Valtion niskoille, kaupungin niskoille

Nimimerkki Tuomo-setä kysyi elokuun lopulla ESS.fi-keskustelupalstalla: "Mitenkäs se meni aikoinaan? Eikös ollut tarkoitus, että kaupunki auraa Paasikivenkadun hiihtojen aikana, ainoastaan. Kuinka ollakaan, tulikin koko stadion kaupungin omistukseen ja harteille. Ei se niin ensin pitänyt käydä, siellä hiihtoseuran saunalla paiskattiin kättä."

Näin nämä asiat nyt menevät sekä maailmalla, Suomessa että Lahdessa. Viimeksi on käynyt ilmi, että vanha konserttitalo kaatuu veronmaksajien niskaan. Rakennus on mennyt huonoon kuntoon, mutta sen omistavalla säätiöllä ei ole varaa korjauksiin.

Säätiön asiamies Paula Kurki-Suonio (Kok) sanoi suoraan, että talo joutuu kaupungin haltuun, halusipa se tai ei. Säätiö on ottanut kaupungilta 1,8 miljoonan euron lainan, minkä vakuutena konserttitalo on. Siten talo lankeaa säätiön varattomuuden takia kaupungille. (ESS 19.12.)

Sen jälkeen alkaisi remontti, joka maksaisi meille veronmaksajille alustavan kustannusarvion mukaan yli 15 miljoonaa euroa.

Toinen vaihtoehto olisi, että koko roska myytäisiin YIT:lle, joka on ilmaissut kiinnostuksensa. Sanotaan kuitenkin, että osa konserttitalosta on määrätty suojeltavaksi, minkä takia YIT ei taloa halua. Aivan yksiselitteinen ei tämä suojeluasia kuitenkaan ole. Konserttitalon tontilla ei nimittäin ole virallista suojelukaavaa, joten kyllä sen purkaa voi.

Meidän veronmaksajien kannalta on nurinkurista sekin, että ensin myydään Vuorikadun koulu ja sitten ostetaan vierestä romu konserttitalo.

Kaupungin syliin on kaatumassa myös Lahden Messut Oy. Se teki viime vuonna 700 000 euron tappion ja nyt on konkurssi edessä ilman ihmeparantumista. Kaupunki on osakkaana messuyhtiössä 15 prosentin osuudella, mutta kun muut osakkaat ovat köyhiä kuin kirkonrotat, joutuu kaupunki tässäkin tapauksessa pelastajaksi.

Eikä hyvältä näytä ensi vuosikaan, sillä Lahden Messut Oy järjestää tulevana vuonna vain neljä messutapahtumaa.

Perimmäinen syy messukatastrofiin on kuitenkin Lahden kaupunginvaltuuston päätös helmikuussa 2006: yhden äänen enemmistöllä 30-29 valtuusto hyväksyi, että uutta Lahti-hallia voidaan ryhtyä rakentamaan. Rakennuttaja oli Lahden yrityskiinteistöt Oy, minkä omistavat Lahden kaupunki (80,5 %) ja valtion Finnvera Oyj (19,5 %). Rakentamiskustannukset olivat 7 miljoonaa euroa.

Lahden Messut Oy:n silloinen toimitusjohtaja Jorma Helén sanoi SDP:n Viikko-Hämeessä, että ei kaupunki joudu mitään maksamaan uudesta messuhallista, vaan kyseessä on vain lainantakaus. Helén on Lahden liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja. Tämä pieni yhdistys on messuyhtiön suurin osakkeenomistaja.

Näin tämä kunnallisen toiminnan yhtiöittämiskehitys hämärtää asioita. Kaupunki perustaa itselleen yhtiön (Lahden yrityskiinteistöt Oy), yhtiö ottaa pankista 4,5 miljoonan euron lainan 6,2 prosentin korolla ja kaupunki takaa lainan. Ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, että asialla oli nimenomaan Lahden kaupunki.

