perjantai 3. syyskuuta 2021

Suomen kielen oppiminen avainasemassa

Kauppakamarit toteuttivat viime viikolla laajan kyselyn, jonka mukaan 75 prosenttia yrityksistä kärsii osaajapulasta ja 70 prosenttia ilmoitti tämän jo rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Yhden ison ratkaisun tarjoaa työperäisen maahanmuuton voimakas lisääminen, mutta suurimmalle osalle yrityksiä tämä yksin ei riitä, sillä työhönoton yksi tärkeä edellytys on suomen kielen osaaminen. Eivät kaikki ole sellaisia kuin Nokia, joka kansainvälisenä yrityksenä tulee toimeen, vaikka sen työntekijät eivät suomea osaisikaan.

Nokian maajohtajana Suomessa toimiva
Tommi Uitto kirjoitti Helsingin Sanomissa, että vuosina 2018-20 Nokia palkkasi vakinaisiin työsuhteisiin 1200 ihmistä 59:stä eri kansallisuudesta, lähes puolet muita kuin suomalaisia.

”Elinkeinoelämä tarvitsee korkealaatuista koulutusjärjestelmää kilpailukykyisen ja osaavan työvoiman kehittämiseksi,
myös eritysasiantuntijoiden työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Suomen elinkeinoelämä ei saa tarpeeksi osaavaa työvoimaa pelkästään Suomen kansalaisten joukosta kouluttamalla”, kirjoitti Uitto (HS 1.9.2021)

Suomen yliopistoissakin kouluttautuu vieraskielisiä opiskelijoita, mutta kun he eivät opiskele suomea, he valmistuttuaan häippäsevät pois maasta. Tämän päivän lehtiuutinen puolestaan on, että Suomen kuusi suurinta kaupunkia haluaisivat hyväksynnän ylioppilaskirjoitusten suorittamiselle englanniksi – lisää lähtijöitä.

Joka paikassa ei suomen kielen taitaminen ole avainasemassa. Vilppulan perheyrityksen marjatilalla Asikkalassa on kesäaikaan 140 poimijaa, suurin osa Ukrainasta. Työnjohtajakin on ukrainalainen ja työkieli on englanti. (ESS 3.9.2021)

Hyvä ystäväni Venäjältä muutti Suomeen
alkuvuodesta ja on nyt varasto- ja toimistotöissä yhdessä toisessa tämäntapaisessa juurikas- ja vihannesviljely-yrityksessä. Siellä työskentelee pellolla satakunta ihmistä, joista kolme on suomalaisia, hän yhtenä venäläisenä ja loput ukrainalaisia. Ilman tällaisia hätäaputyöntekijöitä nämä kesäisin toimivat yritykset olisivat suurissa vaikeuksissa.

Ystäväni osaa suomea, jonka hän kävi oppimassa Petroskoin yliopistossa. Vähänkin vaativammissa työtehtävissä kielitaito on ensiarvoisen tärkeä.
Meksikosta Suomeen 2013 muuttanut Chavez Rodriguez tekee parhaillaan tohtorinväitöskirjaa, jossa pohtii kielenopetuksen merkitystä maahanmuuttajien identiteetin rakentumiselle. Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivulla hän sanoo, että maahanmuuttajille annettavat kielikurssit ovat sekavia eivätkä motivoi oppimaan. Kurssien kirjava taso johtuu osaksi siitä, että niitä järjestävät hyvin erilaiset toimijat kansalaisopistoista yksityisiin yrityksiin. (kaks.fi 2.9.2021)

Rodriguezin tutkimuksen perusajatus on, että aikuisten maahanmuuttajien integraatiosta puhuttaessa fokus on
usein akateemisissa saavutuksissa tai määrällisesti mitattavissa asioissa kuten kansalaisuuden saamisessa, työllistymisessä tai opiskelupaikan löytämisessä. Rodriguezia kuitenkin kiinnostaa enemmän kielen oppimisen merkitys siinä, miten ihminen kehittyy, muuttuu ja kasvaa ja miten kieli vaikuttaa itseymmärrykseen ja identiteettiin. Kieli on portti kulttuuriin. Kielen käyttäjät määrittelevät, kenen ääni yhteiskunnassa kuuluu ja kenen ei. Rodriguez pohtii sitä, miten aikuiset maahanmuuttajat kielenoppimisen myötä asettuvat yhteiskuntaan ja miten heidän itsearvostuksensa kehittyy.

Nokian Uitto otti esille myös sen, että erilaisten lupien käsittely kestää kohtuuttoman pitkään, 3-9 kuukautta. Lisäksi työskentelyn aloittamista hidastaa se, että palkanmaksua varten tarvittavien henkilötunnusten, veronumeron ja pankkitilin saamiseen kuluu useita viikkoja. Todistin tätä yrittäessäni olla venäläisen ystäväni apuna. Vastikään tuli ilmi vielä sellainenkin käsittämätön mutka, että kun ystäväni löysi paremman työpaikan ja vaihtoi sinne, häneltä peruttiin tämän takia oleskelulupa. Maahanmuuttovirastosta hänelle kerrottiin, että näin tämä toimii ja uuden oleskeluluvan saa 3-4 kuukauden kuluttua. Sai sentään luvan jäädä Suomeen odottelemaan uuden luvan saamista, ja se maksaa taas 480 euroa!

”On vaarana, että ilman toimintatapojen uudistamista ja riittävää resurssointia oleskelu-, työlupa- ja taustaselvitysprosessit ruuhkautuvat ja hidastuvat en
tisestään”, sanoi Tommi Uitto.

Nämä asiat kaikkiaan ovat akuutteja ongelmia Suomessa, jossa ollaan kohta sellaisessa tilanteessa, että työssäkäyviä ihmisiä on enää yhtä paljon kuin on eläkkeellä olevia. Olkoot kantasuomalaisia, perussuomalaisia tai maahanmuuttosuomalaisia, niin lisää tekijöitä on saatava.

kari.naskinen@gmail.com