Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helin on laatinut suurten kaupunkien talousvertailuja vuodesta 1993 alkaen. Kun Helin on nyt vertaillut kaupunkien ensi vuoden talousarvioita, tilanne on harvinaisen vaikea, kuten hän kirjoittaa:"Tuskin kertaakaan aikaisemmin talousarvioita on tehty näin vaikeasti arvioitavissa oloissa. Arviot kansantalouden kehityksestä ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta. Lomautettujen ja irtisanottujen määrä on kasvanut koko ajan. Suurten kaupunkien talousarvioiden valmistumisajankohdasta johtuen niiden perustana olevat arviot ovat erilaiset."
Tämän takia joudutaan kunnissa tekemään lisätalousarvioita hyvinkin nopeasti.
Epävarmuutta tulevasta kehityksestä ja vertailun ongelmista kuvaa Helinin yhteenvedon tämänkertainen nimikin: Arvioita ja arvauksia. Samaan alaspäinmenoon ja kuvan epätarkkuuteen viittaa kansikuvakin, jossa mäkihyppääjän Jari Puikkosen mukaan nimettyä lumiukkoa esittävä jouluvalo laskee mäkeä Aleksanterinkadulla itsenäisyyspäivän paraatin aikaan.
Talousarvioiden vertailu on muutenkin vaikeutunut vuosien varrella toimintojen organisointierojen kasvaessa. Tärkeintä talousarvioyhteenvedoissa on kuitenkin hahmottaa kehityssuuntaa eikä määritellä kaupunkien millintarkkaa asemaa suhteessa toisiinsa.
Yksi hyvä mittari on, kun verrataan kuntien tulorahoituksen riittävyyttä vertaamalla vuosikatetta investointien omahankintamenoon. Tulorahoitus-tunnusluku (%) kertoo sen, paljonko investointien omahankintamenoista pystytään kattamaan tulorahoituksella. Loppu on rahoitettava velalla, käyttöomaisuuden myynnillä tai kassavarojen määrää vähentämällä. Tässä vertailussa Lahti kuuluu parhaaseen kärkipäähän, vaikka Lahden kaupungin investointiohjelma onkin ennätyksellisen iso. Lahden kohdalla tulorahoitusprosentti on 57, kun kymmenen suurimman kaupungin keskiarvo on 45.
Seuraavassa investointien tulorahoitusprosentit suurissa kaupungeissa ja eräissä Päijät-Hämeen kunnissa:
122 % Nastola
69 % Orimattila
65 % Pori
63 % Hollola
59 % Kuopio
57 % Lahti
55 % Tampere
53 % Turku
48 % Helsinki
47 % Vantaa
44 % Oulu
42 % Asikkala
33 % Hämeenkoski
25 % Espoo
21 % Jyväskylä
19 % Kärkölä
Lahden tästä hyvästä tilanteesta seuraa, että suurten kaupunkien vertailussa Lahti on hyvissä asemissa myös, kun tarkastellaan velkaantumiskehitystä. Jos budjetoitu muutos pitää, ei Lahden lainamäärä kasva ensi vuonna kuin 19 miljoonaa euroa. Se on pienin summa kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Eniten lisävelkaa joutuvat tekemään Helsinki (155), Vantaa (122) ja Jyväskylä (106).
Heikki Helin varmaankin kirjoittaa selvityksestään laajemmin lähipäivinä Etelä-Suomen Sanomissa.
HOLLOJA JA ORIMATTILA
JÄIVÄT ILMAN KÖYHÄINAPUA
Tänään valtioneuvosto myönsi 48 kunnalle harkinnanvaraista rahoitusavustusta, yhteensä 20 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä tätä köyhäinapua saavat Hartola 339 000 euroa ja Artjärvi 143 000 euroa.
Hakijoista jäivät ilman avustusta Hollola (hakemus 2 miljoonaa euroa) ja Orimattila (hakemus 1,5 miljoonaa euroa).
Tämän vuoden normaalit valtionavutkin on nyt laskettu. Asukaslukuun suhteutettuna eniten saa Päijät-Hämeen kunnista Padasjoki, vähiten Hollola. Päijät-Hämeen kunnat saavat valtionosuuksia seuraavasti (miljoonina euroina):
125,7 Lahti (asukasta kohti 1265 euroa)
30,0 Orimattila (1768)
26,9 Heinola (1304)
21,8 Hollola (1013)
15,4 Nastola (1023)
14,3 Asikkala (1652)
10,2 Sysmä (2238)
8,2 Padasjoki (2318)
7,8 Kärkölä (1578)
7,3 Hartola (2053)
3,7 Hämeenkoski (1272)
2,9 Artjärvi (1952)
kari.naskinen@gmail.com