Tulevan kaupungivaltuuston jäsenistä äänestivät 2006 Lahti-hallipäätöksen puolesta SDP:n Alettin Basboga, Sirkku Enojärvi, Susanna Iivonen-Pekesen, Eila Jokinen, Mika Kari, Ulla Koskinen-Laine, Erkki Nieminen, Jarkko Nissinen ja Jouko Skinnari, Kokoomuksen Sari Kurikka, Arja Nikkanen, Juha Rostedt, Simo Räihä, Jari Salonen, Ilkka Simolin ja Ilkka Viljanen sekä Kristillisdemokraattien Marjo Loponen ja Leena Mantere.

Lahti-hallin rakentamista vastustivat Kokoomuksen Matti Kataja, Leena Luhtanen, Tuija Nurmi, Einari Pohjolainen, Pentti E Rantanen, Reijo Salminen ja Merja Vahter, SDP:n Jari Hartman, Paul Sundström, Ulla Vaara ja Anneli Viinikka, Vasemmistoliiton Antti Holopainen, Pekka Järvinen, Vuokko Kautto ja Eino Vuori, Keskustan Maija-Liisa Lindqvist ja Maarit Luukka sekä Vihreiden Helena Aaltola ja Kirsti Vaara.

Ei tule maailma toimeen ilman veronmaksajia. Autotehtaat, vakuutusyhtiöt ja pankitkin joudutaan pelastamaan verovaroin. Suomessa Kokoomus on kuitenkin sitä mieltä, että veroja ei pitäisi kerätä ollenkaan, vaan kaikkien tulisi pärjätä omillaan.

kari.naskinen@gmail.com

Epävarmuuden aika

Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helin on laatinut suurten kaupunkien talousvertailuja vuodesta 1993 alkaen. Kun Helin on nyt vertaillut kaupunkien ensi vuoden talousarvioita, tilanne on harvinaisen vaikea, kuten hän kirjoittaa:

"Tuskin kertaakaan aikaisemmin talousarvioita on tehty näin vaikeasti arvioitavissa oloissa. Arviot kansantalouden kehityksestä ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta. Lomautettujen ja irtisanottujen määrä on kasvanut koko ajan. Suurten kaupunkien talousarvioiden valmistumisajankohdasta johtuen niiden perustana olevat arviot ovat erilaiset."

Tämän takia joudutaan kunnissa tekemään lisätalousarvioita hyvinkin nopeasti.

Epävarmuutta tulevasta kehityksestä ja vertailun ongelmista kuvaa Helinin yhteenvedon tämänkertainen nimikin: Arvioita ja arvauksia. Samaan alaspäinmenoon ja kuvan epätarkkuuteen viittaa kansikuvakin, jossa mäkihyppääjän Jari Puikkosen mukaan nimettyä lumiukkoa esittävä jouluvalo laskee mäkeä Aleksanterinkadulla itsenäisyyspäivän paraatin aikaan.

Talousarvioiden vertailu on muutenkin vaikeutunut vuosien varrella toimintojen organisointierojen kasvaessa. Tärkeintä talousarvioyhteenvedoissa on kuitenkin hahmottaa kehityssuuntaa eikä määritellä kaupunkien millintarkkaa asemaa suhteessa toisiinsa.

Yksi hyvä mittari on, kun verrataan kuntien tulorahoituksen riittävyyttä vertaamalla vuosikatetta investointien omahankintamenoon. Tulorahoitus-tunnusluku (%) kertoo sen, paljonko investointien omahankintamenoista pystytään kattamaan tulorahoituksella. Loppu on rahoitettava velalla, käyttöomaisuuden myynnillä tai kassavarojen määrää vähentämällä. Tässä vertailussa Lahti kuuluu parhaaseen kärkipäähän, vaikka Lahden kaupungin investointiohjelma onkin ennätyksellisen iso. Lahden kohdalla tulorahoitusprosentti on 57, kun kymmenen suurimman kaupungin keskiarvo on 45.

