Kauppaopiston naiset ja ampparin mopopojat (nykyisin sanotaan amiksen pojat). Tuttuja kaikille. Kun puhutaan ammatillisesta koulutuksesta, sen monipuolisuus yllättää maallikon. Luin melkein kokonaan Koulutuskeskus Salpauksen historiateoksen, 500 sivua, 1,7 kiloa, ja se tarjosi kuvan, joka on valtavan laaja. Kirjan ja Salpauksen koosta kertoo kertoo heti alkuun se, että sisällysluettelo käsittää 17 sivua. Vaikka Salpaus syntyi vasta 2001 kokoamalla yhteen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymään kuuluneet toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, tämän kokonaisuuden historia ulottuu käytännössä paljon kauemmas. Nyt Koulutuskeskus Salpaus on yksi Suomen suurimmista ja edistyksellisimmistä ammatillisista oppilaitoksista. Vuosittain Salpauksessa on noin 13 000 aikuista ja nuorta opiskelijaa. Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa yli 40.
Kirja
alkaa varsinaisesti vuodesta 1996 ammatillisen
koulutuksen
hajallaan olleen kentän
keskittämisestä Päijät-Hämeen
koulutuskonserniin.
Ammatillisen koulutuksen
historia tällä seudulla on
kuitenkin varsin pitkä,
sillä jo
1700-luvulla toimi Heinolassa kehruukoulu ja samanlaista toimintaa
oli 1800-luvulla
myös Padasjoella. Emäntäkoulu
aloitti Orimattilassa 1893 ja Lahteen perustettiin
käsityöläisiltakoulu 1894.
Muistoja tulee mieleen kirjaa lukiessakin. Joitakin kauppaopiston naisia olen joskus naurattanut, mutta enemmän tuli kuitenkin tutuksi liikelaitos Tuoterangas, joka hoiti invalidihuoltolain suojatyötoimintaa. Tuoterenkaassa kävin sidotuttamaksi vuosikirjoiksi Uuden Lahden numerot ja yhdellä käynnillä ostin mölkkypelin. Mölkyn keksi Tuoterenkaan johtaja Jouko Pylväs, joka alkoi hyödyntää Heinolassa ja Kärkölässä vanerisorvista jätepuiksi jääviä puupalikoita. Mölkky-tavaramerkin Tuoterengas sai 1998. Kauppakamarin teollisuusasiamies Kyösti Lintunen (tutuille lintuasiamies Kyösti Teollisuus) ryhtyi viemään mölkkypakettia liikelahjoiksi ja lyhyessä ajassa pelistä tuli myös iso myyntimenestys. Kirjassa Pylväs kertoo oman mölkkyhuipennuksensa olleen, kun toimittaja Raine Tiessalo haastatteli häntä Urheiluruutuun petankkikentällä Pariisissa. Vuonna 2017 mölkky siirtyi porilaiselle Nelostuote Oy:lle. Nykyisin mölkkyä pelataan ympäri maailman, tämän vuoden MM-kisat järjestetään Hyvinkäällä ja EM-kisat Varsovassa.
Enää Tuoterengasta ei ole. Ennen uusia järjestelyjä se ylläpiti myös kierrätyskeskus Patinaa, jossa 2003 aloitti markkinoinnin tehtävissä sittemmin kansanedustajaksi noussut Mika Kari. Patinassa hän toimi siihen saakka, kunnes tuli valituksi eduskuntaan 2011.
Muitakin tällaisia kaikkien tuntemia nimiä tulee esille. Autoalan moottoriurheilupainotteisessa koulutuksessa Heinolassa opiskeli 2005-08 Valtteri Bottas, mutta koska hän jo tuolloin mikroautoilijana kilpaili paljon ulkomailla, opettaja Olli Mykrä laati hänelle henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja tutkinto tuli suoritetuksi.
Salpauksen ammatillista perustukintoa ovat opiskelleet mm. jääkiekkoilija Pasi Nurminen, nyrkkeilijä Jarkko Ojapalo, mäkihyppääjä Julia Kykkänen ja taitoluistelija Susanna Pöykiö. Toisella asteella on Suomessa 15 urheiluoppilaitosta, joista yksi on Päijät-Hämeen urheiluakatemia. Tähän verkostoon ovat kuuluneet Salpausselän lukio, Puolustusvoimain urheilukoulu sekä Pajulahden ja Vierumäen urheiluopistot. Tiiviissä yhteistyössä on nykyisin myös Lahden lyseon urheilulukio. Salpaus on Suomen olympiakomitean huippu-urheiluverkostoon kuuluva oppilaitos,
Meteorologin tutkintoa ei Salpauksessa voi suorittaa, mutta Nastopoli-lukiossa opiskeli 2005-08 iltauutisten säätyttö Anniina Valtonen. Nastopoli siirtyi kuntaliitoksessa koulutuskonsernilta Lahden kaupungille ja liitossopimuksessa sanottiin, että kaupunki ylläpitää lukiotoimintaa Nastolan alueella. Kun kuntaliitossopimuksen sitovuusaika päättyi, Nastopoli lopetettiin taloudellisista syistä ja oppilasmäärän huonon kehityksen vuoksi.
