lauantai 30. tammikuuta 2021

Urheiluhalli, joka ei ole kaatunut veronmaksajien niskaan

Lahden tennis- ja squashkeskus on toiminut 40 vuotta. Nimilajiensa lisäksi siellä voi pelata sulkapalloa, pöytätennistä, padelia ja käydä kesää varten harjoittelemassa golfsimulaattorissa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2019 noin 760 000 euroa ja liikevoittoa syntyi 210 000 euroa. Eli homma toimii, eikä se ole siirtynyt veronmaksajien kustannettavaksi. Kun halliyhtiön toiminta näinkin pitkältä ajalta liittyy näkyvästi lahtelaiseen urheilu- ja henkilöhistoriaan, otan tässä sitä esille Pertti Vartiaisen juuri valmiiksi saamasta 40-vuotishistoriajulkaisusta.

Yhtiön perustajat olivat Lahden Verkkopalloseura sekä yksityishenkilöinä Pentti Vaalamo, Veli-Pekka Semeri, Juhani Vainio, Jorma Ratia ja Kari Pulkkinen. Yhtiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kauko Kaukola, jonka jälkeen puheenjohtajana oli Kari Pulkkinen 1983 - 2008 ja hänen jälkeensä puheenjohtajana on ollut Seppo Nurmi.

Alkuvuosien hallituksissa oli monia tuttuja henkilöitä talous- ja kunnalliselämästä, kuten
Pentti Vuorelma, Onni Penttilä, Juhani Kivihalme, Matti Kataja, Eero Puolakkainen, Esa Tuominen ja Teemu Hiltunen.

Juhlajulkaisussa lääkintöneuvos Kari Pulkkinen kertoo alkuvaiheista: ”Hallin sijoituspaikasta käytiin kova vääntö demareiden
Armas Lyytikäisen kanssa, joka halusi hallin Launeelle sinne rakennettavan uimahallin yhteyteen. Onneksi kaupunginvaltuusto päätti toisin. Nyt meillä on upea tennispuisto Kisapuistossa, mutta Launeella ei ole uimahallia vieläkään.”

Meitä oli viisi miestä, jotka sijoitimme 145 000 markkaa miestä kohti perustettavan halliyhtiön osakepääomaksi. Maininnan ansaitsee myös naistrio Pirkko Vaalamo, Salme Vuorelma ja Leena Setälä, jotka menestyksellä myivät hallin tuntiosakkeita HOP:n takahuoneessa ja vapauttivat meidät ottamastamme riskistä. Minullekin jäi kolme tuntiosaketta, jotka minulla ovat edelleen.”

Halli rakennettiin kaupungin vuokratontille Kariniemenkadun varteen entisen kaupungin puutarhan paikalle. (Sen verran kaupunki oli myös taloudellisesti mukana hankkeessa, että valtuusto myönsi halliyhtiölle omavelkaisen takauksen. Samoihin aikoihin valtuusto myönsi takauksen Lahden urheiluhalliyhdistykselle, joka alkoi rakentaa Suurhallia. Tämä jalkapallohalli olikin paljon isompi ja vaikeampi asia valtuustossa, jossa sen rakentamista vastustivat mm. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli Vihavainen ja Kokoomuksen valtuutettu Sirkka Lankinen. Sittemmin Suurhalli on pelastettu kaupungin ylläpidettäväksi. Jäähallikin on nykyisin kaupungin enemmistöomistuksessa.)

Tennishallin suunnitteli
rakennusarkkitehti Veli-Pekka Semeri. Vuonna 1988 valmistui laajennusosa, ja 2014 valmistui Heinlammintien varrelle kokonaan uusi Janus-halli, jossa on kolme tenniskenttää, viisi sulkapallokenttää ja yksi padelkenttä. Lisäksi halliyhtiö hallinnoi kahta ulkopadelkenttää Kisapuistossa.

Hallin alkuvaiheessa yhtiön juoksevia asioita hoiti Esko Tirkkonen, vuonna 1983 nimitettiin Pekka Pylkkänen halliyhtiön isännöitsijäksi ja 2009 aloitti yhtiön toimitusjohtajana Teemu Varpola.

Janus

Kisapuiston hallissa on yli 100 000 asiakaskäyntiä vuodessa ja Januksella noin 50 000. Tennisseurat ovat halliyhtiön osakkeiden isoja omistajia, sillä ne ovat ajan saatossa hankkineet uusia osaketunteja voidakseen järjestää lisää harjoittelu- ja pelimahdollisuuksia jäsenilleen.

kari.naskinen@gmail.com