Internetistä en tätä juttuani varten löytänyt Pekka Luhtasen kuvaa. Kirjahyllyssäni on kuitenkin yksi vanha kirja, jossa on Luhtasen haastattelu, ja kirjan väliin olin pannut kaksi vielä vanhempaa lehtileikettä, joista nappasin ylläolevan valokuvan vuodelta 1981.
Tuo kirja on Martti O. Hosian kirjoittama Suomalaisia menestyksen profiileja – hyvinhoidettuja yrityksiä ja mitä niistä opimme (Gummerus, 1985). Luhtasen ohella kirjassa esitellään mm. Pekka Herlin, Jaakko Lassila, Yrjö Pessi, Gustav Rosenlew ja Heikki O. Salonen.
Pekka Luhtasta koskeva luku on otsikoitu: ”Hidas hämäläinen”. Peruste tälle on, että Luhta Oy on aina toiminut hätiköimättä. Pekka Luhtanen oli puhunut Hosialle paljon hitaasta hämäläisyydestä. – ”Peruspolitiikkamme on vakaa hämäläinen.”
Kirjan julkaisemisen jälkeen oli edessä vielä idänkaupan romahdus, mikä vaikutti myös Luhta Oy:n toimintaan. Vaatetusteollisuudessa vaikeudet olivat kuitenkin alkaneet jo ennen sitä. Tuotantoa oli ollut pakko siirtää halvempiin maihin. Näin teki Luhtakin, perusti 1967 tehtaan Portugaliin. Helppoa ei ollut, kuten Pekka Luhtanen kirjassa kertoi:
”Tahdoimme esimerkiksi tuoda tehtaaseen suoritepalkkauksen, mutta havaitsimme, että työntekijät eivät hallinneet yli viiden kertotaulua. He eivät osanneet laskea omaa palkkaansa. Keksimme, että osaurakan tultua täyteen oli paras antaa rahan sijasta jokin pieni palkinto, vaikka sardiinipurkki.”
”Toinen havainto oli, että työinto hävisi nopeasti, vaikka työntekijöitä muuten oli helppo saada. Tehtaaseen tuli maataloista tyttöjä, jotka muuten olisivat joutuneet pelloille ja hirvittävän koville. Missä vika? Huomasimme, että he joutuivat antamaan palkkapussin äidilleen, eikä heille itselleen jäänyt mitään. Jaoimme palkan kahteen pussiin ja työhalut palasivat heti.”
Pekka Luhtanen sanoi Portugalissa opitun paljon: ”Opin jopa sen, että Suomessa on pieni ja äärettömän tehokas byrokratia.”
Yhtiön 75-vuotisesitteessä 1983 Pekka Luhtanen sanoi, että ”hämäläisen yrityksen kansainvälistyminen oli vaativa haaste koko henkilökunnalle” – mutta Portugalissa toimiminenkaan ei auttanut, kun Neuvostoliiton-vienti tyssäsi.
”Väkeä on todennäköisesti pakko vähentää. Se on todella vaikeata minulle, joka tunnen suuren osan työntekijöistäni ja olen asunut Lahdessa niin kauan. Olisi helpompaa vähentää työntekijöitä, jos olisi ulkopuolinen eikä tuntisi tunnontuskia lomauttamisesta”, sanoi Luhtanen. (Markkinointiviestintä 1-2/1991)
SUKU OMISTAJANA
ON ONGELMALLISTA
Luhdan toiminta alkoi, kun torpparin poika Vihtori Luhtanen perusti Lahteen oman yrityksen 1907. Hänen vaimonsa suunnitteli mallit ja ompeli. Vihtori hoiti myynnin torilla. Muutaman vuoden kuluttua kauppias palkkasi kaksi ompelijaa ja otti näin ensimmäisen askeleen kohti teollista ompelimoa. Asemantaustaan valmistui 1928 ensimmäinen teollinen ompelimo. Vähitellen markkinakauppa vaihtui piharakennuksessa tukkumyyntiin. Vuonna 1944 Jaakko Luhtasesta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Pekka Luhtanen nousi toimitusjohtajaksi 1972 ja Vesa Luhtanen 1999.
Liiketoiminnan kannalta on suvun omistuksesta lähinnä haittaa, on Pekka Luhtanen sanonut: ”Saattaa olla, että osa parhaista ammattilaisista ei suostu tulemaan meille, koska meiltä puuttuvat etenemismahdollisuudet. Emme pysty kilpailemaan niistä, jotka haluavat itse omistajiksi. Meiltä on houkuteltu valtavasti keskijohtoa pienten yhtiöiden omistaja-toimitusjohtajiksi.”
Tärkeintä joka tapauksessa on yrittäjähenki. Joskus siihen kuuluu kateuskin, kuten Pekka Luhtanen sanoi Suomen nuorkauppakamareiden kokouksessa Lahdessa 1981: ”Jos suomalainen yrittäjä on itsekäs, sisukas ja kateellinen, niin nämä tekijät yhdistettyinä hän on myös oman onnensa seppä ja usein vielä työhullu. Näitä ominaisuuksia ei kuitenkaan pidä nähdä liian negatiivisina. Kun yrittäjä esimerkiksi on kateellinen toiselle yrittäjälle, hän luonnollisesti pyrkii parantamaan omaa asemaansa. Näin voidaan sanoa, että kateus on hänelle eteenpäin vievä voima.”
ROSBERG, NYKÄNEN…
Luhta on jo vuosikymmeniä yhdistetty urheiluun, koska Luhdan tuotannosta pääosa liittyy vapaa-aikaan ja liikuntaan. Yrityksen nimikin on virallisesti Luhta Sportswear Company. Luhta on ollut näkyvästi esillä myös Lahden MM-hiihdoissa. Sen mainosurheilijoina ovat olleet mm. Keke Rosberg, Tiina Lillak ja Matti Nykänen.
Kun Nykäsellä alkoivat mennä mäkihyppy ja viihde sekaisin, tilanne oli Luhdallekin vaikea, mutta Pekka Luhtanen sanoi haastattelussa 1991, että Nykäsen kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomista ei harkittu:
”Kyllä miestä täytyy tukea myös mäen pohjalla. Paljon kirjoitettiin sponsorin kärsivällisyydestä. Sponsori, joka pystyy liittämään itseensä reilun ystävän leiman ja jonka kohde vielä herättää tunteita, ei voisi olla onnekkaampi.”
kari.naskinen@gmail.com
