torstai 8. marraskuuta 2018

Alex Matson oli Väinö Linnan esikuva

Kirjailija, kuvataiteilija, kirjallisuudentutkija Alex Matsonin (1888 - 1972) pääteos oli Romaanitaide (Tammi, 1947), jolla oli suuri vaikutus myöhempiin kirjailijoihin. Sotien jälkeen Matson oli mukana Tampereella toimineessa kirjallisuuspiirissä, joka kokoontui säännöllisesti kaupunginkirjastossa sen johtajan Mikko Mäkelän johdolla. ”Mäkelän piirin” jäseniä olivat mm. Harri Kaasalainen, Väinö Linna, Mirkka Rekola ja Lauri Viita. Alex Matsonin syntymästä on tänään kulunut 130 vuotta.

Väinö Linna kertoi omaksuneensa Matsonin Romaanitaiteen opeista ajatuksia ja ideoita suunnitellessaan Tuntemattoman sotilaan (1954) rakennetta. Myöhemmin Romaanitaiteesta tuli kurssikirja yliopistoihin. Nyt löysin vanhasta Parnasso-lehdestä (7/1981) Väinö Linnan kirjoituksen Matsonista, jonka tähän lainaan:

”Alex Matson syntyi 8.11.1888 Koivistolla merimiehen poikana. Kolmivuotiaana muutti perheensä mukana Hullin satamakaupunkiin Englantiin, jossa isä piti aluksi merimieskotia ja toimi myöhemmin liikemiehenä Hullissa (räätälinverstas). Isä halusi pojalleen jonkin ´oikean´ ammatin. Alexia veti kuitenkin taide.

Keuhkotuberkuloosin takia parantolaan Saksaan, ei auttanut, sitten isä lähetti pojan Suomeen Takaharjun parantolaan Punkaharjulle. Siellä Alex parantui, mutta Englantiin hän ei enää palannut. Pääsi töihin Viipurin Uuraan satamassa olleen puutavaraliikkeen konttoriin. Koko ajan hän piirsi ja maalasi.

Isä ei suostunut rahoittamaan taideopiskeluja, joten Alex lähti merille, toimi tulkkina valtamerilaivassa, kun hallitsi hyvin englannin ja saksan. Tarkoituksena oli vain tienata rahaa taideopintoja varten. Lopulta isäkin suostui kustantamaan taideopinnot Ateneumissa. Sitten yhtenä jouluna Alexilta varastettiin lompakko, jossa olivat isältä saadut rahat kevätlukukautta varten. Toista kertaa samoja rahoja pyytämään isältä Alex ei lähtenyt, vaan lopetti opintonsa Ateneumissa.  Seurasi neljä vuotta vapaata taiteilijaelämää, minä aikana hän asui ja työskenteli Ilmari Aallon, Anton Lindforssin ja Kosti Meriläisen kanssa. Samoihin aikoihin alkoivat kirjalliset harrastukset.

Maailmansodan alettua Alex Matson lähti taas merille, toimi stuerttina Etelä-Amerikan vesillä. Sodan vielä kestäessä hän palasi Suomeen.

Esikoisteos Maata paossa ilmestyi 1920. Toimitti kirjallista julkaisua Sinistä Kirjaa, oli mukana Suomen Pen-klubia perustamassa, käänsi kirjallisuutta, mm. Seitsemän veljestä englanniksi ja Faulkneria suomeksi.

Asettui sodan jälkeen asumaan Hauholle, jossa kirjoitti Romaanitaiteen.”

HUONO ROMAANI
EI PIDÄ PAIKKAANSA

Alex Matson:

”Aikamme huvittavimpia näkyjä on ihminen, joka ei ole ajatellut ainoatakaan ajatusta loppuun eikä näe nenänvarttaan pitemmälle, sanomassa Jumalalle suuria sanoja."

"Huonon romaanin tuntee siitä, että se ei pidä paikkaansa."

"Itsekkään ihmisenmaailma: paikka jossa on vain itseään ajattelevia ihmisiä, joista jotkut onneksi ovat liian tyhmiä osatakseen käyttää hyväkseen tarjoutuvia tilaisuuksia.”

"Mieluimmin änkyttävä viisas kuin liukaskielinen keskinkertaisuus."

"Taiteilijan laita on kuin naisen, joka sanoi 'kuinka minä voin tietää mitä ajattelen ennen kuin olen sen sanonut'.

kari.naskinen@gmail.com