Kiina taas paperinkäytön kärjessä

Bruttokansantuote ja paperinkulutus kasvoivat satoja vuosia jokseenkin tasatahtia, kunnes paperi jäi 1990-luvulla jälkeen bkt:n kasvuluvuista. Talous- ja liiketoimintahistorian professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta sanoi Suomalaisilla historiapäivillä lauantana, että tilanne ei kuitenkaan ole tällainen koko maailmassa, sillä Itä-Aasiassa ja varsinkin Kiinassa paperinkäyttö jatkaa yhä kasvuaan.

Koska XXII Historiapäivät järjestettiin puisessa Sibeliustalossa, valitsin seurattavaksi asiaksi Kuusi-kabinetista netin suoratoistosystemin välityksellä metsäteollisuuden. Jari Ojala on viime vuosina tutkinut erityisesti metsäteollisuuden pitkän aikavälin globaaleja muutoksia, ja muutoksen suunta on selvä: kehitys on sama kuin teollisuudessa yleensä eli Kiinan voittokulku jatkuu.

”Esimerkiksi paperintuotannossa Itä-Aasia on Kiinan johdolla saavuttanut noin 25 prosentin osuuden maailmassa. Pohjois-Amerikka on pudonnut 23 prosenttiin sekä Pohjois- ja Länsi-Eurooppa 20 prosenttiin”, luetteli Ojala tilastolukuja. Näin on Kiina palannut vanhalle johtopaikalleen, sillä Kiinassa paperinvalmistus ensimmäisenä alkoi lähes 2000 vuotta sitten, tosin ei vielä silloin puusta tekemällä.

Sellun osalta kysyntä heikkeni viime vuonna Kiinassakin, mikä laski kansainvälistä hintatasoa. Eikä Kiina Ojalan esittelemien tilastotietojen mukaan sellussa olekaan läheskään yhtä vahvassa asemassa kuin paperissa. USA:n osuus selluntuotannosta on 29 %, Kiinan 6 % ja Suomen 2 %. Suomellekin on Kiina tärkeä sellun kannalta, sillä viime vuonna Kiinan osuus Suomen sellunviennistä oli peräti 38 prosenttia.

Suomen sellukapasiteetin kasvamisen myötä vienti Suomesta kasvanee tänä vuonna, vaikka kukapa näistä koronaongelmien vaikutuksista lopullista totuutta pystyy sanomaan. Kapasiteettia kasvattaa erityisesti Metsä Groupin uusi tehdas Äänekoskella. Myös UPM:n Kymin tehtaan laajentuminen lisää vientiä. Euron vahvistuminen dollariin nähden vetää kuitenkin Suomen vientihinnan ensi vuonna laskuun.

Metsäteollisuuden tuotanto ja kulutus alkoivat toipua kesällä, mutta lännessä ei yhtä hyvin kuin Kiinassa. Suomessa viennin painopiste on siirtymässä erilaisista papereista kartonkiin, minkä myötä Suomen metsäteollisuus muuttuu asteittain vastaamaan paremmin globaalia kysyntää. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa ja Britannia.

Sahatavaran kysyntä on toipunut alkuvuodesta, mutta vienti Suomesta on laskenut jyrkästi edellisvuodesta lukuunottamatta vientiä Kiinaan. Sahateollisuuden kannattavuus pysynee matalana euron vahvistumisen ja puuraaka-aineen hintakehityksen takia.

Suomelle metsäteollisuus on edelleen tärkeä alue. Sen osuus viennistämme oli viime vuonna 19 prosenttia, tuotantolaitoksia on 142 ja työntekijöitä niissä 42 000. Kaipolassa tehdas suljettiin, mutta toisaalta Äänekoskella on aloittanut uusi tehdas. Metsäteollisuuden kokonaistyöllistävyys on kuitenkin noin 74 000 henkilöä, kun huomioidaan myös toimialan epäsuora työllisyysvaikutus muilla toimialoilla.

Verokertymä metsäteollisuudesta nousee vuositasolla epäsuorat vaikutukset huomioiden noin 3,8 miljardiin euroon, joka on noin 3,6 prosenttia kaikista Suomessa kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.

kari.naskinen@gmail.com