827.

Armfelt oli tunnettu Turun vihaaja, joka tarttui pääkaupunkiasiaan sen jälkeen, kun Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra Gustaf Fredrik Stjernvall oli esittänyt Helsinkiä uudeksi pääkaupungiksi. Niin sitten kävi ja 3000 asukkaan Helsinkiä alettiin kehittää pääkaupungiksi. Turussa oli tuolloin asukkaita 10 000.

KUNINKAANVAALIKIN

Suomessa on järjestetty kerran kuninkaanvaalikin, tietenkin Turussa. Kesällä 1457 päätettiin menetellä näin, koska näytti siltä, että Ruotsin Itämaan (Österland) eli Suomen alueen edustajat eivät ehtisi juhannukseksi vaalikokoukseen Ruotsiin. Turussa vaalin toimittivat läsnä olleet valtaneuvokset sekä Itämaan rälssin, Turun porvariston ja Varsinais-Suomen talonpoikien edustajat. Säätykokouksessa kuninkaaksi valittiin tanskalainen Kristian I Oldenburgilainen. Kristian oli Kalmarin unionikuningas, sillä jo ennen Turussa järjestettyä vaalia hän oli myös Tanskan ja Norjan kuningas.

Sanomalehdissä on tällaisten juttujen yhteydessä ns. faktalaatikko. Kun en pysty tässä netissä tekemään laatikon seiniä, panen tähän kuitenkin luettelon joistakin sellaisista asioista, jotka ovat olleet Turussa ensimmäisinä Suomessa:

Suomen ensimmäinen koulu oli Turun katedraalikoulu, joka perustettiin 1200-luvulla.

Ensimmäinen tunnettu teatteriesitys 1556: Turun koululaiset esittivät Terentiuksen ja Plautuksen roomalaisia komedioita

Kun Katarina Jagellonica 1562 tuli Turkuun, hän toi mukanaan haarukoita, joita ei ennen ollut Suomessa käytetty.

Ensimmäinen yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, perustettiin 1640. Sen opiskelijoita olivat mm. Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman.

Suomen ensimmäinen kirjapaino perustettiin Turun Akatemian yhteyteen 1642.

Suomen teollisuuden isänä pidetään 1600-luvulla Lyypekistä Turkuun tullutta Peter Thorwösteä, joka perusti Pikisaareen tervavaraston, sen jälkeen myös mm. Ojamon kaivoksen ja Fiskarsin ruukin.

Professori, kirjailija, teologi Daniel Juslenius (1676 - 1752) oli ensimmäinen fennofiili, suomalaisuuden puolestapuhuja.

Ensimmäinen varsinainen arkkitehti oli 1700-luvulla elänyt Samuel Berner.

Suomen ulkomaankaupan isäksi sanotaan Jakob Bremeriä (1711 - 1785), Suomen rikkain mies 1700-luvun puolivälissä. Laivanvarustamo, sokeritehdas, Åvikin lasiruukki, Kupittaan tiiliruukki.

Lääketieteen isä oli Johan Haartman, jonka toimesta perustettiin 1759 Turkuun varsinainen sairaala. Valtakunnan ensimmäinen sairaala oli perustettu Tukholmassa. Haartmanin sairaala kehittyi sittemmin Turun yliopistolliseksi sairaalaksi.

Historiantutkimuksen isä oli puolestaan Henrik Gabriel Porthan (1739 - 1804), joka on haudattuna Turun tuomikirkon vieressä.

Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo alkoi ilmestyä 1771. Lehden toimittaja oli Porthan.

Vanhin edelleen toimiva suomalainen yhdistys on Turun soitannollinen seura, perustettiin 1790.

Suomen ensimmäinen pankki oli Turun diskonttolaitos, perustettiin 1806

Suomen ensimmäinen huvipuisto avattiin Turussa 1811.

Ensimmäinen VPK perustettiin 1838.

Ensimmäisen valokuvan otti 1842 piirilääkäri Henrik Cajander. Kuva Nobelin talosta on tallella Turun museokeskuksessa.

Ensimmäinen puhelinlaitos perustettiin Turussa 1881.

Joulurauhan julistus Brinkkalan talon parvekkeelta alkoi 1888.

Sosialidemokraattinen puolue sai alkunsa 17.-20.7.1899 Suomen työväenyhdistysten edustajien kokouksessa, nimeksi annettiin Suomen työväenpuolue.

Ensimmäisen Suomeen tuodun auton (1900) omisti kauppaneuvos Viktor Forselius. Lyypekistä tuotu auto oli Benz Velo Comfortable.

Ensimmäisen pitkän suomalaisen äänielokuvan teki turkulainen Lahyn-Filmi: Sano se suomeksi. Ensiesitys oli 30.3.1931.

Turun kaupunginteatteri perustettiin 1946 ensimmäiseksi täyskunnalliseksi teatteriksi.

Suomen ensimmäisessä rock and roll -konsertissa lokakuussa 1956 Turun konserttitalossa soitti Erik Lindströmin yhtye. Ruisrock alkoi 1970 nimellä Turku International Pop & Rock Festival; on Euroopan toiseksi vanhin rockfestivaali.

Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali on Turun musiikkijuhlat, jotka alkoivat 1960.

Suomen ensimmäinen kirjastoauto aloitti Turussa 1961.

Urheilu: Paavo Nurmi, Jarno Saarinen, Saku Koivu, TPS.

kari.naskinen@gmail.com

tiistai 9. elokuuta 2016

Le Mans 1970

Kuva kahdesta Porschesta on Le Mansin 24 tunnin ajosta 1970. Autoa nro 20 ajoivat Jo Siffert ja Brian Redman, autoa nro 21 Leo Kinnunen ja Pedro Rodriquez. Näitä aitoja ajokohtauksia on runsaasti elokuvassa Le Mans (1971), joka taas tuli televisiosta. Näiden oikeiden ajajien nimiä ei kuitenkaan mainita, vaan pääosassa on Porsche-ajaja Michael Delaney, jota esittää Steve McQueen.

Lee H. Katzinin ohjaama elokuva on puoliksi dokumentaarinen, ja tämä tekee siitä toisenlaisen ja paremman kuin muut autourheiluelokuvat. Kovin paljon tästä aiheesta ei kunnollisia elokuvia ole tehtykään, vaikka voisi kuvitella, että autourheilu vauhtineen ja vaaroineen olisi mitä otollisin kohde. Ehkä ongelmana on se, että tällaiseen elokuvaan tarvitaan nimenomaan oikeita ajokuvia, ja niiden sovittaminen juoneen on sitten hankalaa.

Nykyisellä epäelokuvallisella digitaalitekniikalla tosin pystytään tekemään mitä vain, kuten Ron Howardin ohjaama Rush (2013) osoitti. Se on kuitenkin toisenlainen elokuva kuin Le Mans kertoen
luonteiltaan kahden hyvin erilaisen ajajan lähestymistavasta kilpailemiseen ja myös heidän erilaisista elämänasenteistaan (Niki Lauda ja James Hunt).

Kinnunen ja Rodriquez keskeyttivät Le Mansin kilpailun 1970, mutta heidän ansiostaan Porsche kuitenkin voitti sen vuoden maailmanmestaruuden. Le Mansiin osallistui myös Antti Aarnio-Wihurin kilpatallin Porsche 917 K, jota ajoivat David Piper ja Gijs van Lennep, mutta keskeytys tuli. Piper ja van Lennep kävivät Keimolassakin Interserien kilpailuissa.

Le Mans on esillä myös Claude Lelouchin romanttisessa elokuvassa Mies ja nainen (1966). Miespääosaa esittävän Jean-Louis Trintignantin eno (sekä elokuvassa että oikeasti) Maurice Trintignant ajaa Maseratilla kuvissa, jotka on otettu vuoden 1964 kilpailusta. Vuonna 1954 Maurice Trintignant oli voittanut Le Mansin yhdessä José Gonzales Froilanin kanssa Ferrarilla. Gonzales oli ajanut Ferrarille sen ensimmäisen F1-voiton Silverstonessa 1951.

Mies ja nainen -elokuvassa on kohtaus myös Monte Carlon rallin jälkeisistä tapahtumista, ehkä palkintojenjaon yhteydessä, ja kuvissa näkyvät myös Pauli Toivonen (voittaja 1966) ja Onni Vilkas (32.).

Formula 1 -aiheista elokuvista ensimmäinen oli John Frankenheimerin Grand Prix (1966), joka sai teknisistä ansioistaan kolme Oscar-palkintoa. Mukana kuvissa on koko joukko sen ajan ajajia, mm. Lorenzo Bandini, Jack Brabham, Jim Clark. Graham Hill ja Bruce McLaren.

Yhdysvaltojen huippusuositun NASCAR-sarjan ympärille on tietenkin tehty elokuvia. Paras niistä on Howard Hawksin Vauhtihurjat (1965), jonka yhtenä pienenä erikoisuutena on, että yhtä autoa ajaa Hawks itse.

Tony Scottin Days of Thunder – ukkosta radalla (1990) keskittyy enemmän Tom Cruisen ja Nicole Kidman rakkausjuttuun, mutta mukana ovat myös NASCAR-legendat Richard Petty ja Rusty Wallace, joista edellinen on viime aikoina kunnostautunut Barack Obama -kriitikkona.

Huonoin Suomessa nähty autourheiluelokuva on Renny Harlinin Driven (2001), jossa siinäkin näkyy oikeita ajajia: Michael Andretti, Kenny Bräck, Juan Pablo Montoya, Jacques Villeneuve.

Suomessa Risto Jarva teki autourheilua inhoavan elokuvansa Bensaa suonissa (1970), jossa vilahtavat myös Simo Lampinen, Jorma Lusenius, Hannu Mikkola ja Timo Mäkinen. Jarva kuoli seitsemän vuotta myöhemmin taksin kyydissä, kun taksi ajoi yhteen kuorma-auton kanssa.

Mikähän olisi painotus, jos joku tekisi elokuvan Kimi Räikkösestä?

kari.naskinen@gmail.com