 |
| Antti Aarnio-Wihuri ja Porsche 908 Keimolassa 1966 |
Itse
asiassa kuultuna oli televisiossa eilen Antti Aarnio-Wihuri.
Autourheiluarkistostani otin nyt esille häntä koskevat tiedot, ja
paljon niistä tietenkin löytyi suomalaisen autourheilun historiaan
oleellisesti kuuluvaa aineistoa. Oman
kilpailu-uransa ohella Aarnio-Wihuri perusti ensimmäisenä Suomessa
ammattimaisesti toimineen kilpatallin AAW Racing Teamin ja osti
Keimolan moottoriradan Curt Lincolnilta.
Vuonna 1974 Aarnio-Wihuri
osti John Surteesin F1-tallilta
vanhan testikäytössä olleen auton, jolla Leo Kinnunen
selviytyi karsinnoista itse
kilpailuun Anderstorpissa, mutta joutui keskeyttämään
moottorivikaan. Viidessä muussa MM-osakilpailussa tie nousi pystyyn
karsinta-ajoissa.
Vauhdin Maailman haastattelussa Aarnio-Wihuri sanoi, että eihän se auto enää trimmattuna niin mahdottoman hidas ollutkaan, nollasta sataankin kiihtyi 11 sekunnissa. ”Volkswagenin rallitalli syntyi 1963 lähinnä sen johdosta, että halusimme osoittaa kaikille epäilijöille vääriksi ennakkoluulot ja väitteet tämän auton muka kehnoista ominaisuuksista. Volkswagenia soimattiin takamoottorisuutensa vuoksi vasaraksi. Kuitenkin se käytännössä on suomalaisella rallitiellä erittäin nopea ajettava, huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Porsche”, sanoi Isontalon Antti, kuten häntä varikoilla kutsuttiin. (VM 9/1967)
Rallia hän alkoi itsekin ajaa. Ensimmäinen ralli 1964 Kuopiossa kartanlukija Juhani Vaulon kanssa päättyi keskeyttämiseen, mutta myöhemmin tuli menestystä. Porscheen Aarnio-Wihurikin siirtyi parin vuoden kuluttua, ja ensimmäisellä kerralla 1967 Monte Carlossa oli sijoitus 45:s. Vuonna 1969 hän oli ennen loppukoetta sijalla 14, mutta siihen kilpailu keskeytyi, kun Porsche 911 S:n lukkoperä särkyi. Kilpailun voitti tuolloin Rauno Aaltonen Mini Cooperilla. Tunturirallin Aarnio-Wihuri voitti 1969 ja 1971. Kartanlukijat olivat tuttuja nimiä autourheilusta: Anssi Järvi, Lasse Laakso, Martti Kolari ja Urpo Vihervaara.
VW-moottoreilla varustetut Formula Veetkin tulivat ohjelmaan. Ensimmäisenä Suomessa Antti Aarnio-Wihuri osti USA:sta 1965 kaksi Formcar Mk 3 -autoa rakennussarjoina ja yhden valmiin Autodynamicsin sekä Belgiasta kaksi Apalia. Itse hän ajoi kilpailuissa Autodynamicsilla ja antoi Apalit ajettaviksi Leo Kinnuselle ja Taru Ketoselle.
Myös moottoriveneurheilu tuli tutuksi. Kovin kilpailu oli kuuden ja puolen vuorokauden kestävyysajo Helsingistä Pohjanlahden perukoiden kautta Tukholmaan. Kilpailu jäi kuitenkin kesken polttoaineen loputtua, minkä jälkeen veneen kolmihenkinen miehistö meloi maaliin, mutta tunnin yli sallitun myöhästymisrajan. ”Kova kisa, mikään ralli ei pysty lähimainkaan kilpailemaan rasittavuudessa sen kanssa. Ennätin nukkua koko kilpailun aikana kaksi ja puoli tuntia.”
En löytänyt arkistostani AAW Racing Teamin lopettamisvuotta, mutta ehkä se ainakin alkoi hiipua siihen, kun Kinnusen Surtees-projekti epäonnistui. F1 palasi Antti Aarnio-Wihurin kuvioihin joka tapauksessa 2000-luvulla, kun hän sponsoroi Valtteri Bottasta 18 vuoden ajan yli 20 miljoonalla eurolla, alkaen Pipon mikroautoradalta Lahdesta. Yhteys Bottakseen oli luonteva, sillä Wihurilla on pakkaustuotetehdas Wipak Nastolassa ja Bottas asui Nastolassa.
Suurin murhe Aarnio-Wihurin autourheilutoiminnassa oli Hans Laineen kuolema Nürburgringin pitkällä Nordschleife-radalla keväällä 1970. AAW oli ilmoittanut 1000 km:n kilpailuun kaksi ajajaparia: Hans Laine - Gijs van Lennep (Porsche 908) ja Pauli Toivonen - Sten Axelsson (Porsche 917 K). Harjoitusajoissa radan kovavauhtisella Dottinger Höhe -suoralla Laineen auto nousi loivalta nyppylältä ilmaan ja tuhoutui maahan tullessaan kohtalokkaasti. Kilpailuun osallistui Leo Kinnunen yhdessä Pedro Rodriguezin kanssa (Porsche 908), kun Kinnunen oli tuolloin jo siirtynyt AAW-talllista John Wyerin Automotive Engineeringin Gulf Porsche -talliin. Nürburgringillä tuli ulosajo, mutta koko kauden MM-pisteissä Porsche oli ykkönen.
kari.naskinen@gmail.com