Seuraavassa investointien tulorahoitusprosentit suurissa kaupungeissa ja eräissä Päijät-Hämeen kunnissa:

122 % Nastola
69 % Orimattila
65 % Pori
63 % Hollola
59 % Kuopio
57 % Lahti
55 % Tampere
53 % Turku
48 % Helsinki
47 % Vantaa
44 % Oulu
42 % Asikkala
33 % Hämeenkoski
25 % Espoo
21 % Jyväskylä
19 % Kärkölä

Lahden tästä hyvästä tilanteesta seuraa, että suurten kaupunkien vertailussa Lahti on hyvissä asemissa myös, kun tarkastellaan velkaantumiskehitystä. Jos budjetoitu muutos pitää, ei Lahden lainamäärä kasva ensi vuonna kuin 19 miljoonaa euroa. Se on pienin summa kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Eniten lisävelkaa joutuvat tekemään Helsinki (155), Vantaa (122) ja Jyväskylä (106).

Heikki Helin varmaankin kirjoittaa selvityksestään laajemmin lähipäivinä Etelä-Suomen Sanomissa.

HOLLOJA JA ORIMATTILA
JÄIVÄT ILMAN KÖYHÄINAPUA

Tänään valtioneuvosto myönsi 48 kunnalle harkinnanvaraista rahoitusavustusta, yhteensä 20 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä tätä köyhäinapua saavat Hartola 339 000 euroa ja Artjärvi 143 000 euroa.

Hakijoista jäivät ilman avustusta Hollola (hakemus 2 miljoonaa euroa) ja Orimattila (hakemus 1,5 miljoonaa euroa).

Tämän vuoden normaalit valtionavutkin on nyt laskettu. Asukaslukuun suhteutettuna eniten saa Päijät-Hämeen kunnista Padasjoki, vähiten Hollola. Päijät-Hämeen kunnat saavat valtionosuuksia seuraavasti (miljoonina euroina):

125,7 Lahti (asukasta kohti 1265 euroa)
30,0 Orimattila (1768)
26,9 Heinola (1304)
21,8 Hollola (1013)
15,4 Nastola (1023)
14,3 Asikkala (1652)
10,2 Sysmä (2238)
8,2 Padasjoki (2318)
7,8 Kärkölä (1578)
7,3 Hartola (2053)
3,7 Hämeenkoski (1272)
2,9 Artjärvi (1952)

kari.naskinen@gmail.com

Eduskunnalla ei sananvaltaa

Lehdissä oli pieni uutinen siitä, ketkä tästä eteenpäin huolehtivat valtion omaisuudesta ja sillä pelaamisesta: Finnairin entinen toimitusjohtaja Keijo Suila, Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja Eija Ailasmaa, Suomen Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Jouni Hakala, Koneen pääomistaja Antti Herlin, SAK:n väistyvä puheenjohtaja Lauri Ihalainen, Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen ja Diacorin tuleva toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. He muodostavat valtion sijoitusyhtiön Solidium Oy:n hallituksen.

Solidiumiin siirretään valtion osaomistuksessa olevien suuryhtiöiden osakkeet. Nämä yhtiöt ovat Elisa, Kemira, Metso, Outokumpu, Rautaruukki, Sampo, Sponda, Stora Enso ja Telia-Sonera.

Solidium Oy perustettiin jo 1991, mutta nyt kääritään hihat tosissaan. Yhtiön toimialana on osakkeiden ostaminen ja myyminen. Merkillistä tässä asiassa on, että yhtiö toimii täysin irrallaan eduskunnasta. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnarikin saa vastedes lukea lehdistä, millaisia kauppoja valtio on tehnyt. Näin valtiotakin yksityistetään.

Solidiumin myötä valtion omistajaohjaus heikkenee. Valtion osittain omistamat yhtiöt loittonevat demokraattisen valvonnan ulkopuolelle, sillä ostoja ja myyntejä ei todellakaan tuoda eduskunnan käsittelyyn, eikä Solidiumin toimintaa ohjata eikä valvota ulkopuolelta.

