Hävyttömyyden rajamailla

Taidekeskus Taarastissa avattiin viime viikolla karikatyyri- ja pilapiirtäjien Skarpit-killan vuosinäyttely, jossa samalla julkistettiin koripalloilija Lauri Markkasen valinta vuoden karikatyyrikohteeksi, karikatyypiksi. Kolmena edellisvuonna valituiksi olivat tulleet Santu-Matias Rouvali, Kalervo Kummola ja Mika Salminen.Näyttelyssä on monta Markkasesta tehtyä karikatyyria, joista osa on pilakuvamaisia, osa muuten vain sellaisia liioiteltuja kuvia, joissa Markkasen ulkoisia ominaisuuksia on jotenkin ylikorostettu. Valinta vaikuttaa oudolta, sillä Markkanen on kasvoiltaan jokseenkin tavallisennäköinen, eikä pelkkä poikkeava pituus ole riittävä karikatyyrin aiheeksi. Tässä alla olevan maalauksen tekijä on Olavi Anikari.

Taarastiin menin näyttelyn lisäksi tapaamaan pilapiirtäjä Kalevi Laaloa, nimimerkki Kerberosta. Hänen töitään on esillä näyttelyssä, jossa on yhdentoista skarpin piirtäjän teoksia muutenkin kuin Markkaseen liittyen. Laalo tunnetaan parhaiten Etelä-Suomen Sanomien ajankohtaispiirrosten tekijänä, mutta enää Kerberos ei lehdessä esiinny, sillä hänen piirroksensa poistettiin viime vuonna, kun naiset Ilmarisentiellä tulkitsivat ne sovinistisiksi tai jotain sinne päin. Viimeinen pisara oli piirros, jossa pääministeri Antti Rinnettä ja valtiovarainministeri Katri Kulmunia verrattiin joidenkin mielestä epäsopivasti.

Kerberoksen piirrokset monesti liippasivat niin läheltä varsinkin naisten sietokykyä, että vaikka ne ensin ehkä naurattivat, niin olivat silti liikaa. Hyvin sopi, että Kerberoksen pilapiirroskirjan nimenä viitisen vuotta sitten oli ”Hävyttömyyden rajamailla”, jonka keksi Laalon hyvä ystävä, oopperalaulaja Jaakko Ryhänen.

Kirjassa on myös piirroksia, joita ei lehtiin hyväksytty – ESS:n lisäksi Kerberos piirsi Satakunnan Kansaan. Esimerkiksi 2009 ei lehtiin kelvannut piirros, jossa Kerberos vitsaili Auschwitzin keskitysleirin porttitekstin varkaudesta ja Arbeit macht frei -tekstin ilmaantumisesta mustalaisten kotiportille. - ”Sen möi kaks kaljupäätä Puolasta.”

Jyrki Myllyvirta oli Suomen kovapalkkaisin kaupunginjohtaja asukasmäärään nähden. Kerberos piirsi Myllyvirran soutamaan kanootilla setelilaineiden päällä, kanootin kyljessä teksti ”Jyrki Rahavirta”. Ei julkaistu lehdessä.

Maahanmuuttajille aloitetusta Puhu minulle suomea -kampanjasta Kerberos piirsi kuvan, jossa mies kantaa plakaattia ”Puhu minulle Suomea”, miehen takana on äänestäjä, jonka plakaatissa seisoo ”Puhu mulle paskaa”. Ei julkaistu.

Johanna Korhonen sai potkut Alma Median Lapin Kansasta, ennen kuin ehti edes aloittaa sen päätoimittajana. Kerberoksen piirroksessa talon rappusilla Alma on potkaissut Johannaa persuuksille: ”Vai on sulla toinen nainen.” Ei julkaistu silloin vielä Alma Median omistamassa Satakunnan Kansassa.

Sen sijaan Etlarille kelpasi, kun Maija-Liisa Lindqvist sanoi eduskunnassa homoparien vihkimispyrkimyksistä, että pian kai on hyväksyttävää mennä vaikka sian kanssa naimisiin. Minut Kerberos pani samaan kuvaan kansanedustajan kanssa, kun olin Uuden Lahden päätoimittajana juuri saanut JSN:n moitteet homokirjoituksestani. Olin sarjakuva-Wagner, jolle Maija-Liisa ”Viivi” Lindqvist sanoo, että ”meissä on paljon samaa, oma pikku sikani”.

Kalevi Laalon ensimmäinen julkaistu pilapiirros nähtiin 1963 Tamvision ajankohtaisohjelmassa. Samana vuonna hän kuvitti Työväen Joululehteen Väinö Linnan ja Kalle Päätalon joulunovellit. Pian tämän jälkeen hän ryhtyi piirtämään poliittisia pilakuvia Kansan Lehteen Tampereella ja 70-luvulla tuli mukaan Uusi Maailma -lehti, jossa syntyi nimimerkki Kerberos. Etelä-Suomen Sanomiin Laalo alkoi piirtää 1993 ja Satakunnan Kansaan 2002. Kaikkiaan piirroksia on syntynyt yli 5000.

Skarpit-killan vuosikirjassa on Laalon esittelyn kohdalla myös piirros Jaakko Ryhäsestä, joka laulaa Mozartin Taikahuilussa rynnäkkökivääri kädessään, ja Laalon teksti kuvan alla on, että ”Ryhäsen painajainen: Sarastron aaria nykyaikaistetussa Taikahuilussa”. Tällä hetkellä Savonlinnassa Taikahuilu on ensimmäisen kerran modernisoituna nykyaikaversiona.

Varsinaisesti leipänsä Laalo ansaitsi kuitenkin aivan muissa tehtävissä, tiedotuspäällikkönä Kuorma-autoliitossa ja Asko-konsernissa.

Hävyttömyyden rajamailla -kirjassa Laalo sanoo, että pääkirjoitussivun pilapiirtäjällä on pääkirjoitustoimittajien kahleet, mutta samalla narrin rooli: ”Hän saa ivailla purevammin kuin toimittaja. Mutta jos narri ylittää rajansa, hän vanhoissa hoveissa menetti päänsä. Uusia narreja oli tulossa pitkä jono.”

Helsingin Sanomissa oli Kari narrin roolissa yli 40 vuotta, mutta sitten tuli potkut. Hänen jälkeensä on jo ollut monta yrittäjää, joista ylivoimaisesti surkein on nyt Fingerpori, joka ei poliittisten pilakuvien tekijänä ole omalla alallaan. ESS ei vielä ole löytänyt uutta narria.

kari.naskinen@gmail.com