Paavo Nurmi on monien mielestä Suomen kaikkien aikojen paras urheilija. Olympiavoitoillaan ja maailmanennätyksillään Nurmi sai aikaan myös vääristymää, kuten Matti Kurjensaari 1962 kirjoitti Suomen Kuvalehdessä avoimessa kirjeessään Nurmelle: "Teidän kauttanne urheilu tuli ylimitoitetuksi kansakunnan elämässä."
En mene tänään kilpailuja katsomaan, mutta kun pari viikkoa sitten ajoin Turkuun, oli tienposkessa iso plakaatti, jossa ylimitoitetusti toivotettiin tervetulleeksi "Paavo Nurmen kaupunkiin". Turku on suomalaisen sivistyksen synnyinsija, joten kyllä se on muutakin kuin yhden juoksijan kaupunki.
Toisaalta jos toivotettaisiin tervetulleeksi Mikael Agricolan, Pietari Brahen, Henrik Gabriel Porthanin tai Juhana III:n kaupunkiin, niin menisi harakoille, koska näitä nimiä ei esiinny somessa.
Paavo Nurmi oli omalaatuinen ihminen. Eikä keskivertoihminen koskaan voi maailman parhaaksi tullakaan, ei missään asiassa. Nurmi oli "suuri vaikenija", joka piti etäisyyttä muihin. Radioonkin Nurmi suostui 75-vuotispäivänään haastateltavaksi vain, kun haastattelijaksi hommattiin presidentti Urho Kekkonen. Siinä sivussa pääsivät sitten omia kysymyksiään esittämään myös kauppaneuvos Kalle Kaihari, urheiluselostaja Pekka Tiilikainen ja maratonjuoksun olympiamitalisti Armas Toivonen.
Urheilu-uransa jälkeen Nurmi ryhtyi rakennusurakoitsijaksi. Lisäksi hän perusti Helsinkiin herrainvaatehtimon. Paavo Nurmi oli Suomen suurin julkkis. Kaikki tiesivät, että Nurmi oli presidentistä seuraava, vai olikohan toisinpäin.
Kerran Nurmi oli istunut iltaa Savoyssa entisen turkulaisen rakennusmestarin ja urheilumiehen Allan Mannerkorven kanssa. Pois lähdettiin Nurmen autolla, jonka poliisi pysäytti Stockmannin edessä. Tietenkin poliisimies tunnisti Nurmen ja senkin, että miehet autossa olivat maistissa. Nurmi vähän kimpaantui, mutta suostui sitten menemään takapenkille, kun poliisi lupasi ajaa Nurmen ja Mannerkorven koteihinsa.
"Koko ajomatkan hän motkotti takapenkiltä, että kuinka poliisimies voi ajaa noin kömpelösti, rikkoo vaihteet, koko auton", muisteli Mannerkorpi.
Turun urheilupuistossa Paavo Nurmi kilpaili viimeisen kerran 1933, jolloin hän voitti Kalevan kisoissa 1500 metriä.
Paavo Nurmen ennätys 1500 metrillä 3.52,3, Lasse Virenin 3.41,8.
Paavo Nurmen ennätys 5000 metrillä 14.28,2, Lasse Virenin 13.16,4.
kari.naskinen@gmail.com
