Historian ystäväin liiton puheenjohtaja on kaupunkineuvos Kari Salmi. Vaikeuksien ja varsinkin rahapulan jälkeen Salmi ja kumppanit saivat Suomalaiset historiapäivät kuitenkin tänä vuonnakin järjestettyä, joskin puoli vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Avajaispuheessaan Sibeliustalossa Salmi sanoi, että apuun oli ratkaisevalla tavalla saatu kaksi yksityistä rahoittajaa, ja kolmantena Lahden kaupunki. Salmea myöhemmin Lahden kaupunginjohtajana toiminut Jyrki Myllyvirta tokaisikin luentotauolla tavatessamme, että taas kerran täällä ollaan viimeisillä historiapäivillä.
Toisena luentopäivänä lähdin kuuntelemaan erityisesti EU-aiheista luento- ja keskustelutilaisuutta, koska ajattelin saavani vastauksen kysymykseen, joka taas aamulla mietitytti: miksi kauluspaidan alin napinläpi on vaakasuorassa, vaikka muut ovat pystysuorassa? Onko syynä taas jokin EU-direktiivi? Koska en kuitenkaan saanut vastausta, lähetän kysymyksen seuraavaksi Helsingin Sanomien tiedesivun lasten kysymysten palstalle.
Muut asiat tulivat selviksi. Paneelikeskustelun yksi osallistuja oli eläkkeellä oleva saksalainen diplomaatti Hans von Ploetz (s. 1940), joka urallaan todisti EU:n ja Naton vaiheita vaihtuvissa asemapaikoissaan Helsingissä, Bonnissa, Washingtonissa, Brysselissä, Berliinissä, Lontoossa ja Moskovassa. Helsinkiin nuori virkamies lähetettiin 1968 ja Suomessa hän avioituikin Puolustusvoimien komentajan K.O. Leinosen tyttären kanssa. Moskovassa von Ploetz oli Saksan suurlähettiläänä 2002-05, jolloin tutustui läheisesti myös presidentti Vladimir Putiniin.
Kun von Ploetz lähti Moskovasta 2005, hän tapasi kahdenkesken Putinin, jonka kanssa tuli puheeksi myös Ukraina. Noihin aikoihin Ukraina oli alkanut käydä polemiikkia EU-jäsenyydestä, ja Putin vastusti sitä.
”Putin pelkäsi, että jos Ukraina pääsisi EU:n jäseneksi ja ajan myötä maa alkaisi vaurastua, se saisi Venäjällä aikaan vaatimuksia myös Venäjän liittymisestä Euroopan unioniin”, sanoi von Ploetz.
Tämän hetken tilanteesta EU:ssa hän sanoi, että tilanteet ovat muuttuneet, eikä yhtenäisyys ole enää samaa luokkaa kuin ennen. Hän sanoi mukana olevan nyt ”vaarallisia jäsenmaita, joiden nimiä en halua tässä mainita”, mutta mainitsi kuitenkin hetken päästä Puolan ja Kroatian. Toiset paneelikeskustelijat ottivat mukaan myös Tshekin ja Unkarin.
YKSIMIELISYYTEEN
PÄÄSTY RAHALLAKIN
Eriseuraisuus EU:ssa oli paneelissa muutenkin esillä. Suomen pysyvänä EU-edustajana 2008-13 toiminut suurlähettiläs Jan Store sanoi, että tämän hetken sisäisistä ongelmista huolimatta EU:n vetovoima on edelleen erittäin hyvä.
”EU on maailman suurin sisämarkkina ja tänne kyllä halutaan. EU:n laajentuminen on ollutkin alkuperäisten suunnitelmien mukaista, joskin nyt ollaan hieman jumissa”, sanoi Store, jonka tehtäviin Brysselissä kuului myös jäsenyys päätöksiä valmistelevassa Coreper II -elimessä. Ennen Brysseliin nimittämistään Store oli neljä vuotta suurlähettiläänä Puolassa, joka juuri 2004 oli liittynyt EU:hun. Siellä keskustelu ennen liittymistä oli ollut vähintään yhtä kiivasta kuin Suomessa.
Tällä hetkellä on yksi jatkuva keskustelunaihe se, pitäisikö päätöksentekoa EU:ssa muuttaa niin, ettei niihin tarvittaisi yksimielisyyttä. Store kertoi, että joskus yksimielisyyteen on päästy rahallakin:
”Äänestyksestä näytti tulevan sellainen, että Portugali vastustaa asiaa. Portugalin edustaja sanoi, että jos se päätös tehdään, siitä on haittaa Portugalin vaatetusteollisuudelle. No asia lutviintui, kun Portugalille luvattiin tähän tukiaisia, se oli 50 tai 500 miljoonaa, en muista, mutta Portugali joka tapauksessa ei enää vastustanut päätöstä.”
Suomessa toimivan eurooppalaisen Jean Monnet -keskuksen professori Hanna Tuominen oli samaa mieltä siitä ongelmasta, jonka aiheuttaa jäsenmaiden yhtenäisyyden rakoileminen. EU-kriittisyys on kasvanut, mikä on asettanut unionille uskottavuushaasteen koskien sen perusarvoja, ja käytännön tasolla tämä näkyy päätöksenteon hidastumisena.
EU:n arvoperustan muodostavat vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Nyt näitä arvoja haastetaan jännittyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa äärioikeiston toimesta. EU:n ilmastopolitiikkakin on saanut kolhuja, kun sen järkevyyttä on tietyillä tahoilla kyseenalaistettu, ja ilmastoasioissa on jouduttukin takapakkia ottamaan.
kari.naskinen@gmail.com
