Kirjastossa osui kohdalle mielenkiintoiselta vaikuttava kirja Miten säilyttää äly älymaailmassa (Terra Cognita, 2022). Takasivulla sanottiin, että kirjoittaja on maineikas psykologi Gerd Gigerenzer, Saksan ja USA:n tiedeaketemioiden jäsen. Vasta kotona huomasin tuon vuosiluvun 2022, ja lopulta se osoittautui todisteeksi kirjan vanhentuneisuudesta. Yli 300-sivuisessa kirjassa nimittäin käsitellään tekoälyä vain kolmella sivulla, eli kolmessa vuodessa on tällä alalla tapahtunut niin paljon, että kirja oli jäänyt ajasta jälkeen.
Samalla kirjastokäynnillä lainasin fil. tri Pauli Arolan ajatelmakirjan Januksen kahdet kasvot, jonka Samuli Parosen seura oli julkaissut tänä vuonna. Siinä tekoälyä käsitellään paremmin kuin tohtorin kirjassa. Arola pohtii, mitä enää puuttuu, kun tekoäly enenevässä määrin johtaa maailmaa. Mikä jää rooliksi ajattelevalle ihmiselle, joka ainakin teoriassa tuntee vastuuta teoistaan. Mikähän olisi tulos, jos Trump ja Putin antaisivat Alaskassa neuvottelu- ja päätösvaltuudet omille tekoälylaitteilleen ja menisivät itse naapurikabinettiin kahville? Vai avaisiko tekoälyn avaimet oven globaaliin tuhoon, kuten Arola kysyy.
Tekoäly ja koko internet ovat kyllä käteviä tuttavia. Viimeksi tänä aamuna kahvipöydässä tuli puheeksi, säilyisikö Petteri Orpon hallituksella eduskunnan enemmistön kannatus, jos varsinainen sivistyspuolue RKP jättäisi sivistymättömyyteen profiloituneen persukokoomuksen hallituksen. Ei säilyisi, koska RKP:n poistuminen nostaisi oppositon paikkamäärän eduskunnassa 101:een. Tämän tiedon Ulla pöydän puolelta tarkisti puhelimestaan 10 sekunnissa. Sen sijaan kristillisiä on vain viisi, joten niistä ei ole hyötyä hallituksessa eikä oppositiossa.
Mistä tämän tiedon siinä aamulla heti olisi saanut ennen ns. älypuhelimia? Muutenkin ihmisten toiminta on tällaisen kehityshyppäyksen takia muuttunut sillä tavalla, että aika on tullut ikään kuin nopeammin ohimeneväksi, ja jos se ehtii vilahtaa ohi, menetetään kai jotain oleellista. Tämän ovat saaneet aikaan tietokoneet ja ”älylaitteet”, joita jatkuvasti tehdään nopeammiksi.
Puoli vuosisataa sitten Juha Mieto hävisi Thomas Wassbergille 15 km:n hiihdossa sekunnin sadasosalla, minkä jälkeen sääntöjä muutettiin, koska sadasosan tarkkuudella tuloksen mittaaminen katsottiin plkunviilaamiseksi ja siirryttiin takaisin kymmenesosatarkkuuteen. Yleensä kuitenkin vauhti vain kiihtyy, kuten Matin ja Tepon laulussakin sen jälkeen, kun Portion Boys tuli mukaan. Enää sadasosastakaan ei ole mihinkään, kun aikaa lasketaan jossakin jo nanosekunneissa. Googlelta tai tekoälyltä voi kysyä, paljonko se on.
Teknisluontoinen älyteknologia joka tapauksessa myös lisääntyy vauhdilla. Elon Musk tekisi liikenteen kokonaan automaattiseksi. Turvallisemmin se niin toimisikin, koska autot alkaisivat itsenäisesti liikkua yhtä hyvin liikennesääntöjä noudattaen kuin Woltin ruokalähetyksiä asiakkaille kuskaavat robottikärryt.
Jo nyt autoissa on sellaista automatiikkaa ja valvontaa, että ainakin periaatteessa liikenne tulee koko ajan turvallisemmaksi. Kaistavahdit huolehtivat ajajan pysymisestä hereillä ja auton pysymisestä omalla kaistallaan; minäkin saan jo vanhan polttomoottoriautoni kojelaudan näyttöön kahvikupin kuvan ja neuvon tauon pitämisestä, jos olen ajanut kaksi tuntia yhtä soittoa. Tulevaisuudessa ajotietokoneet, joita ei saa pois päältä kytketyiksi, tekevät ilmoituksen poliisille kuskin kaahattua ylinopeutta, ajettua punaista päin, jättämällä turvavyön kiinnittämättä jne.
Tuon kahvipaussia ehdottavan kaltaista hyvinvointineuvontaa antaa nykyisin myös Chat GPT, joka muistuttaa tauon pitämisestä, jos on touhunnut tekoälyn kanssa jo pitkään. Toivottavasti televisioihin ei kuitenkaan lisätä tuollaisia neuvojia, jotka voisivat vaikka sammuttaa telkkarin viiden tunnin katsomisen jälkeen.
KUINKAHAN TEKOÄLY
PÄRJÄÄ VEDONLYÖNNISSÄ?
Meillä menee sukulaisten kesken joka vuosi jääkiekon SM-liigaa koskeva Liigapörssi-nettipeli. Jokainen valitsee omaan joukkueeseensa kuusi pelaajaa, joita saa kauden aikana vaihtaa paremmiksi katsomiinsa tiettyjen rajoitusten mukaan. Eilen makkaraa grillatessamme yksi lapsenlapsi kertoi, että hän antaa tekoälyn hoidettavaksi koko ensi kauden. Saa nähdä, miten Olivia pärjää tekoälyjokkueellaan meille jääkiekosta kaiken tietäville.
Kirjassa Gerd Gigerenzer kertoo IBM:n Watson-supertietokoneen voittaneen Ken Jenningsin kuuluisassa Jeopardy-visailuohjelmassa. Jennings tunnetaan visailuvoitoistaan ja myöhemmin Jeopardyn isäntänä.
Jo 90-luvun lopulla IBM:n Deep Blue -tietokoneohjelma voitti shakissa Garri Kasparovin, ja muutama päivä sitten oli uutinen, että Open AI:n kehittämä Chat GPT oli voittanut shakissa Elon Muskin Grok-tekoälyohjelman.
Vastustustakin koko tämä touhu nostattaa. Pelätään syystäkin, että netissä toimivat systeemit tarkkailevat meitä ja ottavat tietoja ylös. Kun Australiassa toteutettiin väestönlaskenta netissä, yli 70 000 ihmistä ilmoitti uskonnokseen piruuttaan ”Jedi” (Tähtien sota -elokuvan mukaan).
Näin tilanteet silti ovat. Gigerenzerin kirja alkaa 7-vuotiaan pojan kysymyksestä isälleen: ”Iskä, kun olit nuori ennen tietokoneita, miten pääsit internettiin.”
Entä onko niin kuin Arola vähän eppäilee: oletko luovuttanut tekoälylle omaa valinnanvapauttasi ja harkintavaltaasi?
kari.naskinen@gmail.com
