Terveyskeskuksista on
paljon vitsejä ja vielä enemmän surkuhupaisia tapauksia
todellisuudesta. Tuli nyt testatuksi.
Mittasin
verenpaineeni 30 vuoden tauon jälkeen. Koska se vaikutti vähän
liian korkealta, soitin terveyskeskukseen. Parin tunnin kuluttua
sieltä soitti terveydenhoitaja, jolle kerroin asiasta. Okei, helppo
juttu, verenpainelääkettä. Se vain jäi ihmetyttämään, että
yhtään kysymystä terveydenhoitaja ei tehnyt, riitti kun kerroin
parina päivänä mittauksissa saamani tulokset.
Terveydenhoitajaa
ei siis pätkääkään kiinnostanut, painanko 120 vai 60 kiloa,
poltanko askin päivässä, ryyppäänkö jatkuvasti, syönkö vain
lihaa, harrastanko ollenkaan liikuntaa jne. Luulisi tällaisilla
asioilla olevan jotain merkitystä. Mutta ei mitään, ei muuta kuin
hakemaan apteekista verenpainelääkettä. Meninkin, mutta ei ollut
apteekkiin tullut sähköistä lääkemääräystä siihen
kellonaikaan, minkä jälkeen ne piti sieltä käydä ostamassa.
Seuraavana päivänä onnistui.
Seuraava ohje oli, että
kuukauden kuluttua pitää käydä verikokeessa ja on soitettava sen
jälkeen taas terveyskeskukseen. Menin laboratorioon, mutta ei
onnistunut, koska en ollut noudattanut 10-12 tunnin syömättömyyttä.
En ollut, koska terveyskeskuksesta en tällaista paasto-ohjetta ollut
saanut. Eli tämäkin reissu uusiksi seuraavana päivänä.
Seuraavana päivänä soitin sovitusti
terveyskeskukseen. Kävi ilmi, että verenpaine alkoi olla kunnossa,
mutta verikokeen mukaan veren sokeripitoisuus oli sallitun
ylärajalla. Tähän terveydenhoitaja neuvoi, että on kiinnitettävä
huomiota elämäntapoihin ja ruokavalioon. Taaskaan ei yhtään
kysymystä siitä, milainen äijä olen, millaisia elämäntapani ja
syömiseni ovat. Eikä myöskään minkäänlaisia ohjeita niistä
elämäntavoista ja ruuasta. Olisin tietenkin voinut kysyä, mutta
ihan piruuttani kokeilin, miten siellä potilaaseen suhtaudutaan. Ei
suhtauduttu – tämä mikään palveleva puhelin ole, ottakoon ite
selvää.
Taas piti joka tapauksessa mennä apteekkiin,
koska nyt se tulosta tuottanut verenpainelääke piti uusia ja
terveydenhoitaja neuvoi, että mene hakemaan se kello 16:n jälkeen.
Menin, mutta taas sama juttu eli lääkemääräystä ei ollut
terveyskeskuksesta tullut. Eikä tässäkään vielä kaikki, vaan lääkemääräys ei ollut tullut apteekkiin seuraavanakaan päivänä.
Onneksi en asu bussimatkan
päässä apteekista ja laboratoriosta. Joka tapauksessa onhan tämä
toiminta pahasti pielessä. Vai niinkö tosiaan on, että tärkein
tavoite onkin ohjata kuntalaiset yksityislääkäreille? Näin kyllä
jo neuvotaankin; yhdelle kaverilleni terveydenhoitaja oli suoraan
sanonut, että kannattaa mennä yksityiselle puolelle, kun heillä on
terveyskeskuksessa nyt ruuhkaa.
Eli ensin maksetaan
veroja, joilla terveyskeskukset ylläpidetään ja sitten pitäisi
maksaa lisää Mehiläisen tai Terveystalon palveluista. Ei ihme, että
verenpaine nousee terveyskeskuksen ala-arvoisen toiminnan takia ja varsinkin, kun verenpainelääkettä ei ole kahteen vuorokauteen ollut.
kari.naskinen@gmail.com
