Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola jättää paikkansa huomenna, kun liiton puheenjohtajisto vaihtuu Pietarissa pidettävässä IIHF:n kokouksessa. Myös puheenjohtaja René Faselin tilalle valitaan uusi mies. Kuvassa he ojentavat MM-pokaalia Marko Anttilalle Bratislavassa 2019.
Kummolan ura Suomen jääkiekkoilun merkittävimpänä henkilönä on ollut pitkä ja komea. Kun tähän lisätään vielä kansanedustajuus, Tampereen kunnallispolitiikka, Tampere-talon toimitusjohtajuus, VipVision-televisioyhtiö, karaoke ja paljon muutakin, niin Kummolan 420-sivuinen muistelmakirja tuntuu jopa liian ohuelta.
IIHF:n valiokunnissa Kummola aloitti jo 1984, valittiin liiton hallitukseen 1998 ja varapuheenjohtajaksi 2003. Kansainvälisyys tuli hänelle tutuksi jo 14-vuotiaana, kun isä Eino Kummola otti perheensä ja muuttivat Australiaan, jossa isä alkoi tehdä timpurintöitä ensin Canberrassa ja sen jälkeen Wollongongissa. Australian-reissu vei kolme vuotta.
Kummolan omistaman ja johtaman VipVision Oy:n tuottamista viihdeohjelmista suursuosion sai poliittinen satiirisarja Hyvät herrat. Käsikirjoittajina olivat Aarno Laitinen ja Lasse Lehtinen, joka kirjassa muistelee kauppaneuvos Paukun yhtä repliikkiä: ”Kalervo lähetettiin nuorena Australiaan, jotta hän oppisi kielen ja tapoja. Kalervo oppi kielen.”
Sarjaa esitettiin 1990-luvulla Kolmoskanavalla ja MTV3:ssa. Lehtinen kertoo kanavilta välillä ruikutetun, että ”onko teiltä kunnon vieraat lopussa, kun mukana on tämmöisiä kuten Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Yritettiin sanoa, että voihan heistäkin vielä jotakin tulla.”
KGB-upseeri Viktor Vladimirovinkin piti tullaa ohjelmaan, jossa hänet esiteltäisiin Paukun kotiryssänä: ”Olimme luvanneet rahapulasta kärsivälle neuvostodiplomaatille 3000 markkaa. Siitä kuultuaan Viktorin kohupaljastuksia pelänneet suomalaiset ystävät keräsivät kolehdin ja maksoivat siitä, että hän ei tule ohjelmaan. Jörn Donner paikkasi hänet ohjelmassa pikavauhtia.”
Yhden konnankoukun Kummola ja lahtelainen jääkiekkomies Reijo Mäki-Korvela tekivät valtiosihteeri Teemu Hiltuselle, joka oli näissä piireissä tuttu mies, Jääkiekkoliiton liittohallituksen ja SM-liigan hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1997 Hiltunen aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi nro 109. Kummola kertoo yhdeltä kalareissulta Tenolla:
”Kalamiehenä Hiltunen oli vähän kuin Kekkonen. Kukaan muu ei olisi saanut saada isompaa kalaa kuin hän. Teemu olikin joella 18 tuntia vuorokaudessa. Viimeisenä päivänä Teemu oli nukkumassa, kun paikallinen kalamies tuli mökin rantaan kymmenen kilon lohen kanssa. Reijo kysyi, mitä maksaa ja osti kalan pois. Teemulle kerrottiin, että Reijo sen veti uistimella, kun Teemu oli päiväunilla. Se painoi Teemua vuosikaudet. Vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin kerroin, että Reijo osti sen lohen. Oli kuulemma koko ajan epäillytkin.”
