Pieninä palasina on leipä maailmalla

Aavehallin lavalla Vierumäellä ensi tiistaina laulaa solistina Mikko Järvinen, joka samana päivänä täyttää 75 vuotta. Mikko Järvinen on niitä pitkän linjan laulajia, jotka eivät koskaan ole saaneet levyjään listojen kärkipaikoille, mutta jotka lavoilla kävijöille ja vanhan tanssimusiikin ystäville ovat tuttuja. Pitkää päivää on vain tehtävä, sillä hänenkin uraansa liittyy Tapio Rautavaaran Juokse sinä humman sanoituksen säe: ”voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla”. Tosin en tunne Järvistä paremmin, ja hän on tehnyt pitkän päivätyön muissakin ammateissa, joten ehkä keikkailemiseen on syynä puhtaasti vain rakkaus laulamiseen.

Ei Mikko Järvinen tänäkään vuonna tee kuin yksitoista lavakeikkaa, joista tämä tiistain 4.12. reissu Heinolaan on pisin. Tällaisille esiintyville taiteilijoille oikea esitystilanne on aina se paras. Tämän vuoden kohokohta oli ”Kultsan tanssien” 60-vuotisjuhlarevyy maaliskuussa Helsingin Kulttuuritalossa, jossa muina esiintyjinä olivat mm. Vieno Kekkonen ja Eino Grön.

Järvisen pitkä ura kuvaa hyvin sitä, miten muusikoiden leipä monesti tosiaankin on pätkätöiden pieninä palasina maailmalla. Tästä tämä juttuni nyt.

Olen tutustunut Järvisen esityksiin Salix-yhtiön levyjen avulla. Salix on yli 15 vuoden ajan julkaissut sellaisia vanhoja iskelmiä, joita aiemmin ei ole cd-levyille tehty, ja olen saanut näitä levyä Salixin toiminnassa mukana olleelta vanhan tanssimusiikin tietopankilta Hannu Saariselta. Neljällä Järvisen levyllä on hänen laulujaan vuosilta 1973-89. (Vuonna 2017 Salix muuttui Ajorytmi-myyntiyhtiöksi, mutta levymerkki FINO jatkuu.)

Jo aikaisemminkin Mikko Järvinen ehti levyttää, sillä 1964 hän pääsi Dallapén solistiksi edellisvuonna kuolleen A. Aimon tilalle ja levyjäkin syntyi. Orkesterin johdossa olleet Martti Jäppilä ja Eero Lauresalo olivat varmaan noteeranneet Järvisen, kun tämä oli talvella 1964 voittanut Veikko Ahvenaisen järjestämät iskelmälaulukilpailut Karhulan kuuluisalla tanssipaikalla Sammolla. Niiltä nurkilta Järvinen on kotoisinkin, Kymin Popinniemestä; myöhemmin sekä Karhula että Kymi liitettiin Kotkan kaupunkiin.

Kun yhteistyö Dallapén kanssa päättyi 1967, perusti Järvinen oman yhtyeen Olavi Palosen ja Toivo Nuoran kanssa. Seuraavaksi oli vuorossa Jorma Juseliuksen yhtye, jossa hän ensin tuurasi Henry Theeliä ja pääsi vakiosolistiksi 1976-77. Jo ennen näitä valtakunnallisesti tunnettuja tanssiorkestereita Järvinen oli keikkaillut paikallisten bändien kanssa, mm. Kari Salon ja Teemu Huusarin yhtyeissä. Varsinaiseksi elannonlähteeksi Järvinen kuitenkin hoiti itselleen konepajakoulussa sorvarin ammatin, mutta kiinnitys Dallapéhen pani ne hommat sivuun.

Jäppilän suosituksesta Järvinen ryhtyi myös opiskelemaan laulua ja sai opettajakseen tunnetun oopperabasson Pentti Tuomisen, lähes 2000 esityksen laulajan Kansallisoopperasta 1950-89. Äänenmuodostukseen, soinnitukseen ja hengitystekniikkaan tuli arvokasta oppia, ja ura oli hyvällä mallilla. Sitä suurta hittisingleä ei kuitenkaan tullut, vaikka Järvinen teki 60-luvun jälkipuoliskolla yhdeksän levyä ja useita radionauhoituksia Helsingissä ja Lahdessa Dallapén ja Olavi Palosen orkesterin kanssa sekä Kotkassa Pertti Metsärinteen ja Kalevi Ukkolan orkesterien säestäminä. Televisioesiintymisiäkin oli – suuren katsojamäärän saaneissa Lauantaitansseissakin – mutta suuren listasuosion saavuttaminen on monesti pienestä kiinni, eikä Järvinen tässä osunut oikeisiin saumoihin.

Omia yhtyeitäkin Mikko Järvisellä oli, mutta välillä piti tehdä myös ”porvarillisia” töitä. Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta hän valmistui konemestariksi ja pääsi työnjohtajaksi Vaasan Höyrymyllyllä Kotkassa olleeseen koeleipomon ja sen jälkeen Kotkan höyryvoimalaitokselle valvomoesimieheksi. Kolmivuorotyön ja keikkojen yhteensovittaminen oli kuitenkin työlästä, ja 1979-97 olikin tässä suhteessa helpompaa, kun hän toimi opettajana Kotkan merenkulkuoppilaitoksessa. Tänä aikana Järvinen suoritti Hämeenlinnassa opettajaopinnot sekä Ammattikasvatushallituksen järjestämät tietotekniikkaopinnot Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Keikkamuusikon ura jatkui myös opettaja-aikana.

Nyt olen taas kuunnellut Mikko Järvisen Salix-levyjä, joilla hän esittää yhteensä yli 80 kappaletta. Jo mainittujen yhtyeiden lisäksi levyillä esiintyvät Pauli Granfeltin, Jörgen Petersenin, Seppo Plaamin ja Seppo Rannikon yhtyeet. Lp-levyjä Järvinen teki kuusi. Toivottavasti Aavehallilla kuullaan tiistain iltapäivätansseissa ainakin Hurmio, Häämuistojen valssi, Punaiset lehdet, Punatukkaiselle tytölleni, Sä et kyyneltä nää ja Täysikuu.

kari.naskinen@gmail.com