Taas eilen oli lehdissä nimiluettelo niistä, jotka itsenäisyyspäivänä saavat
vapaudenristin kunniamerkit. Niiden takana on varsinaisesti valkoisten
lahtareiden perustama ritarikunta, joka jakaa merkkejään itsenäisyyspäivänä ja
puolustusvoimien lippujuhlapäivänä kesällä. Ritarikunta perustettiin
maaliskuussa 1918, kun kansalaissota oli käynnissä. Valkoisten sotapäällikkö Gustaf Mannerheim nostatti joukkojensa
taistelutahtoa ottamalla itse vastaan ensimmäisen vapauden suurristin.
Todellisuudessa kysymys oli tuossa vaiheessa ns. vapaussodan ansiomerkistä. Kun
sisällissota oli ohi ja punaisia teloitettu tarpeeksi, sai vapausristin myös
kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz,
jonka johtamien saksalaisjoukkojen avulla valkoiset olivat saavuttaneet
voittonsa.
Näiden lahtarimerkkien jakaminen lopetettiin kuitenkin seuraavana vuonna 28.1.1919, kun kansalaissodan alkamisesta oli kulunut vuosi. Valkoiset tietenkin pitivät juhlansa, mutta liian nololta olisi tuntunut ritarimerkkien paneminen rintaan. Vasta joulukuussa 1939 otettiin merkit uudelleen käyttöön, kun talvisota vaati kaiken mahdollisen.
Sotien jälkeen lahtarimerkkejä suostuivat ottamaan vastaan myös vasemmistolaiset. Seuraava vaihe oli, että Urho Kekkonen sai tarpeekseen koko touhusta ja keskeytti merkkien jakamisen 1960. Vanha sotajermu Mauno Koivisto päätti vaihteeksi 1989 kumota Kekkosen päätöksen. Näin tämä toimii, koska ritarikunnan suurmestari on tasavallan presidentti.
Oman suhtautumistapansa osoitti Tarja Halonen, joka 2002 myönsi valkoisen armeijan merkin sivaripasifistille, professori Raimo Väyryselle.
kari.naskinen@gmail.com
Näiden lahtarimerkkien jakaminen lopetettiin kuitenkin seuraavana vuonna 28.1.1919, kun kansalaissodan alkamisesta oli kulunut vuosi. Valkoiset tietenkin pitivät juhlansa, mutta liian nololta olisi tuntunut ritarimerkkien paneminen rintaan. Vasta joulukuussa 1939 otettiin merkit uudelleen käyttöön, kun talvisota vaati kaiken mahdollisen.
Sotien jälkeen lahtarimerkkejä suostuivat ottamaan vastaan myös vasemmistolaiset. Seuraava vaihe oli, että Urho Kekkonen sai tarpeekseen koko touhusta ja keskeytti merkkien jakamisen 1960. Vanha sotajermu Mauno Koivisto päätti vaihteeksi 1989 kumota Kekkosen päätöksen. Näin tämä toimii, koska ritarikunnan suurmestari on tasavallan presidentti.
Oman suhtautumistapansa osoitti Tarja Halonen, joka 2002 myönsi valkoisen armeijan merkin sivaripasifistille, professori Raimo Väyryselle.
kari.naskinen@gmail.com