Kokoomuksen kansanedustajana Kummola oli 1999 - 2003. Tämän vaiheen hän otsikoi ”Takarivin taaviksi”. Ei aivan oikea luonnehdinta ole, mutta sen verran kuitenkin, että Kummola liittyi siihen Kokoomuksen ”hiljaisten miesten ryhmään”, jonka alullepanija oli hollolalainen kylmäkoneyrittäjä Timo Seppälä. Muut yksitoista olivat Lasse Viren, HPK:n entinen toimitusjohtaja Jari Koskinen, Pekka Ravi, Esko Kurvinen, Juha Karpio, Petri Salo, Jouni Lehtimäki, Juhani Sjöblom, Olli Nepponen, Eero Akaan-Penttilä ja ennen puolueen puheenjohtajaksi tuloaan myös Ville Itälä.
Koska tällaisissa muistelmakirjoissa on nykyisin tapana kertoa myös viinan kanssa läträämisestä, niin Kummola tekee samoin. Prahan MM-kisoissa 1978 oli maalivahti Antero Kivelä ryypännyt itsensä niin huonoon kuntoon, että seuraavan illan otteluun piti hänen tilalleen panna Urpo Ylönen. Kummola kertoo Porin ystävyyskaupungin Liberecin delegaation kutsuneen Porin Ässien edustajat illanviettoon, jossa Kivelällä lipsahti. Sai pelaajasopimuksen rikkomisesta 600 markan sakon.
Vuoden 1982 kotikisoissa Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Väinö Lassila puolestaan ”kunnostautui”. Ennen avausottelua puoliltapäivin järjesti Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola vastaanoton Raatihuoneella. Siellä Kummola näki heti, että Lassilalla oli vanhoja pohjia alla. Ottelu oli Helsingissä, jonne piti ehtiä. IIHF:n silloinen puheenjohtaja Günther Sabetzki sai niin tarpeekseen, ettei huolinut Lassilaa samaan autoon kanssaan. Ottelu oli Suomi - Kanada, kisat avasi uusi presidentti Mauno Koivisto ja paikalla oli myös pääministeri Kalevi Sorsa. Kummola muistelee:
”Lassila oli ehtinyt ottaa päivän mittaan vähän turhan monta paukkua. Hänen avaispuheensa oli tarkoitus olla lyhyt, mutta siitä tuli todella pitkä. Puheensa lopuksi Lassila työnsi käden taskuun, kääntyi päin Suomen joukkuetta ja kajautti kannustuksen: Verta pakkiin.” Kanada voitti 9-2. Kanadan joukkuueessa pelasi myös Wayne Gretzky, joka oli jo silloin niin iso tähti, että hänet piti viedä takaovista Kanadan joukkueen majapaikkaan Rosendahliin.
Urho Kekkonenkin liittyy vuoden 1982 kisoihin, joiden alla syksyllä 1981 Kummola kävi tapaamassa presidenttiä. Tarkoitus oli pyytää Kekkosta kisojen suojelijaksi ja Tamminimeen Jääkiekon johto meni.
”Kekkonen oli muuten ihan skarppi, mutta totesi sitten äkkiä, että tämä onkin mukavaa, kun en ole aikaisemmin jäällä käynytkään. Sitten Kekkonen kysyi, että mistä te niitä pelaajia teette, kouluistako ne tulevat”, kertoilee Kummola.
Kalervo Kummolan ja politiikantoimittaja Jari Korkin kirja Kale, rautakansleri (Otava, 2020) on hyvä kirja näistä asioista kiinnostuneille. Oikean tietokirjan tavoin siinä on hyvä henkilöhakemistokin, josta selviää sekin, keistä Kummola eniten puhuu:
Tuula Kummola (vaimo), maininnat 35 sivulla
Eino Kummola (isä) 30
Teemu Selänne 29
Kai Hietarinta 28
Harry Harkimo 27
René Fasel 21
Ilkka Kanerva 21
Tapani Mattila 21
Ari Kummola (veli) 20
Jari Kurri 19
Jarmo Porola 19
kari.naskinen@gmail.com
