”Ei
se o
mies eikä
mikiä,
joll ei o
kelloa ja
kolmea
huoraa”,
sanoi
entinen
mies naapurin akalle, kun tämä motkotti hänelle vieraissa
käymisestä Hämeen
läänin Koskella,
joka
1990-luvulla muutti nimensä Hämeenkoskeksi erotukseksi Turun ja
Porin läänissä olevasta Koskesta. Vuonna 2016 Hämeenkoski
liitettiin Hollolaan, mutta Koski Tl. on
sen verran varakkaampi, ettei sen
ole
tarvinnut itsenäisyyttään menettää.
Hämeenkoski
tunnetaan siitä, että Juho
Kusti Paasikivi syntyi
vahingossa kunnan alueella. Johan
ja Karoliina
Hellstén
olivat matkalla Tampereelta Lahteen, kun se aika tuli ja piti
pysähtyä Huljalan kylässä, jossa Karoliina ohjattiin
Kulma-Seppälän
mallassaunan isoon pirttiin ja siellä poika syntyi. Vauva kastettiin
Kosken pappilassa, jossa nimeksi annettiin Johan Gustav. Puhekielessä
siitä tuli Juho Kusti. Valtatie
12:lta
Kärkölään kääntyvän risteyksen luona
on Paasikiven muistomerkki.
Kerran
siihen törmäsi rattijuoppo
2,5 promillen kännissä, mutta
pienillä kolhuilla selvisivät molemmat.
Oma
lähiseutumatkani suuntautui tällä
kerralla
kirkonkylän keskustaan, jossa
nähtävyytenä on kenraali
Ruben Laguksen
muistomerkki. Minkäänlaista opastusta sille ei ollut, mutta kerran
kysymällä löytyi. Kallioseinämässä on paljon tekstiä, joka
näkyy huonosti, tässä surkeassa valokuvassa oikein huonosti, koska aurinko
paistoi ja teki tekstistä kirjavan siellä puiden siivilöimässä valossa.
Minkäänlaista
tietokylttiä ei paikalla ole, mutta myöhemmin tapasimme paikallisen
asukkaan, joka kertoi, että sotaveteraanien
toimesta 1974 toteutettu muistomerkki noteerattiin
Moskovassakin: Pravdassa oli uutinen, että Suomessa on
revanssihenkeä.
Muistomerkin teksti:
”Ernest
Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o
1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä
syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.”
Muistomerkkikallio
on Teuronjoen vieressä. Tapaamamme mies kertoi, että siinä lähellä
koskea oli aikoinaan kolme myllyä, mutta tästäkään historiasta
ei ole minkäänlaista informaatiota.
Sekä
Laguksen että Paasikiven syntymäpaikaksi merkittiin Koski Hl.
Nykyisin ei matkasynnyttäjien vauvojen
syntymäpaikaksi
panna ko. kuntaa, vaan se, missä
perhe on kirjoilla. Jos
näin olisi ollut jo 1870, olisi Juho Kustin syntymätodistuksessa
lukenut Tampere.
Ernst
Ruben Lagus sen
sijaan syntyi 12.10.1896 Käikälän kartanossa. Hänen
vanhempansa olivat metsänhoitaja, filosofian maisteri
Alexander
Lagus
ja Emma
o.s.
Bellman.
Poika kävi koulua
aluksi
Koskella, mutta
pojan
ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin, jotta
lapsille
saataisiin
paremmat
koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin erotettiin
Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta (kolme
nelosta). Lukion hän suoritti yksityisesti loppuun vasta
viisastuttuaan 27-vuotiaana.
Paremmin sujui
sotilaskoulutus. Ruben Lagus pääsi Saksassa jääkärinoppiin ja
pian 1917 ensimmäiseen maailmansotaan konekiväärimieheksi Saksan
itärintamalle. Sieltä selvittyään hän liittyi helmikuussa 1918
Suomen valkoiseen armeijaan ja osallistui taisteluihin Tampereella ja
Kuokkalassa.
Toinen maailmansotakin tuli tietenkin
ohjelmaan, joka Laguksen osalta päättyi vasta Lapin sotaan
joulukuuhun 1944 asti. Sotien jälkeen Lagus
siirtyi toimitusjohtajaksi Lohjan Sato Oy:lle, jossa työskenteli
vuoteen 1959
kuolemaansa
saakka.
Lisäksi hän
piti kotitilallaan kauppapuutarhaa ja kukkakauppaa Lohjan
keskustassa. Ruben Lagus on haudattu Helsinkiin Hietaniemen vanhalle
hautausmaalle. Lohjalla on Laguksen pitkäaikaisen kodin luona
panssarilevystä tehty muistomerkki ja
hänen mukaansa nimetty katu.
KENKÄTEHTAALTA
NÄYTTÄVÄ KIRKKO
Hämeenkosken kirkko on mäentöyräällä lähellä Teuronjokea. Tästä kuvasta näkee, että jos katonharjalla ei olisi pientä ristiä, ei rakennusta kirkoksi luulisi, enemmän se muistuttaa vanhaa kenkätehdasta tai lyseota. Oikean asiayhteyden näkee paremmin toiselta pitkältä sivulta, kun siellä ovat vieressä puinen kellotapuli ja sankarihaudat.
Kirkon ovet olivat kiinni, eikä taaskaan saanut mitään tietoa, ennen kuin kotona katsoi Hollolan seurakunnan nettisivuilta. Kirkko on jo neljäs Hämeenkoskella, otettiin käyttöön Paasikiven syntymävuonna 1870. Tämän tiilikirkon suunnittelivat arkkitehdit E.B. Lohrman ja Jean Wiik.
Ensimmäinen kirkko oli rakennettu kivestä 1500-luvulla, toinen tehtiin hirsistä 1600-luvulla ja kolmas edelleen hirsistä, valmistui 1736. Kolmannen kirkon poltti salama, mutta ei ihan perustuksia myöten, kuten vanha tarina kertoo: Kurjalan kapteeni von Essen etsi imettävän vaimonsa, jonka rinnoista veti kolme kertaa maitoa tuleen ja tuli sammuikin heti. Kurjalan kartano oli Pääjärven eteläpuolella, kartanon pohjoispuolella on Käikälän kylä, josta Lagus oli syntyisin.
kari.naskinen@gmail.com