Lahden kaupunginvaltuusto palautti
kaupungin hallintosäännön muuttamista koskevan
kaupunginhallituksen esityksen uudelleen käsiteltäväksi. Tämä ei
tarkoita pormestarimallin torjumista, vaan sitä koskevan
järjestelmän paria yksityiskohtaa. Pormestarimalliin siirtymisestä
valtuusto päätti jo keväällä 2018, eikä hallintosäännön
hienosäätö sitä päätöstä muuksi muuta. Toinen asia sitten on,
jos lähdetään tekemään kokonaan uutta päätöstä kevään 2018
päätöksen tilalle. Tällaista hanketta ajaa voimakkaimmin
kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen,
joka kerää nimiä pormestarimallia vastustavaan
kansalaisaloitteeseen (kuva).
Kun vaimoni Ulla Vaara (SDP) eilen tuli valtuuston kokouksesta, panin hänet tenttiin siitä, mistä nyt on kysymys. Ulla kertoi yhden kummallisuuden hallintosääntöehdotuksessa olleen se, että vaikka apulaispormestarit toimivat eri lautakuntien puheenjohtajina, niin siitä huolimatta lautakuntien jokaiseen kokoukseen pitäisi nimetä vielä erikseen joku toinenkin kaupunginhallituksen jäsen.
Nykyisin tällainen kh:n ”komissaari” on lautakuntien kokouksissa, mutta miksi sellainen tarvittaisiin, kun kokouksissa joka tapauksessa on kh:n jäsenenä apulaispormestari. Yhden syyn luulen tietäväni: poliitikoille pitää kerätä lisää ja lisää kokouspalkkioita, ja saavat niistä tuloja myös puolueet, jotka keräävät ns. puolueveron jäsentensä jokaisesta kokouspalkkiosta.
Valtuusto on aiemmin päättänyt aiemmin pormestarikauden pituudeksi kaksi vuotta. Uudessa hallintosääntöehdotuksessa pituudeksi oli merkitty neljä vuotta eli koko valtuustokausi. Nykyisin kh:n puheenjohtaja valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kysyin Ullan mielipidettä.
”Kaksivuotiskausi olisi hyvä järjestelmä pormestarimallissa. Ensin kaksi vuotta ja sitten valtuusto päättäisi loppukaudesta sen mukaan, oltaisiinko tyytyväisiä vai pitäisikö henkilöä vaihtaa. Sama koskisi apulaispormestareita. Hallintosääntöä voi kyllä myöhemmin muuttaa, kunhan valtuustolla on enemmän kokemusta pormestarimallin toimivuudesta”, vastasi Ulla.
VALTUUSTON VALTAA EI
ENÄÄ LISÄÄ SAA HEIKENTÄÄ
Vaaleilla valitun valtuuston valtaa on viimeisten 20 vuoden aikana vähennetty, kun kunnallista päätösvaltaa on keskitetty kaupunginhallitukselle sekä siirretty virkamiehille, kunnan yhtiöille ja uusille pienen piirin toimielimille. Myös kunnallisten toimintojen yksityistäminen on siirtänyt päätösvaltaa muualle.
Uudessa hallintosääntöesityksessä valtuutettujen asemaa olisi edelleen heikennetty puuttumalla valtuustoaloiteoikeuteen. Valtuustoaloitteet ovat jokaiselle valtuutetulle hyvä tapa nostaa käsiteltäviksi itselleen ja kuntalaisille tärkeitä asioita, mutta nyt tätä mahdollisuutta haluttaisiin heikentää. Esitys oli eilen, että valtuuston käsittelyyn tulevan aloitteen allekirjoittajia pitäisi olla vähintään kymmenen valtuutettua. Jos allekirjoittajia olisi vähemmän, kaupunginhallitus antaisi siihen vain kirjallisen vastauksen aloitteen ensimmäiselle allekirjoittaneelle, joten vastausta ei enää saisi koko valtuusto.
Toinen muutos haluttaisiin tehdä siihen, että valtuustoryhmä kokonaisudessaan saisi tehdä vain kahdeksan aloitetta neljässä vuodessa. Tämäkin olisi valtuuston valtaa ja siten demokratiaa kaventava ratkaisu.
kari.naskinen@gmail.com
Kun vaimoni Ulla Vaara (SDP) eilen tuli valtuuston kokouksesta, panin hänet tenttiin siitä, mistä nyt on kysymys. Ulla kertoi yhden kummallisuuden hallintosääntöehdotuksessa olleen se, että vaikka apulaispormestarit toimivat eri lautakuntien puheenjohtajina, niin siitä huolimatta lautakuntien jokaiseen kokoukseen pitäisi nimetä vielä erikseen joku toinenkin kaupunginhallituksen jäsen.
Nykyisin tällainen kh:n ”komissaari” on lautakuntien kokouksissa, mutta miksi sellainen tarvittaisiin, kun kokouksissa joka tapauksessa on kh:n jäsenenä apulaispormestari. Yhden syyn luulen tietäväni: poliitikoille pitää kerätä lisää ja lisää kokouspalkkioita, ja saavat niistä tuloja myös puolueet, jotka keräävät ns. puolueveron jäsentensä jokaisesta kokouspalkkiosta.
Valtuusto on aiemmin päättänyt aiemmin pormestarikauden pituudeksi kaksi vuotta. Uudessa hallintosääntöehdotuksessa pituudeksi oli merkitty neljä vuotta eli koko valtuustokausi. Nykyisin kh:n puheenjohtaja valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kysyin Ullan mielipidettä.
”Kaksivuotiskausi olisi hyvä järjestelmä pormestarimallissa. Ensin kaksi vuotta ja sitten valtuusto päättäisi loppukaudesta sen mukaan, oltaisiinko tyytyväisiä vai pitäisikö henkilöä vaihtaa. Sama koskisi apulaispormestareita. Hallintosääntöä voi kyllä myöhemmin muuttaa, kunhan valtuustolla on enemmän kokemusta pormestarimallin toimivuudesta”, vastasi Ulla.
VALTUUSTON VALTAA EI
ENÄÄ LISÄÄ SAA HEIKENTÄÄ
Vaaleilla valitun valtuuston valtaa on viimeisten 20 vuoden aikana vähennetty, kun kunnallista päätösvaltaa on keskitetty kaupunginhallitukselle sekä siirretty virkamiehille, kunnan yhtiöille ja uusille pienen piirin toimielimille. Myös kunnallisten toimintojen yksityistäminen on siirtänyt päätösvaltaa muualle.
Uudessa hallintosääntöesityksessä valtuutettujen asemaa olisi edelleen heikennetty puuttumalla valtuustoaloiteoikeuteen. Valtuustoaloitteet ovat jokaiselle valtuutetulle hyvä tapa nostaa käsiteltäviksi itselleen ja kuntalaisille tärkeitä asioita, mutta nyt tätä mahdollisuutta haluttaisiin heikentää. Esitys oli eilen, että valtuuston käsittelyyn tulevan aloitteen allekirjoittajia pitäisi olla vähintään kymmenen valtuutettua. Jos allekirjoittajia olisi vähemmän, kaupunginhallitus antaisi siihen vain kirjallisen vastauksen aloitteen ensimmäiselle allekirjoittaneelle, joten vastausta ei enää saisi koko valtuusto.
Toinen muutos haluttaisiin tehdä siihen, että valtuustoryhmä kokonaisudessaan saisi tehdä vain kahdeksan aloitetta neljässä vuodessa. Tämäkin olisi valtuuston valtaa ja siten demokratiaa kaventava ratkaisu.
kari.naskinen@gmail.com
