Akseli Koskela (Aarno Sulkanen), Otto Kivivuori (Kauko Helovirta) ja Janne Kivivuori (Esa Saario) |
Katsoin taas kertaalleen Täällä Pohjantähden alla. Nyt kiinnitin huomion siihen, kun kommunisti Aarne Siukola haukkui Janne Kivivuorta kapinan jälkeen noskeksi. Vanha tuttu pilkkanimi oikeistodemareille, vaikka sitä ei enää taideta käyttää. Kyllä Janne Kivivuori aivan täysi sosiaalidemokraatti oli, mutta noskeksi hänet äärivasemmalla leimattiin sen jälkeen, kun hän oli isänsä Oton ja räätäli Halmeen tavoin jättäytynyt pois Työväenyhdistys Riennon toiminnasta, koska siellä oli innostuttu aseellisesta vallankumouksesta Venäjän malliin.
Noske on tosiaan vanha nimitys luokkapettureille. Alkunsa se sai Saksasta, jossa työväenluokan vallankumousyritys epäonnistui tammikuussa 1919, kun sos.dem. puolueen näkyvä vaikuttaja, sisäisestä turvallisuudesta vastannut Gustav Noske petti vallankumoukselliset. Äärivasemmistolainen Spartacus-järjestö tuhottiin, kun ”noskelaiset” menivät yhteistyöhön puolisotilaallisten Freikorps-suojeluskuntajoukkojen kanssa. Pari päivää kapinan tukahduttamisen jälkeen spartakisteja johtaneet Karl Liebknecht ja Rosa Luxemburg hakattiin hengiltä Berliinissä marttyyreiksi. Karl Liebknecht oli SPD:n perustajan Wilhelm Liebknechtin poika.
Rosa Luxemburg ja Karl Liebknechtin olivat perustaneet SPD:n sisälle Gruppe Internationale -ryhmän, jonka jäseniä alettiin kutsua spartakisteiksi muinaisen Rooman suurimman orjakapinan johtajan Spartacuksen mukaan.
Freikorps oli selvästi äärioikeistolainen järjestö, jota hallitus käytti hyväkseen. Hallitus nojautui työläis- ja sotamiesneuvostoihin, joissa SPD:n virallista johtoa kannattavalla oikeistosiivellä oli enemmistö. Myöhemmin Freikorps sulautettiin osaksi Weimarin tasavallan armeijaa, joka keväällä 1919 kukisti Münchenissä verisesti kommunistien yrityksen perustaa Baijerin neuvostotasavalta – tuhat kommunistia kuoli. Tähänkin torjuntaoperaatioon antoi käskyn puolustusministeriksi nimitettu Gustav Noske. Sen verran sekavia ajat kuitenkin olivat, että 1920 puolestaan Freikorps-joukot yrittivät itse vallankaappausta Saksassa.
Suomen
Sosialidemokraatti -lehdessäkin
näistä asioista tietenkin uutisoitiin. Tammikuun 10. päivänä
1919 kerrottiin, että ”Spartacus-liiton miehet olivat kadulla
hallituksenvastaisessa kiihotustoiminnassaan” ja seuraavana päivänä
kerrottiin, että kahakoissa oli tapahtunut käänne: ”Ainakin
Berliinissä on sosialistiryhmien välinen taistelu vallasta
päättynyt
enemmistösosialistien hallituksen hyväksi. Tämä
ratkaisee spartacuslaisten kumousliikkeen kohtalon muuallakin
Saksassa.” Näiden
uutisten jälkeen Pentinkulmallakin tiedettiin, millaisia miehiä
noskelaiset ovat.
Uudessa Pohjantähdessä Janne Kivivuorta esittää Tapani Kalliomäki |
Toisen maailmansodan aikana 20.7.1944 Gustav Nosken epäiltiin osallistuneen Hitleriä vastaan suunnattuun salaliittoon ja attentaattiin. Gestapo pidätti Nosken ja hänet vangittiin Ravensburgin keskitysleirille. Sieltä hän selvisi hengissä, mutta kuoli 1946 aivohalvaukseen valmistautuessaan luentomatkalle Yhdysvaltoihin. Gustav Noske lepää Stadtfriedhof Engesohden hautuumaalla Hannoverissa.
Saksan tapahtumien jälkeen Suomessa kommunistit haukkuivat joskus kaikkia sosiaalidemokraatteja noskelaisiksi, jotka ”oikean työväen kapinoidessa menevät porvarien puolelle”.
kari.naskinen@gmail.com