Valkyyriat tulevat

Vaikka ei varsinaisesti tuntisi Richard Wagnerin oopperoita, niin ainakin yhden musiikkipätkän niistä on suurin osa suomalaisistakin kuullut. Se on kohtaus ”Valkyyrioiden ratsastus”, joka silloin tällöin soi Lauantain toivotuissa levyissä ja on tuttu Francis Ford Coppolan hurjan Vietnam-elokuvan helikopterihyökkäyksestä (Ilmestyskirja. Nyt, 1979). Siinä valkyyriat tuntuvat huutavan ”Toyotaa, Toyotaa”, mutta libretosta selviää, että se onkin ”hojotohoo, hojotohoo”.

Tänä keväänä Wagnerin neliosaisesta Nibelungin sormuksesta tulee Valkyyria Kansallisoopperan ohjelmistoon toukokuussa.

Ei ole mitenkään yllättävää, että Suomen johtaviin Wagner-tutkijoihin kuuluva Pekka Asikainen sanoo tätä oopperatetralogiaa wagnerilaiseksi ilmestyskirjaksi. Se on mytologinen, muinaisgermaaninen sankaritarina, mutta ennen kaikkea tuhon tarina, varsinkin jumalten tuhon. Kostoon ja väkivaltaan perustuvan maailman on väistyttävä ja sankareiden on vaivuttava Valhallaan.

Otsikon alla oleva maalaus ei ehkä kuvaa valkyyriaa, mutta otin siitä valokuvan Helsingin Saksalaisen koulun käytävän seinältä sen jälkeen, kun Asikainen oli pitänyt siellä esitelmänsä. Asikainen sanoi, että valkyyriat ovat tietyllä tavalla samanlaisia kuoleman sanansaattajia kuin ne ”enkelit”, jollaisia kuolevien sotilaiden sanotaan viimeisinä hetkinään näkevän.

Valkyyria-sana (die Walküre) tulee muinaisen saksan sanoista Wal (sotajoukko) ja küren (valita). Valkyyriat valitsevat soturien joukosta ne, jotka sankarikuoleman jälkeen saatetaan Valhallaan. Siellä heistä tulee ylijumala Wotanin ikuisia sotilaita. Tavalliset kuolevaiset, vanhuuteen tai sairauteen kuolleet joutuvat vaatimattomammin Nibelheimiin, niin myös käpykaartilaiset ja muut mammanpojat.

Tärkein valkyyria on Wotanin ja Erda-jumalattaren tytär Brünnhilde. Kaikkiaan Wotanilla on yhdeksän valkyyriatytärtä, mutta heidän äideistään ei oikein ole varmuutta. Wotan on järkiavioliitossa Frickan kanssa, eikä heillä ole yhteisiä lapsia.

Sekavaahan Wagnerin Ring-sarjan oopperoiden naimisasiat muutenkin ovat. Wotanin lapset Siegmund ja Sieglinde menevät yhteen ja saavat yhteisen lapsen Siegfriedin. Tällaistahan Wagnerin kuvaama touhu on, jo aikaisemmin on Alberich vietellyt varastetun reininkullan avulla Grimhilden raiskattavakseen ja on syntynyt Hagen. Eikä Wotaninkaan rakkauselämä Päivi Räsäsen hyväksymiä kriteereitä täytä, kuten Asikainen sanoi.

”Sisarusten rakkaustarina lienee Wagnerin kannanotto vapaamman rakkauden puolesta. Wagner nimittäin protestoi järjestettyjä avioliittoja vastaan, koska niitä solmittiin rahan ja vanhempien maineen takia”, sanoi Asikainen.

Richard Wagner: ”Tyydytyksen rakkaudentarpeeseensa ihminen saavuttaa vain antamisen kautta, ja eritoten itsensä antamisen kautta toiselle ihmiselle, sen korkeimmassa muodossa ihmiselle yleensä.”

VALKYYRIA SUOMESSA

Ensi-ilta 1905 Kansallisteatterissa, ohjasi ja johti Armas Järnefelt, päärooleissa Franz Costa, Ellen Gulbransson, Maikki Järnefelt, Abraham Ojanperä.

1920 Suomalaisessa Oopperassa Bulevardilla, ohjasi Hermann Gura, johti Franz Mikorey, päärooleissa William Beck, Adolf Lussmann, Yrjö Somersalmi, Greta von Haartman.

1922 näytöksissä vieraili Brünnhildenä Karin Branzell Ruotsista.

1924 kapellimestarina oli Hermann Stange, Siegmundin osan lauloi Wäinö Sola.

1928 palasi ohjelmistoon Wäinö Solan ohjaamana ja hän lauloi edelleen Siegmund osan. Wotan oli Severus Konkola.

1933 viimeisen kerran tässä näyttämöasussa, ohjasi ja johti Armas Järnefelt. Uusina laulajina olivat Irja Aholainen, Lahja Linko, Aulikki Rautavaara ja Lasse Wager.

1959 uusi ensi-ilta (Suomen kansallisooppera), jonka ohjasi Yrjö Kostermaa ja johti Jussi Jalas, päärooleissa Jorma Huttunen, Hannu Heikkilä, Maiju Kuusoja ja Anita Välkki.

1997 uusi produktio, ohjasi Götz Friedrich, johti Suomen ainoa todellinen Wagner-kapellimestari Leif Segerstam, päärooleissa Raimo Sirkiä, Jaakko Ryhänen, Jukka Rasilainen ja Susan Marie Pierson.

2004 uusintaensi-ilta, johti Ralf Weikert, päärooleissa Jyrki Anttila, Matti Salminen, Jukka Rasilainen ja Nina Stemme.

2011 uusintaensi-ilta, johti Leif Segerstam, päärooleissa Jyrki Anttila, Jyrki Korhonen, Kirsi Tiihonen ja Lilli Paasikivi.

15.5.2020 ensi-ilta, ohjaa Anna Kelo, johtaa Esa-Pekka Salonen, päärooleissa Joachim Bäckström, Tommi Hakala, Jyrki Korhonen, Miina-Liisa Värelä, Johanna Rusanen ja Lilli Paasikivi.

kari.naskinen@gmail.com