Vai niinkö on, että eduskunta ja hallitus ovat liian heikkoja toimimaan. Näin voi tietenkin päätellä siitä, mitä tapahtui Kemijärvellä. Valtiolla olisi Stora Enson suurimpana omistajana ollut mahdollisuus torjua tehtaan sulkeminen, mutta ei pantu tikkua ristiin. Olisi ollut reilua, että Vanhasen - Kataisen - Häkämiehen hallitus olisi ottanut vastuun Stora Enson päätöksistä.

"Mitä syytä valtion on olla osakkaana yhtiöissä, joissa se ei halua käyttää omistajan valtaa", kysyy Teollisuuden keskusliiton ja STK:n entinen toimitusjohtaja Timo Laatunen Kanavan 75-vuotisjuhlanumerossa (2/2008).

Onko pörssipeluri Solidium parempi tällaisissa tilanteissa?

kari.naskinen@gmail.com

Demokraateilla edessään Yhdysvalloissa pitkä voittoisa aika

Rauhan- ja konfliktin-tutkimuskeskuksen amanuenssi Unto Vesa Tampereen yliopistosta pitää mahdollisena, että Demokraattisella puolueella on Yhdysvalloissa edessään vuosikausien menestys. Vesa perustaa näkemyksensä presidentinvaalien tulokseen:

"Oli merkittävää, että ensi kertaa äänestäneistä 70 prosenttia äänesti Barack Obamaa. Jos Obama onnistuu, tämä todennäköisesti suosii demokraatteja pitkälle tulevaisuudessa", sanoi Vesa, joka esitelmöi Lahden Paasikiviseurassa.

Vesa on Lahden lyseon poikia. Nykyisin hän toimii myös kansainvälisen rauhantutkimusjärjestön International Peace Research Associationin (IPRA) hallituksen jäsenenä ja sen nimityskomitean puheenjohtajana.

Unto Vesa sanoi, että Obaman menestys presidenttinä on kiinni monesta asiasta:

1. Irak. Tavoite on, että USA:n joukot ovat pois Irakista 2011. Jos tavoite täyttyy, tämä asia on kunnossa. (Tiedätteko muuten, mitä nimitystä Amerikassa käytetään Irakin sodasta? - Operaatio Irakin vapauttaminen, Operation Iraq Liberation, lyhenne OIL.)

2. Afganistan. Sinne suunnataan lisää resursseja, mutta ongelma on, että Afganistanin tilanteeseen ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua. Tukea Obama odottaa varsinkin Saksalta ja Ranskalta.

3. Iranin ydinohjelma. Iran on allekirjoittanut ydinsulkusopimuksen, jonka mukaan maa ei saa hankkia ydinaseita. Maan johto on virallisesti julistanut, että se vastustaa ydinaseita. Iran sanoo rikastavansa uraania käytettäväksi ydinpolttoaineena, mutta monet Iranin ydinohjelman piirteet viittaavat ydinaseen kehittelyyn. Vuonna 2002 USA väitti Iranin kehittävän ydinasetta, kun Iranin oppositiojärjestö MEK:iin kuuluva terroristi ja aktivisti Alireza Jafarzadeh oli kertonut Natanzin rikastamosta ja Arakin raskasvesilaitoksesta, ja 2003 löydettiin Iranista jäänteitä korkearikasteisesta uraanista.

4. Venäjä. Obaman linjanveto vielä auki.

5. Ilmasto- ja energiapolitiikka. Obama korostaa ympäristöteknologian tärkeyttä ja öljyriippuvuuden vähentämistä, mutta tuotti pettymyksen jo ennen virkaan asettumistaan ilmoittamalla, että öljy-yhtiöiden erikoisverosta luovutaan.

