Helsingin Sanomissa oli eilen kahden sivun juttu petos- ja rahanpesusyytteestä, jonka Venäjän liittovaltion tutkintakomitea oli 2013 nostanut Aleksei ja Oleg Navalnyitä vastaan ranskalaisen Yves Rocher -yrityksen tekemän rikosilmoituksen vuoksi. Yves Rocher ilmoitti kärsineensä veljesten petollisen toiminnan takia 730 000 euron tappion. Veljekset olivat tehneet parfyymifirman kanssa yhteistyötä, jossa suhmuroiminen johti tuomioistuimen päätöksen perusteella veljesten omaisuuden takavarikkoon, Olegille 3,5 vuoden vankeustuomion ja Alekseille yhtä pitkän ehdollisen tuomion.
Ennen Yves Rocher -tapausta Aleksei Navalnyi oli saanut petostuomion puukaupoista, joskin se tuomio todettiin myöhemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa poliittiseksi.
Liiketoiminta on aina ollut tärkeä asia Aleksei Navalnyille. Kun Neuvostoliitto hajosi, Navalnyi lähti monien muiden bisnesvainuisten tavoin tavoittelemaan rikkauksia. Nalvanyi totesi haastattelussa myöhemmin alkaneensa kannattaa äärimmäistä markkinataloutta, jossa vain vahvimmat pärjäävät ja heikot saavat sortua.
Navalnyi itse ei kuitenkaan onnistunut toivomallaan tavalla osakekaupoissa eikä kiinteistöbisneksessä, joten hän vaihtoi harrastuksensa politiikkaan tai oikeastaan sen inhoamiseen, koska politiikkaan kuuluu Venäjällä laajamittainen korruptio. Oli kuitenkin mentävä sisälle politiikkaan, jos halusi siihen vaikuttaa. Vuonna 2000 Navalnyi liittyi Venäjän yhdistyneeseen demokraattiseen puolueeseen Jablokoon, jonka tunnetuimpia poliitikoita ovat olleet Boris Nemtsov ja shakkimestari Garry Kasparov. Navalnyin poliittinen tavoite oli markkinaliberaalin talousoikeiston ja äärioikeiston liitto, jolla haastaisi valtaapitävät oligarkit.
Tähän Navalnyin Jabloko-vaiheeseen liittyi sekin, että 2005 hän osallistui ”Venäläiseen marssiin”, jossa oli mukana erilaisia tsaarin monarkiaa ihailevia konservatiivisia piirejä sekä juutalais- ja siirtolaisvihamielisiä tahoja. Tässä Navalnyi meni kuitenkin liian pitkälle ja lopulta hänet erotettiin Jablokosta natsisympatioiden takia.
Yhdellä videollaan Navalnyi puhuu ”laittomista maahanmuuttajista” ja vertaa heitä hammasmätään, josta terve venäläinen hammaskalusto on puhdistettava. Kaukasialaiset siirtolaiset olivat Navalnyin mukaan ”torakoita”, jotka tulisi tuhota oikeamielisen Venäjän tieltä.
Nöyryyttävän erottamisen jälkeen Navalnyi alkoi toteuttaa unelmaansa, jossa yhdistyisivät kansallismielinen äärioikeisto sekä liberaali, markkinataloutta kannattava pikkuporvaristo ja yritysmaailma.
Navalnyin maine äärioikeistolaisena populistina ja Putinin hallinnon varteenotettavana oppositiovoimana kasvoi voimakkaasti. Mielipidekyselyissä valtaosa kansasta alkoi olla samaa mieltä Navalnyin kanssa siitä, että Putinin ja Dmitri Medvedevin edustama Yhteinen Venäjä on ”konnien ja varkaiden” puolue, mutta äänestivät kuitenkin sitä.
Navalnyi siis sai suurta kannatusta, mutta siinä oli erikoista kaksijakoisuutta. Vuonna 2017 tehdyn mielipidekyselyn mukaan alle 25-vuotiaat halusivat nähdä Venäjän kehittyvän lännen teollisuusmaiden kaltaiseksi, mutta toisaalta he osittain myötäilivät vanhempiensa sitä haikailua, että ”voisi olla parempi, jos elämä Venäjällä olisi sellaista kuin se oli ennen Neuvostoliitossa”.
Monijakoisuutta on ollut myös Navalnyin politiikassa, joka on vaihdellut laidasta laitaan. Navalnyin kannattajat ovat myös tukeneet tarpeen mukaan milloin kommunistien milloin äärioikeiston ehdokkaita.
Vuoden 2017 isojen mielenosoitusten jälkeen olivat vanhemmat ihmiset myös sitä mieltä, että ei pidä antautua Navalnyin kaltaisten, ukomaiden tukemien kumouksellisten höynäytettäviksi. Navalnyin asema joka tapauksessa vahvistui koko ajan. Hän sai tukijoita länsimielisistä tahoista ja solmi suhteet Boris Jeltsinin ja Esko Ahon kaverin Jegor Gaidarin piireihin. Erityisesti entistä talousministeriä Gaidaria pidetään Venäjän uusliberalistisen linjan arkkitehtina, joka sittemmin joutui Venäjän murrosvaiheen syntipukiksi. Nalvanyin kampanjoita rahoittamaan tulivat mm. Alfa Bankin länsimieliset oligarkit Vladimir Ashurkov ja Mikhail Fridman.
kari.naskinen@gmail.com
Lähteet:
Jegor Gaidar: Imperiumin tuho (Verbatum, 2014)
Keir Giles: Moskovan opit (Docendo, 2020)
Helsingin Sanomat
Kansan Uutiset
Tiedonantaja
Vastavalkea.fi, jonka lähteinä
BBC News: Moscow riots after 'murder by migrant' (14.10.2013)
Jacobin Magazine: Russia’s Trump (7.11.2017)
World Socialist Web Site: What does Russian opposition leader Alexei Navalnyi represent? (9.1.2018)
World Socialist Web Site; US media glorifies small protests by right-wing Putin opponent Alexei Navalnyi (1.2.2018)
