Hyvin toimivia oikeusvaltioita ei enää ole kuin noin 20. Asia oli voimakkaasti esillä XXVI Suomalaisten historiapäivien alkupuheenvuoroissa Sibeliustalossa. Oikeushistorian entiseltä professorilta Jukka Kekkoselta on juuri ilmestynyt kirja Mureneeko oikeusvaltio, jonka hän sanoi kirjoittaneensa hätähuudoksi. Yhdysvallat on nyt Trumpin toisen kauden aikana nopeaa vauhtia romuttanut demokraattista oikeusvaltiota ja äärioikeistolaisuus pyrkii samaan jalansijaa Euroopassa. Kekkonen pohti näitä asioita valtiotieteiden tohtorin Jenni Karimäen kanssa.
”Demokratia ja sen luoma oikeusvaltio ovat tällä hetkellä kovan hyökkäyksen kohteena, ja tilanteet ovat paikoin muuttunut hyvinkin dramaattisesti. Yhdysvalloissa edetään kohti yksinvaltaa, jota Korkein oikeuskin on myötäillyt, sananvapautta on rajoitettu ja kansalliskaartia otettu avuksi”, sanoi Kekkonen.
”Suomessakin tämä vaarallinen polku on nähtävissä.” Yhtenä esimerkkinä meillä tapahtuneesta muutoksesta Kekkonen mainitsi, että hallitusohjelmat ovat muuttuneet aikaisempaa sitovammiksi. On vaarallista demokratian kannalta, että tämä asetelma jopa estää julkista keskustelua. Sitä on turha käydä, koska näin asiat nyt on päätetty. Samalla äänestysaktiivisuus on laskenut huolestuttavan matalalle.
Perustuslakivaiokuntakaan ei enää ole entisensä, vaan se on politisoitunut. Eikä tieteelliselle tutkimukselle haluta antaa vapautta, mikä heijastuu siihenkin, että esimerkiksi oikeusoppineiden kannanottoja ei politiikan johdossa enää pidetä minään. Tämä tuli selvästi esille rajalakipäätöstä tehtäessä.
Tämäntapaiset kehityskulut uhkaavat oikeusvaltioita kaikkialla maailmassa - ei vain Yhdysvalloissa ja Unkarissa, vaan myös Suomessa. Populistinen, ideologisesti tarkoitushakuinen retoriikka vääristää tosiasioita, sumentaa kokonaiskuvan ja heikentää keskustelun tasoa. Poliittisia agendoja ajetaan läpi huolimatta niiden lainsäädännöllisistä esteistä, ja lainvalmistelun laatu heikkenee, kun asiantuntijatiedolla ja tutkimuksella lakaistaan lattioita. Laki ja oikeustodellisuus ovat ajautumassa sovittamattomaan ristiriitaan.
”Lisäksi on niin, että tuleepa Trumpin jälkeen kuka tahansa presidentiksi, ei siellä seuraavien vaalien jälkeen pystytä enää palaamaan vanhaan järjestelmään. Nyt tehtyjä ja tehtäviä rakenteita on vaikea purkaa ainakaan kokonaan”, sanoi Kekkonen.
DEMOKRATIA MAHDOLLISTAA
MYÖS ÄÄRIOIKEISTON
Vaikka demokratia on erinomainen ja paras mahdollinen järjestelmä, se pitää sisällään riskin, sanoi valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman ja lainasi Neil Hardwickia: ”Demokratiassa tyhmät saavat äänestää tyhmiä ja hullut hulluja.”
”Tärkeätä on joka tapauksessa huolehtia oikeusvaltion olemassaolosta, sellaisesta, joka on riippumaton poliitisesta ja taloudellisesta eliitistä”, sanoi Korkman.
Kaikilla mittareilla mitattuna ovat liberaalit demokratiat pärjänneet maailmassa parhaiten. Ne ovat oikeusvaltioita, joissa ihmioikeudet toteutuvat, talouskasvu on parasta, tulotaso nousee ja elämänlaatukin on kohentunut enemmän kuin muissa järjestelmissä. Kolme vuotta sitten Korkmanilta ilmestyi kirja Talous ja humanismi, jossa hän kuvaa oman talousjärjestelmämme aatteellista perustaa: ilman kristinuskoa, uskonpuhdistusta, valistusta ja hyvinvointivaltion ideaa ei markkinatalous olisi kehittynyt nykyisenlaiseksi. Siksi talouden ymmärtämiseksi tarvitaan kulttuuritietoisuutta ja humanismia.
Nyt globaalissa maailmassa tilanne on kuitenkin sellainen, että Jukka Kekkosen mukaan ilman toimivaa markkinataloutta ei hyvinvaltio enää voi toimia. Huomenna lauantaina klo 10.15 jatketaan paneelikeskustelulla hyvinvointivaltiosta ja puolueista.
kari.naskinen@gmail.com
