Tällaisten uusien väylähankkeiden
kannattavuutta lasketaan hyöty/kustannussuhdeluvulla. Lahden
kaupungin entinen teknillinen johtaja Timo Ahonen kirjoittaa
tänään Etelä-Suomen Sanomissa, että tuon uuden radan h/k-luvuksi
on saatu 0,13. Se tarkoittaa melkein yhtä tyhjän kanssa. Jos
Itä-Suomeen haluttaisiin tehokkain ratauudistus, se pitäisi
rakentaa Lahdesta Mikkeliin. Senkään h/k-luku ei silti ole kuin
0,17, joten varsinaisesti siinäkään ei olisi paljon järkeä.
Ahonen on asiantuntija, sillä hän oli vahvasti mukana
valmistelemassa Keravan - Lahden ratahanketta.
Kun
väylävirasto keväällä 2019 julkaisi selvityksen Itä-Suomeen
suuntautuvien ratalinjausten tarkastelusta, mukana oli myös
vaihtoehto Lahti - Heinola – Mikkeli. Keväällä 2020 tuli uusi
selvitys liikenneministeriön toimeksiannosta tehtynä, mutta siitä
oli Lahden - Mikkelin vaihtoehto jätetty kokonaan pois ilman
perusteluja.
Kaiken tämän touhotuksen takana on
maapallon ilmastonmuutos. Liikennettä pyritään siirtämään
maanteiltä rautateille. Tehtävä on kuitenkin mahdoton.
Kuorma-autojen osuus
Suomessa kuljetettavista tavaratonneista on noin 85 prosenttia, eikä
tämän määrän siirtäminen juniin ole mitenkään mahdollista.
Kaikki voitava joka tapauksessa tehdään. Tieliikenteen
verotusta on tarkoitus korottaa hurjasti. Polttoaineiden
litrahintoihin on nykyajatuksen mukaan tulossa korotusta 20-50
senttiä ja erilaisia vaihtoehtoja on myös autoveron
nostamiseen.
Suomen kasvihuonepäästöt ovat jo
viimeisten 30 vuoden aikana vähentyneet yli 70 miljoonasta
hiilidioksiditonnista 55 miljoonaan. Uudet toknologiat ovat
auttaneet. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan on
nimenomaan liikenteen päästöjä kuitenkin edelleen vähennettävä,
vaikka koko tieliikenteen osuus päästöistä on vain 16
prosenttia.
Suurimmat kasvihuonepäästöjen laskijat
Suomessa:
1. energiateollisuus 25 %
2. teollisuus ja
rakentaminen 19 %
3. maankäyttö ja sen muutokset 17 %
4.
maatalous 10 %
5. henkilöautot 9 %
Pahimmaksi
koetaan henkilöautoliikenne.
Sen valitseminen kohteeksi on myös helpointa. Liikenteeseen
vaikeuttaminen käykin kätevästi vaikkapa nopeusrajoituksiä
kiristämällä, peltipoliiseja
lisäämällä, ajokaistoja
tukkimalla ja kävelykatuja tekemällä. Lisäksi on se
sähköautohomma, joka sinällään on hyvä, mutta väkisin meille
tuupattavana mahdoton, koska sähköautot ovat oleellisesti
kalliimpia kuin tavalliset autot.
Sitran
esittelemä ilmastopoliittinen selvityskin lähtee tutuista
viherpippuriasioista. Sitra on kirjannut hyvän ihmisen
kärkiominaisuudet:
1. liikkuminen vapaa-ajalla bussilla
tai junalla
2. vegaaniruokavalio
3. sähköauto, jos on
pakko henkilöautolla mennä
4. kasvisruokavalio (pahinta
on punainen liha)
5.
hybridiauto, jos ei ole varaa kunnon
sähköautoon.
kari.naskinen@gmail.com
