tiistai 1. tammikuuta 2019

Musiikkinäytelmä valkoisten vapaudenpatsaan mallina olleesta lahtaripapista

Tampereen Hämeenpuistossa on Vapaudenpatsas, joka pystytettiin 1921 valkoisten kansalaissodassa saavuttaman voiton kunniaksi. Siinä alaston soturi pitää miekkaa ylhäällä ja katsoo kohti Tampereen työväentaloa. Patsaan mallina oli 22-vuotias Elias Simojoki, joka sittemmin valmistui papiksi ja toimi näkyvänä henkilönä AKS:n perustajana ja IKL:n kansanedustajana. Viime syksynä esitettiin Tampere-talossa musiikkinäytelmä Sovinto, joka nyt uudenvuodenpäivänä tuli uskonnolliselta Alfa-kanavalta. Esitys alkoi kansalaissodan ajoista ja päättyi toisen maailmansodan taisteluihin. Aihe oli sovinnon löytämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja päähenkilö oli nimenomaan Simojoki.

Toinen keskeinen henkilö oli SDP:n entinen kansanedustaja ja lehtimies Seth Heikkilä, joka 1918 tuomittiin vankilaan poliittisista syistä. Sovinnollisuutta oli esityksessä nyt se, että sen olivat tehneet kaksi hengellisen musiikin säveltäjää, Elias Simojoen pikkuserkun poika Pekka Simojoki ja Seth Heikkilän pojanpojanpoika Lasse Heikkilä. Uskonnollisuus korostui myös esityksen jälkeen, kun säveltäjät tulivat lavan reunalle esittämään omia laulujaan.

Näytelmä oli tehty harrastelijavoimin, mikä sai sen näyttämään kankealta ja teennäiseltä, mutta itse asiat tulivat hyvin esiin, vaikkakin pintapuolisesti. Simojoen - Heikkilän sävellysten lisäksi mukana oli paljon vuosisadan alun poliittisia lauluja.

Sinimustan Elias Simojoen kuolemakin esitettiin: talvisodassa hän toimi rykmentin sotilaspastorina, joka ei kuitenkaan malttanut pysyä lestissään, vaan halusi näyttää urheuttaan ja kuoli vihollisen konekiväärituleen. Sotahulluutta oli kai jäänyt reserviin kansalaissodasta, Aunuksen vapaustaistelusta ja heimosotaretkestä Vienan Karjalaan. Lisäksi Simojoki oli osallistunut vasemmistolaisten muilutuksiin ja Viron äärioikeiston vallankaappausyritykseen 1935.

Patsaan muodossa Elias Simojoki seisoo myös Lahden kaupungintalon edustalla, jossa niin ikään on valkoisten Vapaudenpatsas. Senkin mallina kuvanveistäjä Viktor Janssonin ateljeessa oli ollut Elias Simojoki, ja tämäkin patsas paljastettiin 1921. Lahden patsaalla ei kuitenkaan ole miekkaa, mutta jalustassa ovat kaatuneiden suojeluskuntalaisten nimet.

Näytelmässä muistetaan myös toista kirkonmiestä, Lapuanliikkeen perustajiin kuulunutta natsia Kaarlo Karesta, joka 1920- ja 1930-luvuilla toimi Kokoomuksen ja IKL:n kansanedustajana. Näistä ikävistä puolista ei kuitenkaan mainita, vaan miehet olivat vain rehdisti isänmaan asialla. Kaarlo Kareksen poika Olavi Kares oli Kuopion hiippakunnan piispana 1962-74.

Jos näytelmässä oli menty Suur-Suomen sotaretkelle Petroskoihin, sieltä olisi vielä löytynyt Elias Simojoen poika Miika Simojoki, joka toimi Petroskoissa aluepäällikkönä. Petroskoin nimi oli epävirallisesti muutettu Äänislinnaksi ja yhden kadun nimeksi oli pantu Simojoenkatu. Kun sitten kuitenkin piti lähteä lipettiin, kävi Miika Simojoki ottamassa kaksi kadunnimikilpeä matkamuistoiksi.

kari.naskinen@gmail.com