6. Aseidenriisunta. George W. Bushin aikana on kaikissa kysymyksissä menty taaksepäin. Nyt on kuitenkin New York Times kertonut, että Obama tulee tekemään asevarusteluun supistuksia.

7. YK. Obaman ensimmäisten linjausten mukaan USA tulee aktivoitumaan YK-politiikassaan. Tästä on jo osoituksena YK-suurlähettilääksi nimitetyn Susan Ricen nimittäminen myös presidentin kabinetin jäseneksi, siis tärkeään sisäpiiriin.

8. Talous. Yksi avainkysymys on autoteollisuus - vieläköhän sitä on Obaman asettuessa presidentiksi? Entä turvautuuko Obama protektionismiin eli tuontirajoituskeinojen käyttöönottoon lähinnä japanilaisia autoja vastaan? Obaman tuleva hallinto on kaavaillut 700 miljardin dollarin talouspoliittista elvytyspakettia, mutta talouden heikkenemisen takia elyvytykseen joudutaan käyttämään tuntuvasti enemmän rahaa kuin nykyiset ennusteet olettavat.

"Todella suuria muutoksia odottaneet ovat kuitenkin jo pettyneet, kun Obama on valinnut rinnalleen myös Bushin hallinnon virkamiehiä", sanoi Vesa, ja salissa luentoa kuunnelleesta yleisöstä jo ilmaistiinkin pettymys siitä, että Obama antaa puolustusministeri Robert Gatesin jatkaa tehtävässään.

Entä ulkoministeri Hillary Clinton, joka aikoinaan senaatissa äänesti Irakiin hyökkäämisen puolesta?

kari.naskinen@gmail.com

Iisalonkatu

Lahtelaisessa sotaveteraanityössä suurimman työn tehnyt Mauno Uusitalo (1922 - 2007) sai toissa viikolla muistomerkin Asematorille. Nyt on lähdetty virittelemään hanketta nimikkokadun saamiseksi Mannerheim-ristin ritarille Pentti Iisalolle (1920 - 2008).

Iisalonkatu olisi hieno kunnianosoitus, mutta ei perusteltu. Iisalo ei ollut edes syntyperäinen lahtelainen, oli syntynyt Toijalassa, asunut sen jälkeen Kuopiossa, käynyt koulunsa Tampereella, työskennellyt sitten Mikkelissä ja muuttanut Lahteen vasta paljon sotien jälkeen. Jos näitä ritareita halutaan Suomen johtavassa sotamuistomerkkien kaupungissa huomioida, ansaitsisivat omat katunsa ennen Iisaloa lahtelaiset Mannerheim-ristin ritarit, lentomestari Viljo Salminen (1905 - 1991) ja kapteeni Toivo Honkaniemi (1908 - 1995).

Lahdessa ei katuja ole kovin paljon täkäläisille merkkimiehille nimetty. Ovat sentään Fellmaninkatu ja Paasikivenkatu. Paikallisten poliittisten henkilöiden nimiin ei katuja ole pantu. Vaikka ovathan sentään Katajakatu Kivimaan päällä ja Salmenkatu Venetsiassa. Seppo Välisalo puolestaan asuu nykyisin nimikkokadullaan Seponkadulla.

(Milloinhan Lahteen saadaan ensimmäinen rauhanpatsas?)

kari.naskinen@gmail.com

Maakuntapuuhasteluun kyllä rahaa riittää

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Juurola (SDP) ihmettelee, mihin vielä tarvitaan miljoonia euroja, kun selvitetään vireillä olevaa kuntaliitosta. Ulla Juurola kirjoittaa asiasta kunta-liitoshankkeen Uusi kunta -internetsivulla:

"Päijät-Hämeen liito on varannut tuleviin rakenneselvityksiin kolme miljoonaa euroa. Minun on hyvin vaikea käsittää, mihin niin paljon rahaa tarvitaan, vaikka lisäselvityksiä vielä onkin tehtävä. Sen sijaan nuo kolme miljoonaa euroa tulisi hyvinkin käyttää Vesijärven rantojen haja-asutuksen saamiseksi vesi- ja viemäriverkostoon. Se olisi parasta Vesijärven suojelua ja hyvää maakuntapolitiikkaa."

