EU-maat ja varsinkin Suomi ovat
Venäjä-pakotteissaan kaikkein tiukimmalla linjalla. Nyt pakotetaan
myös yksityiset venäläiset palaamaan takaisin rajalta, jos
yrittävät EU-alueelle venäläisillä rekkareilla varustetuilla
autoilla. Tämä on uusi pakotekeino, joka koskee tuotteiden ja
teknologian viennin ja tuonnin lisäksi myös tavallisia ihmisiä,
vaikka heidän nimiään ei pakotelistalla
olisikaan.
Pakotejärjestelmä kuitenkin vuotaa kuin
seula. Viimeksi on kummastusta herättänyt, että Viron
pääministerin Kajas
Kallaksen
puolison Arvo
Hallikin
yritys on jatkanut
liiketoimia Venäjällä sodan
alkamisen
jälkeen ja
antanut lainaakin venäläiselle yritykselle; vastaavanlainen tapaus
Suomessa: Eurooppa-ministeri Anders
Adlercreutzin vaimon
veljen yritys on vienyt Venäjälle talvirenkaiden nastoja, ja tämä
vientisopimus päättyy vasta ensi vuodenvaihteessa.
Suomi
on joka tapauksessa pakotetoiminnan kärjessä. Venäjällä
toimineista suomalaisista yrityksistä runsaat 30 % on
jättänyt
Venäjän ja lisää on lähdössä koko ajan. Ruotsalaisyrityksistä
on Venäjältä häipynyt 17 %, ranskalaisista 10 %, japanilaisista 3
% jne.
Pakotteet rassaavat Venäjän taloutta, mutta
Venäjän-vastaisissa pakotteissa on porsaanreikiä ja harmaatuonti
rehottaa, kuten Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkimusohjelman
johtaja
Arkady Moshes
on todennut: ”Talouspakotteiden vaikutus Venäjän talouteen on
toistaiseksi ollut hyvin rajallinen. Kremlillä on edelleen varaa
sodan rahoittamiseen. Paras todiste siitä ovat ne valtavat summat,
joita maksetaan sotilaille palkkana ja korvauksena perheille, jos
sotilas kaatuu rintamalla. Puolustusteollisuutta on avokätisesti
rahoitettu toimimaan kellon ympäri. Sotaa käyvän Venäjän
budjettialijäämä on pienempi kuin monilla länsimailla rauhan
aikana.” (HS 2.9.2023)
Kirjassaan Riisutut
naamiot (Readme,
2023) Arvo
Tuominen
kirjoittaa, että talouspakotteiden tavoitteiden ja niiden
todellisten vaikutusten välillä on on itsepetoksen kuilu. Miten
Venäjää häiritsi
esimerkiksi se, että Nokia myi rengasbisneksensä puoli-ilmaiseksi
venäläiselle toimijalle, koska tämähän oli pikemminkin lahja
Venäjän taloudelle ja siten myös sodankäynnille? Venäjä
on
saanut
ostettua muitakin hyviä ulkomaisia yrityksiä pilkkahintaan ja
samalla on
siirtynyt
paljon tietotaitoa venäläisille. Vuonna
2022 Venäjän talous kyllä supistui 3 %, mutta lännessä sen
ennustettiin laskevan noin 15 %. Nämäkin
naamiot olisi hyvä riisua.
Lännen on silti pidettävä
pakotteet päällä, mutta niiden vaikuttavuuteen on suhtauduttava
varauksin. Kun länsi on kääntänyt poskensa Venäjälle, niin
Venäjällä on toinen poski
idän pussattavaksi, ja vanhaan venäläisen tapaan otetaan suudelmia
myös suulle, otsaan ja päälaelle. Näin jää tilaa myös etelän
ystäville varsinkin, kun Brics-maiden ryhmään tulee ensi vuoden
alussa kuusi uutta maata. Sen
jälkeen Brics-maissa asuu puolet maapallon
ihmisistä.
kari.naskinen@gmail.com