Siirtolohkare

Minä siirtolohkare
emokalliosta lohjennut
jään kauas kantama

jään jättämä
olen metsässä yksin,
olen outo.

En välitä, jos lapset leikkivät
ympärilläni,
en välitä, kun lumi
sataa selkääni. Mutta
älkää veistäkö minua
sillä seison karhun näköisenä ja mietin.
En ole kylmä. Minäkin olen lämmin,
kun aurinko paistaa.

Helvi Juvonen

(Kuvan kivi ei kuitenkaan ole metsässä yksin, vaan vilkkaan nelostien varressa Sysmässä aivan Onkiniemeen lähtevän tien risteyksessä.)

kari.naskinen@gmail.com