Monipuolinen tv-toimittaja/juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola suoritti kalastusoppaan ammattitutkinnon Salpauksen Asikkalan toimipisteessä.
MÖLKYN LISÄKSI MUUTAKIN
KANSAINVÄLISYYTTÄ
Jo Lahden ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa (per. 1967) toimi kansainvälistymisyksikkö, jossa oli räätälöityjä koulutusohjelmia mm. Viron ompeluteollisuudelle, Tallinnan satamaorganisaatiolle ja vesihuollolle sekä Latvian ympäristölaboratorioiden henkilöstölle. Yhteistyökuvioita oli myös kansainvälisyyteen panostaneiden yritysten kanssa (Lahden Polttimo Oy, Morus Oy, Porkka Oy).
Työvoimatoimiston päällikkö Väinö Pässilä oli paljon yhteistyössä LAAK:n rehtorin Juha Vason kanssa ja tämän tuloksena minäkin olin pari kertaa toimittajan ominaisuudessa Tallinnassa houkuttelemassa sikäläisissä oppilaitoksissa virolaisia Lahteen ammatilliseen koulutukseen tai suoraan työperäisiksi maahanmuuttajiksi. Pässilän lisäksi näillä markkinointimatkoilla olivat myös Pentti Heikkurinen ja Pekka Kääriäinen. Kerran olimme kiltisti yötä nunnaluostarissa ja kerran kuului ohjelmaan myös virallinen vierailu Tallinnan Kalev -urheiluseuran johtajien luona, kun Pässilä oli tuolloin veljesseura Lahden Kalevan puheenjohtaja ja TUL:n varapuheenjohtaja.
Kansainvälistä yhteistyötä on myös oppilaitosten kanssa, suuntina mm. Hollanti, Liettua, Saksa, Skotlanti, Slovenia, Unkari, Singapore ja Taiwan.
Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymällä ja sen seuraajalla Salpaus-kuntayhtymällä on ollut kolme toimitusjohtajaa: Arpo Heinonen 1995 - 2003, Arvo Ilmavirta 2003 - 2012 ja Martti Tokola 2012 -. Pitkään on talossa ollut jo Tokolakin, joka ehti olla ensin talousjohtajana 13 vuotta ja toimitusjohtajan varamiehenä 10 vuotta.
Heinosen siirtäminen Päijät-Hämeen kuntayhtymän rehtorin virasta kuntayhtymän toimitusjohtajaksi aiheutti poliittisen kärhämän. Kaupunginvaltuutetut Juha Christensen (krist), Milla Kalliomaa (krist) ja vanha kauppaopiston nainen Onerva Vartiainen (vihreä) eivät hyväksyneet valintaa, mutta Hämeen lääninhallitus ja lääninoikeus hylkäsivät heidän valituksensa.
Ilmavirta joutui myös vaikeuksiin, kun Ylen tv-ohjelmassa helmikuussa 2012 hänen johtamistapaansa arvosteltiin ja syytettiin häntä Lamk:n kulttuurialan lakkauttamisuhasta. Tämän jälkeen sekä ESS että Uusi Lahti panivat lisää kierroksia haukkumisiin; lehtien päätoimittajat olivat tuolloin Heikki Hakala ja Tommi Berg. Elokuussa 2012 Ilmavirta pyysi eroa toimitusjohtajan tehtävistä ja siirtyi kehitysjohtajaksi, vuorotteluvapaalle ja rästiin jääneille lomapäiville.
Tokola välttelee julkisuutta, mutta Salpauksen sisällä hän liikkuu paljon ja näkyy aktiivisesti. Koronasyksynä 2020 Tokola aktivoitui erityisesti ja jakoi opetusalojen kierroksillaan kokemaansa ja näkemäänsä Facebookissa ja Linkedinissä, mistä tuli paljon hyvää palautetta.
Salpauksen omistukset 31.12.2020:
- Tytäryhtiö Salpaus-palvelut Oy.
- Osakkuusyhtiö Päijät-Hämeen ajoharjoittelurata Oy.
- Muut osakkeet Provincia Oy, Kuntien Tiera Oy, Nets Oy (Luottokonta Oy), Muovialan kehittämiskeskus Oy (Muovipoli Oy), PHP Holding Oy, Päijät-Hämeen tekstiilihuolto Oy, Työterveys Wellamo Oy.
kari.naskinen@gmail.com
