George Orwell kirjoitti kylmästä sodasta esseessään ”Sinä ja atomipommi” sosialistien Tribune-sanomalehdessä jo 19.10.1945. Hän käsitteli ydinaseiden geopoliittista vaikutusta edessä olevassa tilanteessa, jossa vain "kahdella tai kolmella hirvittävällä supervaltiolla olisi mahdollisuus valmistaa tällaisia hirvittäviä aseita”. Orwellin mielestä näiden tuhovälineiden avulla voitaisiin miljoonat ihmiset pyyhkiä muutamassa sekunnissa pois ja jakaa maailma uudelleen sekä synnyttää rauha, joka ei kuitenkaan olisi rauha, vaan eräänlainen kylmä sota.
Yleisempään kielenkäyttöön kylmä sota tuli syksyllä 1947, kun amerikkalainen toimittaja Walter Lippman kirjoitti siitä laajassa artikkelisarjassaan. Lippmann sanoi myöhemmin, että hänen käyttämänsä termin takana olivat ranskalaisessa politiikan sanastossa 1930-luvulla käytetyt termit la guerre froide (kylmä sota) ja la guerre blanche (valkoinen sota), jotka tarkoittivat sotatilaa ilman avointa sotaa. Tällaisestahan toisen maailmansodan jälkeen olikin kysymys, pitkittynyt vihamielisyys, joka ei ollut suoraa aseellista konfliktia USA:n ja Neuvostoliiton välillä. Kylmän sodan aseina olivat propaganda, vakoilu ja menestys taloudessa, tekniikassa, kulttuurissa ja urheilussa.
Ennen Lippmania oli jo valtiomies Bernard Baruch huhtikuussa 1947 sanonut jossakin patsaanpaljastustilaisuudessa: "Älkäämme petkuttako itseämme – olemme tänään keskellä kylmää sotaa. Älkäämme koskaan unohtako, että levottomuutemme on vihollistemme menestyksen ydin. Maailmanrauha on poliittisen järjestelmämme toivo ja tavoite.”
Vuonna 1948 Britannian alahuoneessakin jo puhuttiin kylmästä sodasta ja pidettiin sitä sellaisena tosiasiana, että ”kolmas maailmansota on itse asiassa alkanut”, kuten siteerattiin Oxfordin englanninkielisessä sanakirjassa.
Tämän vaiheen loppu koitti vihdoin. Vuonna 1987 Ronald Reagan sanoi Brandenburgin portilla Berliinissä: "Mr. Gorbatšov, revi tämä muuri." Kaksi vuotta myöhemmin muuri murrettiin, siitä kaksi vuotta ja Neuvostoliitto murttui ja kylmä sota oli ohi. Vai onko? Naton joukot ainakin ovat siirtyneet lähemmäksi Venäjää kuin olivat kylmän sodan aikana.
Ideologinen asetelma ei ole samanlainen kuin kylmän sodan aikana, mutta edelleen on valmiudessa mahtavia armeijoita, jotka saadaan liikkeelle nopeastikin. George Orwellin 75 vuotta sitten kuvaama vastakkainasettelu on yhä tunnistettavissa kansainvälisissä suhteissa.
kari.naskinen@gmail.com
