TUL erotti, Neuvostoliitto teloitti

Suomalaisella nyrkkeilijällä Yrjö Paakilla oli kova kohtalo. Kun asiat eivät luistaneet Suomessa, Paakki muutti Neuvostoliittoon, mutta sielläkin tuli seinä vastaan – tai oikeammin luoti, sillä hänet teloitettiin. Petroskoissa ilmestyvässä Karjalan Sanomissa oli 23.8.2017 Stas Šutin kirjoittama juttu Paakista, joka myöhemmin on rehabilitoitu eli hänen maineensa on palautettu aiheettoman teloituksen jälkeen.

Yrjö Paakista ei paljon kirjoitettua tietoa ole, mutta Urheilumme kasvot -hakuluettelossa hänet mainitaan Helsingin Jyryn jäsenien joukossa numerolla 4095. Yrjö Paakki oli syntynyt 24.2.1907, oli ammatiltaan puuseppä ja liittynyt seuraan tammikuussa 1926. Samana vuonna hän aloitti kilpailemisen ja voitti heti TUL:n mestaruuden kevyessä kärpässarjassa.

Hän nyrkkeili kolmesti myös kansainvälisissä turnauksissa. Tammikuussa 1927 hän voitti Oslossa pisteillä joukkueottelussa norjalaisia vastaan, marraskuussa 1927 Moskovassa Paakki otti puhtaan voiton, kun Suomen joukkue voitti Neuvostoliiton joukkueen pistein 5-3.

Kolmas ukomaanreissu oli kohtalokas. Elokuussa 1928 Jyryn joukkue osallistui Moskovan Spartakiadeihin, joissa sarjansa voittivat Paakki ja Gunnar Bärlund. Jonkin ajan kuluttua kaikki mukana olleet viisi Jyryn nyrkkeilijää erotettiin TUL:stä. TUL oli vahvasti sosiaalidemokraattien hallinnassa, joten jyryläisten kaveeraaminen kommunistien kisoissa katsottiin isoksi virheeksi.

Bärlund siirtyi porvariliiton puolelle ja liittyi Kronohagens IF:ään. Paakki liittyi Helsingin Visaan. Karjalan Sanomien jutussa kerrotaan Paakin loikkaamisesta Neuvostoliittoon:

Arkistosta löytyi vain poliisin lomakkeita ja kuulustelujen pöytäkirjoja. Suomen merirajavartiosto pidätti 7.8.1932 Kotkan tienoilla Somerin lähellä moottoriveneen, joka oli menossa salaa Neuvostoliittoon. Matkustajia oli 28 ja Paakki oli yksi heistä. Paakki sanoi kuulustelussa lähteneensä Venäjälle etsimään parempaa osaa. Uudesta aatesuunnasta kiinnostuneet rajaloikkarit onnistuivat kuitenkin pääsemään Venäjälle. Karjalan turvallisuusministeriön arkistossa säilyneissä rikosasiapapereissa lukee, että 23.8.1932 Paakki tuli salaa Suomesta Neuvostoliittoon ja kaksi kuukautta työskenteli kirvesmiehenä Muurmannin radalla Pellan asemalla. Sen jälkeen hän muutti sovhoosiin, jossa vielä kaksi vuotta työskenteli kirvesmiehenä. Vuonna 1934 Paakki saapui Petroskoihin, jossa hakeutui puusepäksi Karelstroi-yhtiöön. Paakki asui Vapaudenaukiolla (nyk. Kirovinaukio) talossa 10 B asunto 1. Suomessa asuivat hänen äitinsä, sisarensa Esteri sekä veljensä Armas, Eemeli ja Paavo.

Lokakuussa 1936 Paakki perusti ensimmäisen nyrkkeilykoulun Petroskoihin ja ryhtyi lisäksi valmentajaksi Karjalan kansankomissaarien neuvoston urheilukomiteaan. Kouluun tuli innolla poikia, jarjoituksia pidettiin Spartak-stadionin (nyk. Junost-stadion) päärakennuksessa. Uunilämmitteiseen saliin oli rakennettu kehä ja omatekoinen suihku ja ripustettu yksinkertaisimmat harjoitteluvälineet.

Paakki puhui huonosti venäjää. Hän näytti itse kaikki liikkeet ja iskut ja nimitti niitä englanniksi. Halukkaita nyrkkeillä oli riittävästi. Oskari Rundelin, Pauli Wasteen ja Vilho Liukkonen asuivat Kontupohjassa. Nuori Pjotr Jatserov hiihti talvella Solomannista Äänisenlahden jäätä pitkin harjoituksiin. Nyrkkeilykerhon ydin koostui suomalaisista urheilijoista, joita oli muuttanut Neuvosto-Venäjälle myös Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Nuoren valmentajan innokkuus ja kasvattien ahkeruus tuottivat tuloksia hyvin pian. Vuonna 1935 joukkue jo menestyi Moskovassa ammattiliittojen keskusneuvoston kilpailuissa. Karjalan nyrkkeilyn historiassa ensimmäinen Neuvostoliiton urheilumestari Pjotr Jatserov oli nuorin heidän joukossaan.

Karjalan nyrkkeilijöistä ruvettiin puhumaan Moskovassa. Kuuluisa raskassarjalainen Nikolai Koroljov saapui tarkastusmatkalle Petroskoihin. Hän tarkkaili jokaista ja nyrkkeili muutaman ottelun Paakin kanssa.

Stas Šutin lopettaa juttunsa Karjalan Sanomissa: ”Viimeisen kerran joukkue kilpaili täydessä kokoonpanossaan Donin Rostovissa 1937, mutta sitten tuli loppu. Paakki, Rundelin, Wasteen, Liukkonen ja Leo Kemppi pidätettiin kansanvihollisina. Vangitsemishetkellä Paakki oli valmentamassa poikia Kansantaide-talolla. Kaikki vangitut tuomittiin heti ammuttaviksi 58. pykälän nojalla. Tuomio pantiin täytäntöön viipymättä. Heidän hautauspaikoistaan ei ole tietoa. Yrjö Paakki ehti tehdä työtä Neuvostoliiton hyväksi vain yhden stalinilaisen viisivuotiskauden. Hän sai kuitenkin nimensä Karjalan urheilun historiaan.”

kari.naskinen@gmail.com