perjantai 22. elokuuta 2025

Punaiset tavoittaneet valkoisia, mutta ei tarpeeksi



Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoi puolueen kesäkokouksessa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomi herää vasemmalta. Ei herää. Vaikka kahden vasemmistopuolueen yhteinen kannatus on edellisistä vaaleista noussut tuoreimpaan galluppiin 25 prosentista 35,2 prosenttiin, niin matkaa 50 prosentin ylittämiseen on liikaa. Mutta riittäisikö, jos mukaan laskettaisiin monien mielestä vasemmistolaista politiikkaa harjoittavat vihreätkin, joiden keralla punavihreä blokki olisi 2,5 vuodessa parantanut kannatustaan 34 prosentista 43,5 prosenttiin?


Tälle punertavalle kehitykselle on kuitenkin stoppinsa, sillä Evan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 68 prosenttia suomalaisista kannattaa markkinataloutta. Tässä luvussa on jo paljon sosiaalidemokraattienkin äänestäjiä, sillä oikeistodemarien osuus SDP:ssä on selvästi noussut.

Helsingin Sanomissa olikin keskiviikkona iso otsikko, jossa kysyttiin ”onko SDP mennyt liian oikealle, Matias Mäkynen?” Mäkynen on puolueen varapuheenjohtaja, joka kuuluu selvästi siihen vasempaan laitaan. Aivan suoraa vastausta Mäkynen ei antanut, mutta kyllä tiedetään, että tätä mieltä hän on.

Tilastoa esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän jakautumisesta ei voi tehdä, mutta noussut se tietysti on. Paavo Lipposen pääministerikausina 1995 - 2003 puolue omaksui eräänlaista kolmannen tien politiikkaa, joka korosti talouskasvua, mikä vahvisti oikeistodemarien asemaa. Eikä sosialismista enää paljon huudella, vaikka puolueen periaatejulistuksessa edelleen ilmaistaan huoli kapitalismin perusominaisuuksista, joiden vuoksi varallisuuden ja markkina-aseman tuoma valta keskittyy porvareille. Tämän tekstiosan jälkeen sanotaan kerran sosialismi-sanakin: ”Demokraattinen sosialismi pyrkii edelleen paitsi talouden, myös työelämän ja muiden elämänalueiden jatkuvaan kansanvaltaistamiseen avoimuutta lisäämällä ja määrittämällä pelisääntöjä, joilla markkinat toimivat.”

Muutos on joka tapauksessa ollut iso, kun tiedetään, että sotien jälkeen
SDP:n ohjelma oli selvästi sosialistinen, ja puolue edusti silloin Sosialistisessa Internationaalissakin vasenta laitaa. Vieläkin Suomen sosialidemokraattinen puolue on SI:n jäsen ainoana pohjoismaisena puolueena, ollut sen perustamisesta 1899 alkaen.

Voimaakkasti SI:ssä toimi aikoinaan Kalevi Sorsa, ja hänen erityisavustajansa Pentti Väänänen oli SI:n pääsihteeri 80-luvulla.

Arvioidaan nyt kuitenkin: oikeistodemareita eduskuntaryhmässä on vähintään 40 prosenttia, mutta voi se olla 60 prosenttiakin. Tarkempaa arviota on vaikea tehdä, koska tämä jako vaihtelee asiayhteyksien mukaan. Puolueen hinautumista kohti oikeistoa kuvasi sekin, että 2023 valittiin puheenjohtajaksi Antti Lindtman. Puoluekokouksen neuvoa-antaneessa äänestyksessä Lindtman sai 78 prosenttia äänistä ja Krista Kiuru 22 prosenttia.

Suomen lipun väriä ei kuitenkaan tarvitse seuraavien vaalien jälkeen vaihtaa. Kuvassa on lippu, jota 1800-1900-lukujen taitteessa ehdotettiin valtiolipuksi. Joissain autonomian ajan virallisissa tilaisuuksissa sitä käytettiinkin, mutta kansalaissodan takia se menetti suosionsa.

kari.naskinen@gmail.com