Topin kaulan poikki valui veri punaisena viivana

Onko Suomessa kevät, kysyy kuoro kauniissa laulussa Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperassa. Edessä ovat ensimmäiset eduskuntavaalit, juhlapäivä on 15.3.1907. Romppasen Topikin on käynyt kokouksessa Visuliinin pirtissä, jossa rakutaattori on sanonut, että nyt saadaan tasa-arvo, vapaus ja veljeys. Kotona Topi kertoo Riikalle, että nyt on tulossa uusi järjestys maahan, se, se… solisaliratti. Myöhemmin täsmentyy, että puhumassa on ollut agitaattori Puntarpää, ja Riika lukee Työmies-lehdestä, että solisaliratti tarkoittaa sosialismia, joka ”ei salli yhdelle sen paremmin kuin toisellekaan maallista paratiisia, vaan jokaiselle säätyyn ja sukuun katsomatta hyvinvoinnin mahdollisuuden, ihmisarvon ja ihmisyyden”. Oli ensimmäinen kerta, kun Kansallisoopperassa sanottiin sosialismi-sana. Punaisen viivan kantaesitys oli marraskuussa 1978.

Vaaleissa käydään vetämässä punaiset viivat äänestettävän nimen kohdalle. Sitten suutarin vaimo Kunilla lukee lehdestä uutisen, jonka mukaan ”meidän puolueemme voittaa”. Sosiaalidemokraatit 80 paikkaa, Suomalainen puolue 59, Nuorsuomalainen puolue 26, RKP 24, Maalaisliitto 9, Kristillisen työväen liitto 2.

Nytkin on kevät edessä ja vaalit siellä. Edelleen osa ihmisistä elää köyhyydessä, parempaa asemaa tavoitellaan, muutosta halutaan. Tilanteet ovat toisenlaiset, mutta vaikeita aikoja eletään nytkin. Monille eivät kunnallisvaalit 18.4.2021 kuitenkaan ole juhlapäivä. Pettymykset ja turhautumiset ovat saaneet aikaan sen, että on heitetty lossiksi eikä viitsitä mennä äänestämään. Samaa kuin yli sata vuotta sitten on kuitenkin se, että kansankiihottajia löytyy, teemana lähinnä kaiken vastustaminen.

Lapsilla sentään on nyt kengät, joilla voi mennä pakkasellakin kouluun, eivätkä karhut tapa ihmisiä, mutta koronavirus tekee tuhoaan. Paljon on saatu hyvää aikaan, kuten Topin roolin laulanut Jorma Hynninen (s. 1941) kertoo Punaisen viivan dvd-tallenteen (2008) haastattelussa. Hänellä oli kymmenen sisarusta, mutta Romppasen perheen tavoin talvikenkiä ei ollut kuin yhdet.

Hynninen oli Topin roolissa jo 1978 ja myös 2008. Tämän jälkimmäisen Kansallisoopperassa näin ja siitä jäi yksi kohtaus oikein perusteellisesti mieleen: viime vapunaattonakin lauloin sukulaistemme Skype-koronatapaamisessa Simana Arhippainin kysymys- ja vastauslaulun. Ei tainnut mennä yhtä hyvin kuin Hannu Forsbergilla 2008, mutta johtunee osaksi siitä, että karaokeravintoloista en ole löytänyt tätä hauskaa balladia paremmin harjoiteltavaksi.

Ooppera perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaanin (1909) kainuulaisen maalaisköyhälistön näkökulmasta. Topi on töissä savotalla, on mennyt naimisiin nuorena herrasväellä heinäkasakkana olleen Riikan kanssa, koska ”akaton mies on kuin hännätön susi”. Heti alussa karhu tappaa jo kolmannen lampaan ja kun vakkakin on tyhjä vellijauhoista, lähtee Topi pitkän erämaataipaleen läpi rovastin luo kysymään hätäapua, josko sitä olisi Helsingistä tullut. Rovasti kuitenkin neuvoo vain rukoilemaan, kyllä Herra sitten antaa mitä itsekukin tarvitsee. Loppupuolella kuolevat nälkään ja sairauksiin Topin ja Riikan kolme lasta. Sosialismi ei ollut ehtinyt vielä minkäänlaista apua tuoda. Sitten karhu tappaa Topinkin.

Oopperan loppu on vaikuttava. Riika huutaa Topia. Orkesteri soittaa Sallisen yhden kauneimmista sävelkuluista. Hain kirjastosta oopperan partituurin, josta näkyy, että viimeisten nuottiviivastojen kohdalla ei ole mitään laulettavaa tekstiä, mutta niiden alle on Sallinen kirjoittanut sulkuhin: ”Mutta Topi ei enää vastannut. Hän makasi hievahtamatta pälvellä ja hänen kaulansa poikki valui veri – punaisena viivana.” Pekka Milonoffin ohjaamassa esityksessä tätä ei kuitenkaan näy, musiikki vain soi.

Huhtikuussa 2021 on taas mahdollisuus äänestää, ja kuten Puntarpää sanoo: ”Meillä on vapaus vaikuttaa asioittemme kulkuun, meillä on vapaus valita.” Punaisessa viivassa on koko ajan uhka, jonka ruummiilistuma on karhu. Nytkin on yhteiskunnassa kovia uhkia, joita vastaan yksittäinen ihminen voi vaikuttaa ainakin niin, ettei anna ääntään äärioikeistolle.

kari.naskinen@gmail.com