Ei tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun maakuntaliiton rahankäyttö ihmetyttää. Viimeksi on tullut ilmi, että maakuntahallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nostetaan 4800 eurosta 9000:een.

Kaikki tietävät, että esimerkiksi Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja jäsenyys ovat paljon enemmän työllistäviä kuin maakunnalliset puuhastelut. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio tulee ensi vuonna olemaan 6200 euroa.

Maakuntaliiton kanssa samalla linjalla on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Myös sen hallituksen puheenjohtajan palkkio nousee 4800:sta 9000:een. Yhtymävaltuustossa korotuksesta päätettiin äänin 106 - 93.

Maakunnalliset organisaatiot ovat siinä mielessä eri asemassa kuin kunnalliset, että niitä koskeva julkinen ja kansalaiskontrolli on vähäisempää. Osalla niistä on tärkeitä tehtäviä ja niissä liikutellaan isoja rahoja, mutta aika lailla ne pääsevät toimimaan kuin "herran kukkarossa". Eipä juuri näy yleisönosastokirjoituksia, vaikka mitä tehtäisiin näissä maakuntaelimissä.

Eikä tästä ole kuin puoli vuotta, kun Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä aiottiin valtuustokin kokonaan poistaa häiritsemästä yhtymän toimintaa. Se hanke sentään saatiin torjutuksi, kun kehittymässä olleen tilanteen huomasivat lähinnä Lahden ja Nastolan sosiaalidemokraatit.

kari.naskinen@gmail.com

Lahden menestyjät

Kauppalehti on taas tehnyt paremmuusjärjestyksen menestysyrityksistä. Järjestys syntyi tilinpäätöstiedoista 6/2007 - 12/2008; niiden perusteella yritykset pantiin paremmuusjärjestykseen KL-pisteiden avulla. Nämä luokituspisteet laskettiin usean eri tunnusluvun pohjalta: yritys on menestyvä, jos sen kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kunnossa. Luokituksessa käytetyt tunnusluvut pyrittiin valitsemaan mahdollisimman toimialariippumattomasti. Jos pisteet olivat yhtä hyvät, ratkaisi sijoitetun pääoman tuotto.

Lahtelaisia yrityksiä ei ole 200 parhaan joukossa. Paras lahtelainen on Lahden Lämpökäsittely -konserni. Siihen kuuluvia yrityksiä ja toimipisteitä on Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Yritykset toteuttavat lämpökäsittelytyöt asiakkaiden antamien arvojen mukaisesti noudattaen ISO 9000 -laatujärjestelmää. Yritysryhmään kuuluu sisaryrityksenä myös lämpökäsittelylaitteita valmistava Heatmasters Oy.

Sadan menestyneimmän lahtelaisen joukossa ovat myös Kemppi, Peikko Group ja BE Group, jotka viime aikoina ovat ilmoittaneet irtisanomis- tai lomauttamisuhkista. Sen sijaan yt-neuvottelut aloittanut Vaahto Group ei ole listalle päässyt.

Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen kiinnittää tämän päivän lehdessä huomiota siihen, miten firmat vuosikertomuksissaan ja muissa yhteyksissä hanakasti kehuvat henkilöstöpolitiikkaansa. Vaahtokin kertoo, että konserni panostaa pitkäjänteisesti henkilöstönsä kehittämiseen.

"Työttömyys kehittää ainakin pitkäjänteisesti kärsivällisyyttä. - - - Yhtiöiden tohinalla laatimat arvot, missiot ja visiot ovat surkuhupaisaa luettavaa. Katteettomat korulauseet ja tehokas henkilöstöpäällikkö tulevat yhtiölle aina halvemmaksi kuin työpaikkojen säilyttäminen huonoinakin aikoina", kirjoittaa Mäkinen.

