lauantai 9. toukokuuta 2020

Yrityksillä nyt vaikeuksia, joten huijauksiakin kokeillaan

Koronaviruksen takia meiltä peruuntui ulkomaanmatka. Jo ennen kuin matkustusrajoitukset tulivat voimaan, kuitenkin peruin matkan. Nyt tuli matkatoimistosta ilmoitus, että meidän on maksettava peruutusmaksuina 2 x 300 euroa. Kummallista, että tuli tällainen, koska matkatoimisto oli myöhemmin myös itse perunut matkan. Jos en siis olisi perunut matkaa, vaan antanut matkan raueta matkatoimiston peruutukseen, ei peruutusmaksua tietenkään olisi voinut tulla.

Eikä tässä kaikki. Matkatoimiston kirjallisissa matkaehdoissa on, että jos peruuttaa matkan viimeistään 21 päivää ennen matkan alkamista, on peruutusmaksu 75 euroa. Tein peruutuksen 26 päivää ennen, mutta siitä huolimatta muka 300 euroa.

Matkatoimistotäti selitti nyt, että joo joo, mutta kun se 2 x 300 euroa on sama kuin oli jo viime vuoden puolella maksamamme varausmaksu. Eli varausmaksu muuttuikin peruutusmaksuksi! Mistään en tällaista tietoa edes nyt jälkikäteen löytänyt, mutta se on kai niitä millinkorkuisilla kirjaimilla painettuja tekstejä, joita ei lukea näe.

Sain asian hoidettua, mutta on varmaan ihmisiä, joille tällaiset huijausyritykset menevät läpi.

Kun tässä karanteenin kiukustuttamassa tilassa muutenkin olen, niin vähän lisääkin. Alkavan kesän pääsylippuja muutamiin tilaisuuksiin on pitänyt tietenkin perua tai hoitaa liput uusille päivämäärille. On täytynyt soitella. Lipunmyyntifirmoihin se on ollut karmeaa. Automaattipölöttäjä selittää jotakin – meillä on nyt ruuhkaa, odottakaa hetki, kaikki myyjämme ovat nyt varattuja, odottakaa vielä. Kun on kymmenen minuuttia mennyt, olen kyllästynyt ja sulkenut puhelimen.

Tämäkin toiminta on niille bisnestä, koska tämä jonottaminen maksaa koko ajan lisää. Siellä toisessa päässä kassakone kilisee jatkuvasti.

Eikä tämä ole vain koronakriisin aiheuttama tilanne. Älyttömintä on, että myöskään puhelinfirmoihin ei vuosikausiin ole saanut sujuvasti puhelinyhteyttä. Työttömiä on pilvin pimein, mutta teleyhtiöille tuottavampaa liiketoimintaa on kerätä meiltä näitä jonotusmaksuja kuin palkata lisää työntekijöitä pienillä liksoilla.

Kauppaliikkeiden omistajat sanovat, että tuotteiden hintoihin pitää lisätä se osuus, minkä verran myymälävarkaat aiheuttavat menetyksiä. Mikä helvetin peruste tämäkin on? Järjestäisivät systeemin niin, että saisivat rosvot kiinni. Meidänkö pitää tämäkin kustantaa, kun eivät itse viitsi?

Ostin eilen benssa, 1.20,9 euroa/litra. Halvempaakin oli, eilisen vertailutilaston mukaan Tuurin Kyläkaupan mittarilla 1.14,9. Mutta jos Enontekiöllä osti bensaa St 1:n asemalla, oli hinta 28 prosenttia korkeampi 1.47,9.

Ennen ihmiset olivat tasa-arvoisempia. Pohjoisessa litrahinta oli hieman korkeampi, mutta jollain kompensaatiojärjestelmällä ero oli aika mitätön, mutta nyt siis yli neljänneksen kalliimpaa.

Koronasta on tämän päivän Helsingin Sanomissa hyvä toteamus, etteivät sairastavuuslukujen pidä olla ainoa mittari homman hoitamiselle. Ei elämää eletä vain kuolemaa vältellen, vaan elämää mukavaksi tehden.

Entä miksi ravintoloiden pitää olla kiinni sielläkin, missä uusia tartuntoja ei ole havaittu enää pariin viikkoon? Pitäkööt Helsinkinsä jumissa, mutta ei kai niitä tarvitse lohduttaa sillä, että pannaan myös savolaiset kärsimään. Nyt menen kuitenkin parvekkeelle ja lyhennän kiukusta huolimatta mukavahkoa elämääni yhden sikarin verran.

kari.naskinen@gmail.com