maanantai 29. toukokuuta 2017

Riemuylioppilaita

Kun on kirjoittanut ylioppilaaksi 50 vuotta sitten, on nyt riemuylioppilas. Jos kaikki keväällä 1967 ylioppilaiksi päässeet olisivat vielä hengissä, meitä olisi nyt noin 17 000. Tänä keväänä uusia ylioppilaita tulee noin 27 000 (kirjoittajia noin 40 000).

Tuolloin puoli vuosisataa sitten olivat ylioppilasvuorossa suuret ikäluokat. Se oli sitä aikaa, jolloin oppikouluun meneminen ei ollut itsestään selvää. Koulunkäynti herraksi maksoi monille perheille liikaa, eikä pienillä paikkakunnilla edes ollut oppikouluja.

Kun sitten selvitti ylioppilaskirjoitukset ja pääsi herranurallaan alkuun, sai kuvansa isoon kirjaan, jonka nimi oli hienosti latinaksi Spes Patriae (Isänmaan toivot). Nyt selasin sitä nähdäkseni millaisia herroja luokkakavereistani tuli. Vain kolmen kohdalla tietoni riittivät: Lasse Allosesta tuli isona Jyväskylän kaupunginorkesterin intendentti, Jouko Ilolasta joku pankkimies ja Jouko Lumpeesta elokuvamies, joka on äänittänyt mm. melkein kaikki Aki Kaurismäen elokuvat.

Tuosta herraksi tulemisesta mainitaan meidän isänmaan toivojen kuvakirjassakin. Opettaja Juhani Nuotto
tarkastelee
siinä ylioppilastutkinnon historiaa ja ottaa esille Arvid Järnefeltin romaanin Isänmaa (WSOY, 1893), jossa pitäjän rovasti käy taivuttelemassa Vuorelan isäntää, jotta tämä antaisi ainoan poikansa oppilaaksi vastaperustettuun suomalaiseen lyseoon. Isäntä aavistaa, että koulua käydessään poika vieroittuu isiensä sukutilasta, ja niin sitten myöhemmin käykin.

Nuotto kirjoittaa, että yo-tutkintotodistus ei anna haltijansa lahjakkuudesta täysin virheetöntä kuvaa. Siitä ei esimerkiksi näy, montako kertaa asianomainen on jäänyt luokalleen. Ylioppilas, joka on junnannut kouluaan 10-12 vuotta ja saanut yleisarvosanakseen cum lauden, on kirjoittaessaan ollut edullisemmaksi asemassa kuin kahdeksan vuotta kouluaan käynyt a:n ylioppilas.

Mutta kun sai a:n junnattuaan kymmenen vuotta, niin se kannatti.

Kirjasta kävin läpi myös uuden kotikaupunkini Lahden riemuylioppilaita, ja onhan siellä kuvia tutuista ja puolitutuista:


Heikki Halsti
Eero Heikinheimo
Martti Heino
Jouni Heinonen
Markku Holtari
Kari Honka
Markku Hyvärinen
Matti Jäppinen
Erkki Kariola
Vesa Keskiaho
Jukka Kuikka
Juhani Lattunen
Hannu Lehikoinen
Kari Pekkarinen
Kari Salmi
Veli-Pekka Semeri
Juha Siltanen
Risto Sihvonen
Kari Virén


Tyttöjä en nyt osannut noteerata, koska tuohon aikaan olin Jyväskylässä, enkä tuntenut Lahden tyttöjä, ja suurin osa tytöistä on sitten mennyt naimisiin ja sukunimet ovat vaihtuneet. Rehtorit 50 vuoden takaa ovat kuitenkin tuttuja:

Martti Kivinen
Vilho Nieminen
Aili Noponen
Antti Raipala
Aarne O. Rautiainen
Pekka Simula
Ilmari Vartiainen


kari.naskinen@gmail.com