Vihreitä valheita sähköautoista

Jos Suomen kaikki autot vaihdettaisiin sähköautoihin, tarvittaisiin 2-3 uutta atomivoimalaa, kirjoitti Kauko Törö Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastossa. Ehkä niin, ehkä ei. Joka tapauksessa suurimittainen siirtyminen sähköautoihin aiheuttaisi monenlaisia muutoksia energiapolitiikkaan. Törö otti yhden esimerkin, mikä ei varsinaisesti ole ”politiikkaa”, vaan olisi käytännön toimintaa, jos sähköautoilu kovasti lisääntyisi: sähköyhtiöiden, taloyhtiöiden ja omakotitalojen jakeluverkot olisi uusittava, ja kerrostalojen pihoissa pitäisi jokaiselle autoperheelle järjestää oma liityntäpiste kulutusmittarilla varustettuna.

Vihreän maailmankatsomuksen omaavien mielestä liikenne sujuu sähköautoilla puhtaasti, koska pakokaasuja ei tule. Tämä on vain pieni osatotuus. Kun otetaan huomioon liikenteen päästöjen lisäksi ne tosiasiat, mitkä liittyvät eri energiamuotojen tuottamiseen, on polttomoottoriauto ”vihreämpi” kuin sähköauto.

Oikeampiin tuloksiin päästäisiin, jos autojen, polttoaineiden ja voimanlähteiden vertailu tehtäisiin niin, että käytettäisiin autojen päästöjen laskennassa hiilidioksidin mittaamisen (gCO2/km) sijasta energiatehokkuuden mittaamista (MJ/km). Näin saataisiin vertailukelpoiset well-to-wheels -päästöt eri vaihtoehdoille eli mukaan tulisi koko ketju polttoaineen tuotannosta autoon. Tässä vertailussa sähköauto ei pärjää. (Tämän mittausasian lainasin alan asiantuntijoilta.)

Suomessa luennoimassa käynyt Concawe-tutkimuslaitoksen johtaja Robin Nelson, sanoi, että vaikka sähköautot käyttäisivät päästötöntä sähköä, syntyy hiilidioksidipäästöjä autojen valmistuksessa ja etenkin akkujen valmistuksesta. Esimerkiksi Kongon demokraattisesta tasavallasta tulevassa koboltissa käytetään hyvin hiilidioksidi-intensiivistä prosessia. Nämä kaikki on laskettava mukaan auton elinkaaren aikana. Concawe (Belgia) tekee aktiivisesti työtä hiilidioksidipäästöjen ja kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttavien lähipäästöjen vähentämiseksi. (Kauppalehti 24.5.2017)

Lehtien yleisönosastoissa näistä asioista tiedetään paljon. Seppo Karhumäki ihmetteli Helsingin Sanomissa, eikö aika enää olekaan rahaa. Uusia tielinjauksia perustellaan mm. syntyvillä aikasäästöillä, mutta sähköautoilu päinvastoin pidentää kulkemiseen käytettävää aikaa. Polttomoottoriauton tankkaa parissa minuutissa, mutta sähköauton lataamiseen menee tunti tai pari.

Sähköautolla ei bisnesihmisten siis kannata ajaa kuin lyhyitä matkoja. Helsingistä Ouluun pitää jo lentää ja kuluttaa kerosiinia rutkasti enemmän kuin naftaa verrattuna siihen, jos ajaisi maanteitä pitkin polttomoottoriautolla.

Karhujoki: ”Voisiko joku taloustieteilijä esittää arvion matka-aikakustannusten lisäyksestä, jos Suomen sähköautokanta olisi vaikkapa 250 000 eli vajaat 10 prosenttia nykyisestä henkilöautokannasta.”

kari.naskinen@gmail.com