maanantai 28. joulukuuta 2020

Maajussien oma talo Viipurissa

Kun ei nyt ole Viipuriin päässyt, on pitänyt tyytyä kirjoihin, joita onneksi Joulupukkikin taas kaksi toi ja lisäksi yhden vanhan kartan. Ikävä sielläkin on meitä. Kauppa ei tietenkään käy samalla tavalla kuin ennen rajan sulkeutumista. Venäläisten oma turismi on viime vuosina muutenkin kasvanut Viipurissa, mutta se ei nyt korona-aikana korvaa suomalaisten jättämää aukkoa. Viipurilainen toimittajatuttavani Dmitri Semenov näytti Ilta-Sanomien jutussa joulun alla sanoneen, että ”moni meistä näkisi kaupungissa mieluummin vaikka pöydällä tanssivia suomalaisia kuin ylimielisiä moskovalaisia”.

Hyllyssä on kuitenkin pitkä rivi kirjoja ja muuta materiaalia, joista nyt näkyy, että 90 vuotta sitten 28.12.1930 pidettiin tupaantuliaiset Viljelys Oy:n talossa Pohjolankadun ja Punaisenlähteenkadun kulmassa. Nimi jo sanoo, että se oli maajussien talo, johon sijoittuivat mm. Maataloustuottajain liitto, Maanviljelyskauppa Oy, Maalaisten Säästöpankki, Keskusmetsäseura Tapio, Etelä-Karjalan hevosjalostusliitto sekä Viipurin maanviljelys- ja kauppakemiallinen laboratorio. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Paavo Uotila. Kadun toiselle puolelle Punaisenlähteentorin pohjoisreunaan valmistui kaksi vuotta myöhemmin Jalmari Lankisen suunnittelema Viipurin malaiskunnan kunnantalo.

Vuokralaisina Viljelyksen talossa olivat Hamusen veljesten kauppa, Eino Oksasen kulta- ja kellosepänliike, J.R. Karttusen ja Rosa Klimscheffskin vaatetusliikkeet, Alfons Parviaisen kangaskauppa, Lyyli ja Olga Siiterin Leninki-Pirtti, M. Kaplanin turkisliike, Viljo Helmen ja Paul Salmisen asianajotoimistot, Valion myymälä, Hattu- ja paitatehdas, Vakuutusyhtiö Aura ja monta muuta. Niistä muista tärkein oli Viljelyksen sali, jossa järjestettiin monenlaisia tapahtumia. Asuntoja oli ilmeisesti 40-50 perheelle.

Viljelyksen talon avajaispäivänä oli Viipurin lehdissä isot jutut. Niissä kerrottiin, että viljellyn maan määrä Etelä-Karjalassa kasvaa nopeasti, mutta hehtaarimääriä ei mainittu, koska tämä tosiasia o
li selvä muutenkin.

Paavo Uotila oli Viipurin kaupunginarkkitehdin virassa 1912-28. Hänen virkatöinään suunnittelemista rakennuksista huomattavin oli kaupunginsairaala Patterinmäen itärinteessä Hirviaukion vieressä. Virkansa ulkopuolella hän suunnitteli lukuisia asuin- ja liikerakennuksia. Ehkä näyttävin niistä on Punaisenlähteentorin itäreunassa oleva liikemies Moskvinin talo (1907), jonka edelleen tunnistaa erikoisista kaksoistorneistaan. Niitä on verrattu Roskilden tuomiokirkon torninhuippuihin Tanskassa.

Muita tunnettuja Uotilan rakennuksia ovat mm. Hiekan ja Papulan kansakoulut, Talikkalan lastyenkoti, Massisen talo Kullervonkatu 22:ssa, Sergejeffin talo Revonkatu 4:ssä, Pesosen talo Papulankatu 2:ssa ja Puhelinyhdistyksen talo, jonka julkisivun kuitenkin suunnitteli Uno Ullberg.

Lahteenkin Uotila suunnitteli kaksi jugendrakennusta 1911,
Niklas Milénin talon Hämeenkadun ja Rauhankadun kulmaan sekä Juho Peltosen apteekkitalon Rautatienkadun ja Harjukadun kulmaan.

Viljelyksen talon suunnit
teleminen oli Uotilalle mieluinen työ, sillä hän itse oli maanviljelyshenkinen. Uotilalla oli omat maatilat Kavantsaarella ja Ojajärvellä, ja lopetettuaan arkkitehdintyöt hän muutti takaisin synnyinpitäjäänsä Urjalaan, josta osti Kankaanpään tilan. Uotilan Viipurin-aikaan liittyi vielä se, että hän kirjoitti lehtiin taidearvosteluja.

kari.naskinen@gmail.com