Kannattaa ottaa vähäksi aikaa pois sieltä firmojen seiniltä ne kehystetyt taulut, joissa yrityksen arvoista puhutaan.

PELICANS PAREMPI
KUIN KÄRPÄT

Lahden Pelicans Oy on valtakunnallisella listalla sijalla 5297. Esimerkiksi Oulun Kärpät Oy:n sijaluku on 5713. Pelicansilla on pienempi liikevaihto, mutta se teki viime tilikaudella nettotulosta 120 000 euroa, Kärpät teki nollatuloksen. Pelicans-yhtiössä sijoitetun pääoman tuotto oli 22,3 %, Kärpillä vain 0,1 %. KL-pisteitä Pelicans sai 52, Kärpät 50.

Lahden sata menestyjää paremmuusjärjestyksessä:

Lahden Lämpökäsittely
Nostera-konserni
Vuoripoika Oy
Lem-Kem Oy
Metallituote Summanen Oy
Oy Biofincon Ab
LBC Finland Oy
EFG Tuolituotanto Oy
TMT. Malinen
Makron Engineering Oy
Nor-Maali Oy
Entop Oy
HK-Kinhar Oy
Kemppi-konserni
Päijät-Visio Oy
Osuuskunta Meriasennus
Termopoint Oy
Marakon-konserni
Electro Waves Oy
Kemecweld Oy
Ramtec Oy
Ramboll Analytics Oy
Esa Lehtipaino Oy
Mäkelän Sähkö Oy
Suomen Hiiva Oy
Hong Kong Lahti Oy
Teknoware-konserni
Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet
Electrosys Oy
LK Kiinteistöpalvelut Oy
Rakennustoimisto KI-VI Oy
Originator Oy
Velj. Wahlsten Oy
Lahden Silmäasema Oy
Pilkington Lahden Lasitehdas Oy
Lasimies-konserni
Rauno Laulumaa Oy
PHP Holding -konserni
NIKA-Lasitus Oy
Lahtihela Oy
Finnsonic Oy
Hotelli Salpaus Lahti Oy
Jartek-konserni
Firecon Oy
Oy Woodim Finland Ltd
Viherpalvelut Hyvönen Oy
Vesihaka Oy
Lahti Dry Mix Oy
Elprintta Oy
JJ-Market Oy
Jartek Mekano Oy
Lainpelto Oy
Lahden Kestobetoni Oy
Oy Josef Kihlberg Ab
Univer Oy
Vihanneskolmio Oy
Salpausselän Rakentajat Oy
Rengastoppi Oy
Flexolahti-konserni
Kemppikoneet Oy
Skydda Suomi Oy
LE-Sähköverkko Oy
Penope-konserni
Finnlähde Oy
Thomart Oy
Lahti Energia
Kuusitunturi Lahti Oy
Kai Laaksonen -konserni
AH-Tupa Oy
Volar Plastic Oy
Auto Saarinen Oy
Merivaara konserni
Marron Wood Finland Oy
Maansiirto Marttunen -konserni
Biaxis Oy Ltd
Lahti Aqua Oy
Superkangas-konserni
Peikko Group
Kenkä-Alliance Oy
Corenso United Oy
Esa-konserni
Lattia-Miredex Oy
Kolibri Star konserni
Peltosen Puutavara Oy
Eskatil Oy
Tonttilan Nosto ja Kuljetus Oy
Ilmarex Oy
Esa Jakelut Oy
Lehkopel Oy
BE Group Oy
Kone Boss Oy
Oy Finn-Tack Ltd
Stopteltat Oy
RSP-Lahti Oy
Uusiomateriaalit Recycling Osakeyhtiö Ltd
Lahden LVI-Talo Oy
Eurokangas Oy
MEG Power Oy
Esan Kirjapaino Oy

kari.naskinen@gmail.com