Ahtisaari teki Juha Christensenistä erotuomarin

Perjantaina Martti Ahtisaaren hautajaispäivänä otin kirjahyllystä Indonesian Aceh-konfliktin onnistuneesta selvittämisestä kertovan kirjan, jossa rauhantekijä Ahtisaaren tärkeänä avustajana oli Indonesiassa vuosia asuneen ja kielen hallinnut Juha Christensen. Palasin tähän kirjaan nimenomaan Christensenin takia, kun jäi aikoinaan tuttavaksi Lahden kaupunginvaltuustosta 1992 - 2004. Hänet sijoitin myös tekemälleni listalle sadasta merkittävimmästä lahtelaisesta kautta aikojen (Mustaa valkoisella 14.10.2008).

Valtiotieten maisterin, toimittaja Katri Merikallion kirjassa Miten rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh (WSOY, 2006) paljastuu hyvin, miten iso rooli Christensenillä oli. Kirjassa Ahtisaari sanoi, että Christensenin hallitessa sujuvasti Indonesian kielen helpotti tämä suunnattomasti neuvotteluja. Kun Ahtisaari neuvotteluissa ehdotti osapuolille, että rupeaisivat puhumaan keskenään omalla kielellään ilman häntä ja että Juha toimisi erotuomarina, niin molemmat osapuolet hyväksyivät sen heti. Tähän vaikutti oleellisesti se, että Christensen oli jo tullut tutuksi neuvottelijoille.

”Hän oli nähnyt paljon vaivaa luodakseen neuvotteluyhteyden molempiin osapuoliin. Mutta itse hän ei olisi voinut lähteä vetämään neuvotteluja, vaan me tarvitsimme toisiamme”, sanoi Ahtisaari.

Koko tämä Aceh-prosessi oli iso ja monimutkainen. Christensen oli jo keväällä 2003 oli ottanut yhteyden Acehin vapautusliikkeen GAM:n edustajiin ja onnistunut järjestämään tapaamisen Tukholmaan. Joulukuusta 2003 eteenpäin Christensenillä alkoi tietoinen sukkulointi Helsingin, Jakartan ja Tukholman välillä. Indonesialaisia vieraili myös Christensenien kotona Lahdessa.

Helmikuussa 2004 tuli yllätysvierailu, kun Indonesian terveysasioiden varaministeri Farid Husain tuli Helsinkiin, josta Christensen tuli mukaan ja miehet lensivät Tukholmaan. Siellä Christensen päätti, että kokeillaan uutta korttia: mennään tapaamaan presidentti Ahtisaarta. Christensen soitti vanhalle tuttavalleen, Suomen Kuvalehden päätoimittajalle Tapani Ruokaselle, että olisiko tällä mitään keinoa järjestää pikatapaaminen Ahtisaaren kanssa. Christensen oli tavannut Ahtisaaren vain ohimennen Lahdessa, mutta oli jo pitkään ajatellut, että jos joku niin Ahtisaari olisi oikea henkilö Acehin sovittelijaksi.

Katri Merikallion kirjassa kerrotaan, että Christensen ja Husain nousivat koneeseen Tukholmassa ja kun kone laskeutui Helsinkiin, ajoi Ruokanen heidän kanssaan suoraan Ahtisaaren kotiin Töölöön. Ahtisaari muisti kirjassa hyvin tuon myöhäisen illan. Oven takana oli kolme miestä, joista Ahtisaari tunsi vain Ruokasen. Vajaan tunnin miehet keskustelivat, minkä jälkeen Ahtisaari sanoi, että hänen täytyy ensin tavata ne kapinalliset, ennen kuin sanoo asiasta yhtään mitään. Eeva Ahtisaari ei ollut erityisen halukas näkemään miestään sitoutumassa taas uusiin haasteisiin, kun touhua oli aivan tarpeeksi jo muutenkin.

Siitä se kuitenkin käynnistyi ja joulukuussa 2004 Ahtisaari vahvisti olevansa valmis kutsumaan osapuolet Helsinkiin. Ensimmäinen neuvottelukierros oli tammikuun lopulla 2005 ja ensimmäinen tapaaminen Königstedtin kartanossa. Ensimmäisen kerran liki 30-vuotisen konfliktin aikana Indonesian hallituksen ja GAM:n korkeimman johdon edustajat istuivat kasvotusten. Ahtisaaren avustajina olivat toimitusjohtaja Juha Christensen, Kristiina Rinkineva ja Meeri-Maria Jaarva Ahtisaaren perustamasta Crises Management Initiative -järjestöstä. Ulkoministeriöstä olivat tarkkailijoina entinen Jakartan-suurlähettiläs Hannu Himanen ja lähetystöneuvos Antti Vänskä.

Rauhansopimus allekirjoitettiin jo 15.8.2005 ja GAM ilmoitti hajottaneen aseellisen toimintansa 27.12.2005.

KIELENTUTKIJANA
INDONESIASSA

Vuonna 2010 Helsinkiin muuttaneen Juha Christensenin elämään Indonesia tuli jo 1985, kun hän vaimonsa Liisan kanssa muutti 13 miljoonan asukkaan Sulawesin saarelle. He olivat kielentutkijoina saaneet kutsun kansainväliseen kieltentutkimushankkeeseen, jossa heidän tutkimuskohteensa oli harvinainen, 10 000 ihmisen käyttämä rampin kieli.

Asuinpaikakseen he saivat sikäläisen lääkäripariskunnan kodin. Tämän perheen kautta Christensenit tulivat tutuiksi myös samoilla saarilla asuneen Farid Husainin kanssa. Tämä on niitä alkusysäyksiä, jotka panivat liikkeelle Christensenin kiinnostuksen myös Acehin alueen asioihin. Sadan merkittävimmän lahtelaisen listalla perustelin Christensenin valintaa sillä, että hän oli tärkeä tekijä siinä Aceh-projektissa, joka osaltaan vaikutti siihen, että Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Vapaa Aceh -kapinaliikkeen silloinen johtaja Malik Mahmoud sanoo kirjassa, että Christensen ”on ollut aivan ratkaiseva siinä, että sopimus saatiin aikaan. Hän on erittäin hyvä välittäjä ja neuvottelija. Hän oli se, joka alunperin otti meihin ja hallitukseen yhteyttä ja sai koko prosessin liikkeelle ja vielä Ahtisaaren mukaan.”

kari.naskinen@gmail.com